Meto muistuttaa, että metsäammattilaiset ovat tehneet vuosikymmenten aikana paljon hyvää Suomen metsien hyväksi.

– Suomen metsien vuotuinen kasvu on 50 vuodessa nostettu kaksikertaiseksi 105 miljoonaan kuutiometriin. Välillä sekin tuntuu olevan väärin, että olemme tuottaneet hyvinvointia Suomelle ja verotuloja valtiolle, Meton edustajiston puheenjohtaja Jaakko Niemistö toteaa tiedotteessa.

Hän varoittaa, mitä tapahtuu jos vaatimukset vuotuisesta 80 miljoonaan kuution käyttömäärän pienentämisestä toteutuvat.

Niemistön mukaan samalla 10 miljoonan kuution puunkäytön väheneminen tarkoittaisi 300 miljoonan euron puunmyyntitulojen ja yli 60 miljoonan verotulojen menetystä.

– Sellaiset ihmiset, jotka eivät ole päivääkään tehneet metsässä työtä, haluavat nyt määrittää mitä metsässä saa tehdä ja mitä ei. Ja tuntuu olevan väärin, että metsäala työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Suomen metsistä yli 70 prosenttia on yksityisten metsänomistajien omistuksessa. Niemistö muistuttaa, että metsänomistaja haluaa itse päättää, mitä hän metsässään tekee.

Meton mukaan myös kuntien ja seurakuntien metsien eli yhteisten metsien hoitoon halutaan nyt puuttua.

– Mitä se tarkoittaa? Maakunnissa kuntien ja seurakuntien metsäomaisuudet ovat suurempia ja metsät ovat tärkeä osa niiden tuloista. Jos metsätuloa leikataan, kasvavat paineet säästöihin ja työpaikkojen menettäminen on todennäköinen seuraus. Ja ketkä jäävät töihin, heille tulee lisää työpaineita. Myös paineet kuntien ja seurakuntien veronkorotuksille kasvavat.

Meto näkee turvetuotannon alasajossa myös lukuisia ongelmia. Järjestön mukaan tuolloin ulkomailta tuodaan korvaavaa polttoainetta, pääasiassa haketta, enenevässä määrin. Lisäksi turvetuotannon loppumisesta seuraa kuiviketurpeen tuonti ulkomailta kotieläintuotannon tarpeisiin.

– Turvetuotanto on jo vähentynyt, mutta se on työllistänyt noin 10 000 henkeä. Ja nimenomaan alueilla, joilla on jo valmiiksi työttömyyttä ja korvaavia työmahdollisuuksia vähän.