– Nyt tehty päätös koskee niitä entisiä kansanedustajia, jotka tällä hetkellä saavat sopeutumiseläkettä. Se koskee myös niitä ennen vuotta 2011 valittuja kansanedustajia, jota siihen nykylain mukaan ovat oikeutettuja, Risikko totesi.

– Uudistus on tarkoitus tehdä hyvin ripeästi.

Risikko korosti, että kansanedustajien sopeutumiseläkkeet “ovat sotineet kansalaisten oikeudentajua vastaan”. Hän kehaisikin eduskuntaryhmien neuvottelukykyä ja suoraselkäisyyttä asiassa.

Sopeutumiseläkettä saavat nykylainsäädännön mukaan yhä edustajat, jotka ovat aloittaneet kansanedustajana ennen vuotta 2011 ja toimineet tehtävässään vähintään seitsemän vuoden ajan. Nyt sopeutumiseläke kuitenkin muutetaan sopeutumisrahaksi takautuvasti myös kaikille entisille edustajille.

Tarkkoja aikatauluja uudistuksen voimaanastumisesta Risikko ei pystynyt vielä antamaan. Uudistus toteutetaan lainsäädännöllä, joten se vaatii valiokuntakäsittelyn ainakin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa.

Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että virkamiesten muotoilemat lakipykälät pyritään saattamaan eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisenä lakialoitteena ja tavoitteena on saattaa laki voimaan keväällä 2019. Nopeampi aikataulu ei tule kysymykseen, sillä esimerkiksi sote-valiokunnassa on tällä hetkellä täysin työllistetty sote-uudistuksen kanssa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi puolueen ryhmän olevan yksimielisesti esityksen takana.

– Tässä on tehty huolellinen työ ja katsottu asioita monelta kantilla. Myöskin niitä, jotka jäivät vuonna 2010 vuodelta tehtäväksi, Lindtman totesi viitaten päätökseen, jolloin siirryttiin kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä siirryttiin sopeutumisrahaan.

– Tässä käytiin asiantuntijakierros, joka toi uutta tietoa. Linjaukset muodostavat hyvän pohjan yhteisen lakialoitteen tekemiseen.

Sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista on sorvattu viime syksyn ja kevään aikana kaikkien eduskuntaryhmien yhteistyönä. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan ole mukana nyt tehdyssä yhteisessä lausumassa.

Käsittelyn aikana on kuultu myös kolmea perustuslakiasiantuntijaa. Risikko korosti, että asiantuntijalausuntojen  myötä lakiesitys pitäisi saada sellaiseen muotoon, että se ei törmää myöhemmin perustuslakivaliokuntaan.

Ongelmaksi saattaa muodostua esimerkiksi se, että antaako nyt päätetty ratkaisu juridisen ennakkotapausta sen suhteen, että jatkossa kyseisen päätöksen puitteissa voitaisiin puuttua muiden eläkkeensaajien oikeuksiin takautuvasti.

Vaikka kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmässä maksua kutsutaan eläkkeeksi, käytännössä sopeutumiseläkkeellä ja -rahalla tarkoitetaan kuitenkin työttömyysturvamaksuun verrattavaa tukea. Tätä mieltä ovat myös perustuslakiasiantuntijat. Kansanedustajien eläkelainsäädäntö on Risikon mukaan kirjoitettu kuitenkin hyvin erikoisesti.

– Siellä puhutaan osittain eläkkeestä, mutta se on kirjoitettu sinne työttömyysturvan luonteisesti. Perustuslakiasiantuntijat ovat ennen kaikkea sitä mieltä, että tämä on työttömyysturvan luonteinen, koska on olemassa erikseen vanhuuseläkepykälä, Risikko totesi.

Eduskuntaryhmien päätöksen yhteydessä myös kansanedustajien vanhuuseläkepykälää muutetaan siten, että eduskunnan kansliatoimikunnalla on oikeus myöntää harkinnanvaraisia ylimääräisiä eläkkeitä, joissa voidaan ottaa huomioon yli 15 vuotta sitten ansaittuja nykyistä korkeampia eläkekertymiä.

Tällä hetkellä kansanedustajien vanhuuseläke lasketaan viimeisen 15 vuoden aikana maksettujen kansanedustajan tai valtioneuvoston jäsenen palkkioiden mukaan. Jos esimerkiksi edustaja on toiminut ministerinä ja tämän jälkeen muissa edustustehtävissä, kuten esimerkiksi kansanedustajana, 15 vuoden ajan, aikaisemmin tehtyä ministerin tehtävää ei oteta huomioon eläkkeessä.

Uudistuksen myötä tähänkin puututtaisiin.

Asiantuntijalausuntojen myötä on päätetty esittää myös niin sanottua siirtymäsäädöstä, Risikko huomioi.

– Nyt sopeutumiseläkkeellä olevilla kansanedustajilla on oikeus saada sopeutumisrahaa kolme vuotta lain voimaantulosta. Muille rahaa maksetaan nykylainsäädännön mukaisesti 1-3 vuotta sen perusteella, kuinka kauan edustajantoimi on kestänyt, Risikko totesi.

Uudessa laissa aiotaan ottaa huomioon myös muita kohtuuttomaksi koettuja tilanteita ja lakiin lisätäänkin harkinnanvarainen mahdollisuus myöntää erityisestä syystä sopeutumisrahaa enintään 12 kuukaudeksi.