Monipuolista manifestointia eläinten oikeuksista

Tehotuotantosikaloissa nasujen elo ei ole mitään Babe-possun mukavaa vapautta.
Tehotuotantosikaloissa nasujen elo ei ole mitään Babe-possun mukavaa vapautta.
Tehotuotantosikaloissa nasujen elo ei ole mitään Babe-possun mukavaa vapautta.
KIRJA:
Elisa Aaltola ja Sami Keto  (toim.):
Eläimet yhteiskunnassa
Into 2015, 363 s.
Eläimet ovat osa yhteiskuntaa, ja siat, naudat sekä muut tuotantoeläimet pitkälti jopa sen olemassaolon edellytys. Niinpä eläimetkään eivät ole välttyneet eriarvoisuudelta. Ne jakautuvat luokkiin samaan tapaan kuin ihmisetkin. Urhean Babe-possun seikkailuja sohvallaan katsova voi samaan aikaan ahmia ahtaaseen karsinaan teljetyn tuotantoporsaan lihasta tehtyä kyljystä.

Kotieläimiä kohdellaankin kuin perheenjäseniä ja kutsutaan pronominilla ’hän’, mutta keskitysleirimäisissä oloissa elävät tuotantoeläimet ovat vain kasvotonta lihamassaa. ”Eläimet yhteiskunnassa” -kirja tarkastelee eläinten asemaa, syitä siihen ja keinoja, joilla kurjuus voitaisiin poistaa ja ulottaa tasa-arvoisuus myös eläinkunnan piiriin.

Kirjan vahvuuksia on, että se tarkastelee aihettaan monipuolisesti niin tieteiden kuin taiteidenkin näkökulmista. Kirjoittajia ovat muun muassa esseisti Antti Nylén, runoilija Jenni Haukio, filosofi Elisa Aaltola ja Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara.

Tuotantoajattelu vs. inhimillisyys

Eläinten jakautumista kahteen luokkaan pitävät yllä esimerkiksi monet ruokamainokset. Ne luovat illuusion onnellisista ja ihmismäisesti käyttäytyvistä eläimistä. Kirjassa analysoidaankin terävästi esimerkiksi Atrian lihamainoksia ja niiden käyttämää retoriikkaa. Samoin kyseenalaistetaan Särkänniemen delfinaarion delfiinien vapaaehtoinen suostuminen ihmisten viihdykkeeksi.

Ongelman ydin on, että kaikki eläimet toimivat tavalla tai toisella ihmisten välineinä ja tarpeiden tyydyttäjinä. Jo kristinusko julisti, että ihminen on jumalan kuva ja jatke, jota eläinten ja muun luomakunnan on palveltava. Kirjassa kuitenkin tuodaan esiin, että entisaikain mystikoiden ja jopa uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan jumaluus läpäisee koko luonnon ja näin ihminen on vain osa suurta kosmista kokonaisuutta.

Uuden ajan luonnontiede Descartes’n johdolla taas julisti, että luonto on kuollut koneisto eläimiä myöten, ja vain ihminen on rationaalinen ja vapaa. Sekä tehotuotanto että eläinkokeet oikeuttavat toimintansa pitkälti tällä. Puhtaasti taloudelliset intressit tietysti pitävät yllä ja kiihdyttävät tehotuotantoa.

Eläimille vaaditaankin kirjassa oikeuksia. Eläimet ihmisistä erottavat ovat unohtaneet Darwinin, joka keksi, että ihminenkin on pohjimmiltaan eläin eläinten joukossa. Toisaalta on Darwinista lähtien yhä selvemmin huomattu, että eläimillä on inhimillisiä puolia. Ne ovat tuntevia ja älykkäitä olentoja, mistä jo niiden ovelat ja kekseliäät saalistusmenetelmät ja pesänrakennus todistavat. Kyky kokea ja tuntea iloa ja tuskaa kohottaa eläimen mykän välineen asemasta itseisarvon omaavaksi yksilöksi.

Pekka Wahlstedt

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat