Hänen mukaansa vanhoillislestadiolaiset ovat luonnostaan verkostoituneita, mikä edesauttaa merkittävästi yritystoimintaa. He kasvavat lapsista lähtien suureen sukulaisista ja ystävistä koostuvien verkostojen joukkoon lestadiolaisuuden sisällä.

Linjakummun kirjoittama Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot -teos on ensimmäinen tutkimus, joka pyrkii valaisemaan lestadiolaisyrittäjien menestyksen salaisuuksia.

Tutkijan yllätti, miten systemaattisesti yrittäjyyttä tuetaan liikkeen sisällä. Esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten kansanopistoilla kurssitarjonnassa on omia kurssejaan yrittäjille.

Linjakummun mukaan perinteisesti hyvin kotikeskeinen naisten asema näyttää olevan liikkeessä muuttumassa. Naisille järjestetään esimerkiksi omia yrittäjäkursseja. Linjakumpu ei huomannut, että naisten yrittämiseen olisi liikkeessä suhtauduttu väheksyvästi tai kielteisesti, pikemminkin myönteisen tukevasti.

– Toki aina muistettiin mainita, että yrittäjän pitää muistaa myös perhe ja velvollisuudet rauhanyhdistystä kohtaan, mutta tämä koskee myös miehiä, hän sanoo.

Linjakumpu on kerännyt teosta varten tietoa yrityksistä ja yrittäjistä ja haastatellut liikkeeseen kuuluvia ja kuulumattomia.

– Aihepiiri on herkkä, koska lestadiolaisten keskinäisen tiiviin verkostoitumisen nähdään aiheuttavan ongelmia ja mahdollisesti jopa vääristymiä yritystoiminnassa.

Kokemukset ovat kuitenkin moninaisia. Siitä, että kuulutaan samaan hengelliseen yhteisöön asiakkaiden, liikekumppaneiden tai työntekijöiden kanssa voi olla etua, mutta sitä saatetaan myös hyväksikäyttää, esimerkiksi jos yrityksellä on ongelmia palkanmaksun kanssa.

– Saatetaan sanoa, että eikö voida tämä näin meidän kesken sopia. Tämä toimii myös toisin päin niin, että joskus työnantaja joutuu antamaan myöten.

Tutkijan mielestä on myös kiinnostavaa, että vanhoillislestadiolaisten yrityksiä on listautunut pörssiin viime vuosina.

Verkostojen laaja-alaisuus herätti Linjakummussa kysymyksen siitä, miten niihin sisältyvät sidonnaisuudet, lojaliteetit ja vastavuoroisuudet vaikuttavat poliittisen päätöksentekoon ja julkiseen hallintoon. Hänen mielestään Suomessa tutkitaan liian vähän, miten erilaiset verkostot Suomessa toimivat.

– Niillä on merkitystä siinä, millaisia päätöksiä erityisesti paikallisella ja alueellisella tasolla tehdään esimerkiksi maankäyttökysymyksissä ja kilpailutuksissa.

Kirjassaan Linjakumpu nostaa esiin muutaman nimeltä mainitsemattoman, useimmiten keskustalaisen liikkeen piirissä toimivan kansanedustajan, joilta löytyy vahvoja sidonnaisuuksia vanhoillislestadiolaisiin yrittäjiin.

Hän selvittää pintapuolisesti myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) yhteyksiä. Sipilä kuuluu rauhansanalaisiin, joiden teologinen oppi poikkeaa vanhoillislestadiolaisuudesta.

– Mutta kun siitä ottaa hengellisen ulottuvuuden pois ja katsoo lestadiolaisuuden sosiaalista ja kulttuurista puolta ovat yhteneväisyydet hyvinkin suuria. Sitä kautta tulee ymmärrettäväksi, että Sipilänkin taustalta löytyy useampia vanhoillislestadiolaisia ihmisiä.

——

Poimintoja tutkimukseen haastatelluilta

– Ehkä kanssakäymisen tapa ja kulttuuri, niin sanottu talostelu, tietää suunnilleen toisen tavan ajatella, tekee sen niin paljon helpommaksi ottaa yhteyttä toiseen lestadiolaiseen. Mielikuvaa ruokitaan saarnoissakin, että me ollaan outoja lintuja, kummallisia, eikä muu kuin toinen lestadiolainen voi ymmärtää, niin on helppo tie hakea yhteistyökumppani toisesta lestadiolaisesta. (Lestadiolainen yrittäjä verkostoitumisesta)

– Olen miettinyt, että miksi se on niin pyhä sektori. Ja menestyvät kaverit saavat touhuta, eikä siihen puututa. – – Myös ne, jotka ei ole toimineet lain kirjaimen mukaan, ei niihin kukaan puutu. (Liikkeeseen aiemmin kuulunut yrittäjä yrittämisen ihannoinnista)

– Ahneudesta joskus puhuttiin, mutta vähän silleen ohimennen. – – Se on silleen pyhä alue, että siihen ei kovin herkästi. Tämmöiset kaverit, jotka menestyy hyvin, ne osaa pelata hyvin, ne osaa pelata rauhanyhdistyksen piirissä hyvin, kovin herkästi ei lähdetä ruuvaamaan. – – Se on sellainen alue, johon ei paljon puututa, vaikka siihen pitäisi paljon enemmän puuttua. (Liikkeeseen kuuluva haastateltava)

– Töissä tehtiin pitkää päivää pienellä palkalla. Aina muistutettiin että eihän “veljien kesken” ahnehdita, onhan ahneus syntiäkin. Aina kun epäkohdista puhui niin juttu käännettiin uskonasioihin. (Lestadiolaistaustainen työntekijä kertoo ns. hengen talkoista, jolla nimellä kulkee liikkeen sisällä teetettävä ilmainen ylimääräinen työ)

– Ammattiyhdistysliike oli sellainen, joka ei ollut suosiollinen aihe. Luottamusmiestä siellä ei ollut, eikä kukaan puhunut mitään luottamusmiehistä, se oli paha asia. Palkat oli salaisia. (Liikkeeseen kuuluva työntekijä).

– Operatiivisessa johdossa täällä Oulun seudulla on ollut helpompi valita sellainen henkilö, joka kuuluu liikkeeseen, koska hänellä… koska hyvin paljon sitä teollisuuden keskiporrasta on tässä, jotka kuitenkin tilaa, jotka kuitenkin työllistää tämän tyyppistä toimintaa. – – Bisnes on bisnestä. Kun yrität tehdä rahaa tällä talousalueella, se on merkittävä kuvio. (Liikkeeseen kuuluva yrittäjä)