Presidentti Barack Obama luonnehti eilen Princeä luovaksi ikoniksi. Obaman osuva arvio kuului, että harva artisti on vaikuttanut yhtä paljon populaarimusiikin soundiin ja kehityskaareen.

Yli sata miljoonaa levyä myynyt lauluntekijä myös ylitti genrerajoja halutessaan leikiten.

Jazzmuusikkoperheeseen syntynyt Prince teki oman hybridinsä mustasta funkista, mutta hän pystyi tekemään esimerkiksi tarttuvaa poppia (Banglesille läpimurtohitti Manic Monday) tai dramaattisia balladeita (Sinead O’Connorin jättihitti Nothing Compares 2 U).

“Palvoo naisen nautintoa”

Prince oli vain 157 senttiä pitkä, mutta hänestä yhtä kaikki kehkeytyi seksisymboli. Artistin laulujen teemoista keskeinen olikin juuri seksi.

Hän karttoi sanoituksissaan seksuaalisuuteen liittyviä kliseitä – vaikka kappaleiden nimistä löytyy monelle liikaa ollut Sexy M.F. (Sexy Motherfucker).

Journalisti ja stand up -esityksiä tekevä Francesca Fiorentini muistutti eilen tviitissään, että kukaan muu ei laulanut ole seksistä samalla tavoin kuin Prince. Fiorentini on tavoittanut jotain oleellista: hänen mukaansa Princen sanoitukset “palvovat naisen nautintoa”.

Tuo jos mikä osoittaa, että Prince ei ollut macho.

Absurdi nimikiista

Princen oman tien kulkeminen, omapäisyys, johti myös yhteen musiikkihistorian kummallisimmista bisneskiistoista. Kun levyjätti Warner ja artisti ajautuivat kiistaan, Prince päätyi peräti hylkäämään taitelijanimensä.

Seurauksena tähti käytti välillä nimenään erikoista symbolia, jonka hän käänsi sanoiksi muotoon The Artist Formerly Known as Prince (aiemmin Princenä tunnettu artisti).

Katkerat kiistat eivät ole harvinaisia musiikkibisneksessä, mutta harvan artistin ura on ajautunut yhtä vaikeasti karikolle. Myöhemmin suurmenestykseen noussut Tom Petty maksoi ennen läpimurtoaan silloiselle levy-yhtiölleen käytännössä kaikki rahansa, jotta sopimus purettiin.

Pettyn mukaan hänelle ei jäänyt mitään muuta kuin laulunsa. Se kuitenkin riitti, ja samalla tavoin jaloilleen nousi myös jääräpäinen Prince.

Pertti Mattila/STT