Visurin mukaan kyseessä saattoi olla käsite- tai muistivirhe tai Putin käytti laajan vastauksen osana epätarkkoja ilmaisuja. Visurin mukaan se oli silti myös “aika lailla todenmukainen ilmoitus”.

— Riippuu paljolti laskutavasta, mitä joukkojen “vetämisellä” tarkoitetaan ja koska se olisi tapahtunut. Yleensä tarkoitetaan lähinnä maavoimien vakinaisten joukkojen sijoituksia eli varuskuntia, ja ne voidaan nykyisin paikantaa erittäin tarkasti.

Visuri huomauttaa, että kuten myös Putinin lausuntoa seuranneesta venäläisten virkamiesten tarkennuksesta kuultiin, Leningradin alueen ja Murmanskin alueiden välillä (siis Laatokasta Petsamoon) ei ole edelleenkään Venäjän maavoimia.

Visuri sanoo, että välillä tyhjillään ollut Alakurtin varuskunta, johon vuonna 2015 perustettiin arktinen prikaati, ei ole vielä ollut täysin operatiivisessa valmiudessa.

— Sen joukkojen on määrä tukea Jäämeren rannikoilla toimivaa Pohjoista laivastoa, joten niiden toimintasuuntana ei ole Suomi.

Professorin mukaan on siis samantekevää, tarkoitetaanko Putinin mainitsemalla 1 500 kilometrillä syvyyttä vai leveyttä.

— Kyseessä on erittäin laaja alue ilman vakinaisia maavoimien joukkojen varuskuntia. Sitä valaisee myös Kadettikunnan tuottamassa Turvallisuuspolitiikan tietopankissa oleva kartta ja siihen liittyvä selitys. Kartan ja muiden tietojen lähteenä on ollut IISS:n vuosikirja MB2015. Siksi on erikoista, että noin selvästä asiasta saadaan syntymään suuri kohu.

Visuri huomauttaa, että Suomen puolustusvoimien sodanajan joukkojen kokonaisvahvuus on noin 230 000 sotilasta.

— Se on sattumalta aivan sama kuin Venäjän maavoimien vahvuus, joka on 230 000 sotilasta. Venäjän asevoimien kokonaisvahvuus on 770 000 sotilasta, joten varsinaisten maavoimien osuus on todella pieni ottaen huomioon laajat vastuualueet alkaen Murmanskista sekä ulottuen Kaukasiaan ja Vladivostokiin Tyynen meren rannikolle. Venäjän reservit ovat nykyisin erittäin pienet ja niiden saaminen taisteluvalmiiksi kestää kauan.

Professorin mielestä Venäjän joukoista ei ainakaan Suomen suunnalle paljon riittäisi.

— Silti suomalaisten kannattaa kaikin keinoin välttää sotaan joutumista. Ei myöskään ole edullista synnyttää Pohjois-Eurooppaan uutta kilpavarustelukierrettä.

Visurin mukaan sekä julkisessa keskustelussa että mediassa pitäisi välttää ihmisten jatkuvaa pelottelua kauhukuvilla.

Suomen geopoliittinen seura on tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on Suomea koskevan geopoliittisen tutkimuksen, keskustelun ja tietämyksen edistäminen. Pekka Visuri on seuran puheenjohtaja.