Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Päätoimittajalta

Kuolema on elämän pelastus

Tasa-arvoisimmat asiat ihmiselämässä ovat syntymä ja kuolema. Synnymme toki erilaisiin olosuhteisiin ja kuoleman kohtaaminenkin on kovin yksilöllistä, mutta kumpikin ovat vääjäämättömiä elämän kannalta. Juuri elämän rajallisuus tekee maanpäällisestä taivalluksestamme mielenkiintoisen. Elämä voidaan ottaa koska tahansa pois, emmekä varmuudella voi sanoa, mitä ”sateenkaaren päässä” on tarjolla.

Viime viikonloppuna satavuotias Suomi oli väärällään megaluokan yleisötapahtumia. Helsingissä heilutettiin lettiä Tuska-festivaaleilla ja marssittiin seksuaalisen tasa-arvon puolesta Pride-kulkueessa. Porissa taas veisattiin taivaskaipuun virsiä vanhoillislestadiolaisten Suviseuroissa.

Äkkiseltään voisi ajatella, ettei näitä tapahtumia yhdistä muu kuin Suomen kesä ja valtava ihmismassa. Tarkemmin katsottuna kaikissa tapahtumissa on nähtävissä yhteinen juuri, joka liittyy kuolevaisuuteen. Koska kuolemme, kysymme jatkuvasti elämän tarkoitusta. Jokainen tapahtuma antaa elämän tarkoitukseen erilaisen vastauksen.

Ollaan Jumalan maanpäällisessä valtakunnassa, jonka rajat on piirretty tarkkaan.

Suviseurat ovat kävijälle uskomaton kokemus. Kaikki kehuvat seurojen huippuunsa hiottua ruokahuoltoa ja rauhoittavaa tunnelmaa. Kännisekoilu on poissa ja ihmiset hyvällä tuulella. Ollaan Jumalan maanpäällisessä valtakunnassa, jonka rajat on piirretty tarkkaan. Tärkeintä on kuoleman jälkeinen elämä, jonne käy parannuksen armon saaneen Jumalan lapsen tie. Elämä ennen kuolemaa ei ole niinkään kiinnostavaa.

Viikonloppuna eräs seurapuhuja ihmetteli ääneen, miten taivaaseen pääsevien joukko voi ollakin näin pieni. Itselleen hän vastasi, että Nooan arkkiinkin pääsi vain seitsemän ihmistä. Parisataatuhatta vanhoillislestadiolaista on siis jo kelpo parannus Vanhan testamentin aikaan.

Pride-kulkueen viesti poikkeaa Suviseuroista radikaalisti. Marssijat ovat havahtuneet elämän ainutkertaisuuteen ja haluavat elää vapaina ulkopuolelta asetetuista normeista ja säännöistä. Jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus hehkuu kulkueessa sateenkaaren värein. Ihminen ei ole vain osa massaa vaan yksilöllinen luomus, jolla on oma tahto ja päämäärä.

Raamatun ja muiden pyhien kirjojen vanhentuneet sukupuoliroolit halutaan paiskata roviolle. Koska kuitenkin kuolemme, on syytä välttää elämätöntä elämää. Pride-kulkueessa ei tekeydytä Jumalan lapsiksi vaan jumalattoman aikuisiksi. Jäljelle jää vain kysymys: miksi niin moni seksuaalisesta vapautumisesta täysin pihalla oleva ihminen marssii asian mukana? Joukkovoima saa joskus ihmisen näyttämään hämmästyttävän typerältä.

Tuska-festivaalin tunnelmassa on salatulla tavalla paljon yhtäläisyyksiä Suviseurojen kanssa.

Tuska-festivaalin tunnelmassa on salatulla tavalla paljon yhtäläisyyksiä Suviseurojen kanssa. Kun Suviseuroissa lempeäkasvoinen seurapuhuja latelee elämänkielteisiä ohjeita, Tuska-festivaalin pelottavat esiintyjät paljastuvat takahuoneessa mitä lempeimmiksi hahmoiksi. Tuskassa kuoleman kanssa flirttailu on avoimesti läsnä.

Sanoitukset vilisevät verimystiikkaa ja paholaisen kutsumista. Suviseuroissa verimystiikalla hekumoidaan, kun synninpäästöä tarjotaan katuville ”Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä”. Älytön päihteiden käyttö saa kuitenkin kysymään, onko Tuska-kävijän elämänpelko niin vakavaa sorttia, että kuolemakin on elämää parempi vaihtoehto.

Jokaisen elämä päättyy joskus. Uskon, että juuri kuoleman vääjäämättömyys antaa elämälle sen syvimmän merkityksen. Ilman kuolemaa elämän tarkoitus ei kiinnostaisi ketään; taide ja musiikki kamppailisivat olemassa olostaan, uskonnot typistyisivät filosofioiksi ja kirkkoon ei kuuluisi kukaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE