Hallituksen esityksessä ehdotetaan rajoituksia poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöön ja enimmäiskestoon sekä tukilakkojen edellytyksiin.

Yksittäiselle työntekijälle asetettaisiin seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.

Ehdotetut lait on hallituksen esityksen mukaan tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2024. Valiokunta viittaa kuitenkin mietinnössään tarpeeseen saattaa lait voimaan mahdollisimman pian ja katsoo, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiseen ole. SDP, vasemmistoliitto ja vihreät olisivat halunneet lait voimaan 1.7. alkaen hallituksen esityksen mukaisesti.

Eduskunnasta työrauhalainsäädäntö etenee lopulta viimeisenä presidentin esittelyyn. Valtioneuvostossa selviää, mitä voimaantulopäivämäärää laille esitetään.

TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNNAN varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) arvioi, että oppositio on voinut vaikuttaa vain muutamiin yksityiskohtiin mietinnössä.

Poliittisia työtaisteluita koskevaan sääntelyyn valiokunta ehdottaa lisättäväksi 12 kuukauden aikarajan, jonka kuluttua työtaistelun toimeenpaneva yhdistys voi jatkaa aiemmin järjestämäänsä poliittista työtaistelua saman tavoitteen saavuttamiseksi. Lyly toteaa, että aiemmin aikaraja oli sidottu hallituskauteen eli samaa hallitusta vastaan ei olisi voinut järjestää toista poliittista lakkoa tavoitteen saavuttamiseksi.

Surulakkoihinkin tuli Lylyn mukaan tiettyjä lievennyksiä sekä tarkennuksia siihen, millä ehdoilla työnantaja voi kuitata lainvastaiseksi todettuun työnseisaukseen osallistuneen työntekijän palkasta 200 euron seuraamusmaksun.

Sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät esittävät lakkolakien hylkäämistä omassa vastalauseessaan.

Lyly ja muut SDP:n valiokuntajäsenet pitävät esimerkiksi 200 euron sakkoa tarpeettomana, poliittisten lakkojen rajaamista 24 tuntiin kohtuuttomana ja ylipäänsä lakko-oikeuden rajoituksia ongelmallisina Suomen kansainvälisten velvoitteiden näkökulmasta.

– Ongelma on se, että lopputulos oli kirjoitettu hallitusohjelmassa. Sen vuoksi tässä ei ole pystytty ottamaan huomioon asiantuntijakuulemisia, lopputulos oli niin tiukasti kirjoitettu. Myöskään palkansaajajärjestöt eivät pystyneet neuvotteluissaan ja kuulemisissaan vaikuttamaan sisältöön. Tämä on ollut muka kolmikantaista mutta lopputuloksen kannalta se ei sitä ole, pettynyt Lyly sanoo.

LYLY pitää työrauhalainsäädännön voimaantulosäännöstä kummallisena.

– Se vaikuttaa jo olemassaoleviin työehtosopimuksiin tullessaan voimaan. Kun työehtosopimuksiin tehdään ulkopuolelta muutoksia, ne on aina otettu yleensä sopimuskatkonyhteydessä käyttöön. Ja työrauha on yksi työehtosopimusneuvottelujen olennaisimmista asioista. Nyt tässä tavallaan puututaan sopimuskumppanin toisen osapuolen tilanteeseen kesken sopimuskauden.

Entä jos poliittinen lakko on aloitettu ja laki tulee voimaan, vaikuttaako työrauhalainsäädäntö taannehtivasti niin, että aloitettu poliittinen lakko joudutaan keskeyttämään lain voimaan tultua 24 tunnin jälkeen?

– Kyllä, Lyly vahvistaa.

Korjattu klo 14.52 eduskunnan ensimmäisen käsittelyn päivä ensi keskiviikosta tiistaiksi ja korjattu kello 16.29 takaisin keskiviikoksi, joka on vahvistettu eduskunnasta oikeaksi päivämääräksi. Eduskunnan tiedotteessa oli virhe, mutta nettisivuilla oikea tieto.