Mielipiteet
29.4.2016 09:53 ・ Päivitetty: 15.8.2018 12:15
Keski-Suomen äänestysaktiivisuus peittosi muun Suomen Metallin vaaleissa
Hieman yli 58 000 jäsentä äänesti pari viikkoa sitten päättyneissä Metalliliiton liittokokousvaaleissa. Toukokuussa Tampereella pidettävään liittokokoukseen valittiin 422 edustajaa.
Lopullinen äänestysprosentti oli valtakunnallisesti 41,4. Äänestysaktiivisuudessa otettiin hieman takapakkia edellisiin vaaleihin verrattuna. Tuolloin äänestysprosentti oli 44,2. Keski-Suomen vaalipiirin äänestysprosentti oli 46,2, joka on metallin pääsopimusalan vaalipiireistä paras.
Vaaliliittojen kesken äänet jakautuivat seuraavasti: Yhteistyön vaaliliitto A, joka on sosialidemokraattien ja sitoutumattomien vaaliliitto, sai 62,4 prosenttia äänistä eli 268 edustajapaikkaa. Metallin vaikuttajat, vasemmistoliiton ja sitoutumattomien vaaliliitto saivat 37,1 prosenttia ja 153 edustajapaikkaa. Keskustan ja sitoutumattomien äänisaalis oli 0,3 prosenttia, jolla heltisi yksi edustajapaikka. Perussuomalaisten ay-liikkeen valloitukselle tuli hieman takapakkia; tulos nolla edustajapaikkaa. Voimasuhteet suurimpien ryhmien kesken säilyivät ennallaan.
Keski-Suomen osalta paikkajako pääsopimusalan osalta meni demareiden Yhteistyön vaaliliiton hyväksi. Edustajapaikat 16, prosenttiosuus 74,3. Vasemmistoliiton Metallin vaikuttajat sai viisi edustajapaikkaa eli 25,7 prosenttia.
Keski-Suomen vaalipiirin äänestysprosentti oli liki viisi prosenttia valtakunnallista parempi. Ilmeisesti ainakin ehdokasasettelulla oli vaikutusta muita parempaan äänestysaktiivisuuteen. Keski-Suomen suurimmilla metallin työpaikoilla on myös vahvat ammattiyhdistysperinteet, jotka edesauttavat äänestysaktiivisuutta. Maakunnan suurimman metallin osaston Valmetin metallityöväen ammattiosaston äänestysprosentti oli 52,31, joka osaltaan nosti vaalipiirimme prosenttia.
Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa olisi kuitenkin odottanut, että vaaliuurnille olisi rynnätty vähän suurilukuisammin. Yleensäkin vaaleissa aktiivisuus on laskusuunnassa ja nukkuvien puolue lisää kannatustaan tai puolueuskollisuus on perin häilyvää.
Perinteisesti menneinä vuosikymmeninä suomalainen yhteiskunta jakautui duunareihin, porvareihin ja maanviljelijöihin. Työväenliike toimi ammatillisesti järjestäytyneen ay-liikkeen ja poliittisesti järjestäytyneiden vasemmistopuolueiden kautta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen politiikan keinoin oli ehdottomasti myös ay-liikkeen agenda.
Nyt taitavat puurot ja vellit olla pahasti sekaisin. Suomalainen yhteiskunta on yksilöllistynyt. Kollektiivinen ajattelu ja solidaarisuus ovat katoamassa. Ay-liikkeestä huudetaan politiikkaa pois ja oikeistopopulistinen persupuolue julistautuu työväenpuolueeksi. Ihmiset vaihtavat roolia ja samaistuvat eri yhteisöihin ja ajatusmalleihin kulloisenkin tarpeen mukaan, eikä tämä voi olla vaikuttamatta äänestyskäyttäytymiseen.
Kuitenkin Metallityöväen liitto jatkaa vakaalla demarijohtoisella linjalla, vaikka se tuntuu joitain yliopistomaailman taloustieteilijöitä suuresti närästävän.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.