Laki rajoittaa oikeutta poliittisiin lakkoihin ja tukilakkoihin samalla, kun se yksipuolisesti korottaa työntekijöiden sakkomaksuja ja laajentaa niiden sovellusalaa työrauhasta poliittisten lakkojen kestoon ja kohtuuttomiksi arvioitaviin tukilakkoihin. Lisäksi tuleva laki antaa mahdollisuuden myös henkilökohtaisille 200 euron lakkosakoille, jotka työntekijä maksaa työnantajalleen, mikäli hän on jatkanut tuomioistuimessa laittomaksi todettua työtaistelua.

Heti mietinnön valmistumisen jälkeen opposition edustajat nostivat esiin myös käsittelyn loppumetreillä hiertäneen tasa-arvokysymyksen.

VASEMMISTOLIITON Aino-Kaisa Pekosen mukaan mietintöpohjassa oleviin tasa-arvokirjauksiin esitettiin vielä torstaina merkittäviä heikennyksiä. Asiaan kiinnitti huomiota myös vihreiden Fatim Diarra.

Valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) oli eri linjoilla.

Demokraatti tarkisti mietintöön loppumetreillä tehdyt muutokset valiokuntakäsittelyn jälkeen julkisista mietintöluonnoksista.

LUONNOSTEN perusteella vaikuttaa siltä, että hallituspuolueet todella halusivat poistaa yksityiskohtaiset viittaukset siihen, millä tavoin hallituksen lakiesitys heikentää työmarkkinoiden tasa-arvoa.

Valiokunta toteaa yksimielisesti, että lakiin ehdotettujen muutosten sukupuolivaikutuksia seurataan tarkasti. Mutta lopullisesta mietinnöstä on sukupuolivaikutusten arvioinnin kohdalta poistettu seuraavat lauseet:

Kohdasta 38 on poistettu lause: “Työnantajan neuvotteluvoiman ja direktiovallan arvioidaan kasvavan hyvityssakkojen korottamisen ansiosta, minkä arvioidaan johtavan siihen, että etenkin heikosti järjestäytyneillä aloilla on jatkossa nykyistä heikommat työehdot.”

Ja kohdasta 39 lause: “Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi naisenemmistöisellä hoitoalalla muiden alojen myötätuntotaistelut voivat olla keskeisessä asemassa neuvottelutilanteessa. Tällaisilla aloilla neuvottelulähtökohdat ovat erilaiset, jolloin muiden alojen tuki voi olla merkityksellistä.”

HALLITUKSEN lakiesitys rajaa voimakkaasti mahdollisuutta myötätuntotyötaisteluihin. Valiokunnan varapuheenjohtajan Lauri Lylyn (sd.) mukaan tukilakkojen suhteettomuus ja niiden vaikutukset varsinaiseen pääriitaan ovat kysymyksiä, joita ratkotaan uuden lain myötä oikeudessa.

– Aiemmin on ollut niin, että aina kun päälakko on laillinen myös myötätuntolakko on ollut laillinen. Se on näin kaikissa Pohjoismaissa, Lyly sanoi valiokunnan tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Jatkossa tukilakko voidaan Suomessa todeta laittomaksi, jos oikeus katsoo sen rajoittavan kohtuuttomasti muun kuin pääriidan piiriin kuuluvan työnantajan toimintaa. Esimerkiksi julkisella puolella työskentelevien hoitajien tapauksessa myös tukilakon tulisi siis kohdistua ensisijaisesti Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat KT:hen.

Sekä poliittisluonteiset, eli työntekijöiden sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan liittyvät lakot, myötätuntotyöstaistelut että varsinaiset työehtoriitoihin liittyvät lakot ovat Lylyn mukaan kansainvälisen työjärjestön ILOn suojeluksessa. Lyly toteaa ILOn valvontakäytännön käsittelevän näitä kaikkia työtaisteluja samalla tavalla, joten Orpon hallitus irtautuu uuden työrauhalain myötä kansainvälisestä tulkinnasta.

YKSITYISKOHTAISEMPIEN sukupuolivaikutusten sijaan lopullisessa mietinnössä todetaan yleisesti, että “…Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet voimakkaasti sukupuolen mukaan alojen ja tehtävien osalta. Eriytymisestä johtuen sukupuolten välillä on palkkaeroa. Naisten työmarkkina-asema on keskimäärin heikompi miehiin verrattuna. Valiokunta katsoo, että edellä mainitusta johtuen voidaan lähtökohtaisesti olettaa, että työelämään tehtävillä merkittävillä muutoksilla on myös sukupuolittuneita vaikutuksia. Valiokunta korostaa, ettei sukupuolivaikutusten arviointiin yleisesti ole muodostunut riittäviä käytäntöjä.”

Toisin sanoen sukupuolivaikutuksista puhutaan lopullisessa mietinnössä yleisellä tasolla. Samalla, kun käsiteltävän lain sukupuolivaikutuksiin viittaavat lauseet on poistettu, todetaan, ettei sukupuolivaikutusten arviointiin ole “yleisesti” muodostunut “riittäviä käytäntöjä”.