Oikeuslaitos vuorostaan rakennemylläyksessä

Lehtikuva/Jussi Nukari
Lehtikuva/Jussi Nukari
Lehtikuva/Jussi Nukari

Oikeuslaitosta on eittämättä tarpeen ajanmukaistaa, kun radikaalina uudistuksena pidetään käräjäoikeuden suullisen näytön videointia hovioikeuskäyttöä varten. Toimintatapojen päivitys on ollut yksi syy laatia uudistusohjelma, jonka oikeusviranomaisten johdosta koostuva neuvottelukunta luovutti eilen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.).

Pakottavin peruste muutoksiin ovat oikeusministeriön hallinnonalan lähivuosien säästövelvoitteet. Noin 30 miljoonan euron rahoitusaukkoa ei tukita  tietotekniikan hyödyntämisellä, vaan toimintaa on tehostettava rakennemuutoksella.    

Tuomioistuinuudistus ei ole helpompi harjoitus kuin puolustusvoimien tai poliisihallinnon mylläys. Oikeuslaitoksen menoista 75 prosenttia on  henkilökuluja. Säästöä ei tule, ellei oikeudenhoito ala sujua olennaisesti nykyistä pienemmällä henkilöstöllä. Väen vähentymisestä seuraa, että juttujen määrä on saatava pienemmäksi eikä tuomioistuimia voi enää kauaa olla 46. Järjestelyt on tehtävä niin, ettei kansalaisten oikeusturva kärsi. Itse asiassa sitä pitäisi parantaa, koska ruuhkautuneissa tuomioistuimissa käsittelyajat venyvät ylipitkiksi.

Menestystä on syytä toivottaa esityksille siirtää tiettyjen asioiden ensivaiheen päätöksenteko tuomioistuimista muualle. Esimerkiksi avioerojen, huostaanottojen ja rattijuopumusten käsittelyyn voi luoda uudet menettelyt. 

Hovi- ja hallinto-oikeuksien vähentäminen on jo eduskunnan päätettävänä. Käräjäoikeudet on ehditty kertaalleen puolittaa ja nyt on haluja jättää jäljelle enää 14. Lähes kaikki sivukansliatkin suljettaisiin ja lautamiehet saattavat siirtyä historiaan. Laamannien palkoissa toki säästetään ja muutakin etua voimavarojen kokoamisesta on. Liian rankka verkon karsinta tietäisi kuitenkin muun muassa todistajille kohtuuttoman pitkiä matkoja, jotka nekin maksaisivat. Lakkautukset saattavat lisäksi heikentää  paikallisten juristipalveluiden saantia. 

Oma lukunsa on yleisten tuomioistuinten ja hallintotuomioistuinten yhdistäminen, minkä korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo tekisi. Riskinä on erityisosaamisen ohentuminen. Hallintotuomioistuimet kontrolloivat julkisen vallankäytön laillisuutta ja antavat oikeussuojaa  yksilöille ja yrityksille. Esimerkiksi verotus ja julkiset hankinnat sekä sosiaali- ja terveysasiat vaativat tuomioistuimilta alan asiantuntemusta. Suhteellisen pienet säästöt eivät riitä perusteeksi purkaa kansainvälisestikin hyväksi arvioitu järjestelmä.  

Ei ihme, että oikeusministeri puhui julkistustilaisuudessa mieluummin kirjoituskoneiden poistamisesta kuin tuomioistuinten karsimisesta. Yhteen oikeuslinjaan siirtymisen ministeri siirtää jatkoselvittelyyn, aivan kuten kuuluu, sillä se edellyttäisi hallitusohjelman kirjausta ja perustuslain muutosta.   

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Demokraatti 1/20
ÄÄRIPÄÄT - Miksi vastakkainasettelu kiinnostaa?
KANSA JA KAPITALISMI - Joillakin on varaa sijoittaa
MISSÄ OLET NYT - Ari Korhonen
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Rane Aunimo

Jussi Halla-ahon mukaan ilmasto lämpenee ja se liittyy ihmisen toimintaan – viiden lapsen isä julisti Helsingissä sanomaa, mutta flirtti olikin tutun ivallinen
23.1.2020

Luetuimmat


Uusimmat