Harvinainen poliittinen konsensus tuli ilmi MTK:n vaalitentissä Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla, jossa oltiin yhtä lukuunottamatta samaa mieltä myös ilmastonmuutoksesta tärkeänä vaaliteemana.

Eri linjoilla oli ainostaan Seitsemän tähden liikkeen Paavo Väyrynen, jonka mukaan vaaleissa pitää keskittyä muun muassa Suomen itsenäisyyden kaltaisiin aiheisiin, jotka muuttavat politiikan suuntaa ja josta kaikki eivät ole samaa mieltä.

Puheenjohtajista vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Pekka Haavisto kannattivat selkeimmin lentoveron, tarvittaessa myös kansallisen lentoveron, käyttöönottoa. Andersson piti lentoveroa sosiaalisesti oikeudenmukaisena, koska se kohdistuisi eniten lentäviin hyvätuloisiin.

– Lentoliikenteen kasvuennusteet ovat todella kovia. Kasvua pitää hillitä. SDP:n mielestä päästökauppa on ensisijainen järjestelmä, joka pitäisi ulottaa koko lentoliikenteeseen. Tämä olisi eurooppalainen ratkaisu. Myös kansallisen lentoveron käyttöönottoa pitää selvittää.

Marin tähdensi, ettei lentovero ole kansallisena ratkaisuna yksinkertainen asia. Hän puhui myös uusien teknisten ratkaisujen puolesta, jotka saattavat tehdä lentoliikenteestä tulevaisuudessa vähäpäästöisempää.

Pääosa puheenjohtajista kuten kokoomuksen Petteri Orpo piti lentoveroa ehdottomasti globaalina tai vähintään Euroopan tasoisena kysymyksenä, mitä Suomi ei voi yksin kansallisesti ratkaista.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan lentäminen on liian halpaa. Kympeillä tai satasilla lentolippujen hintoja nostava vero osuisi Halla-ahon mukaan luultavasti lähinnä keskituloisten vuoden ainoaan Kanarian matkaan, joten kansallisella tasolla se ei hänen mukaansa ole kannatettava.

Yllättävin lentoveroon liittyvä avaus tuli pääministeri Juha Sipilältä (kesk.), joka väläytti mahdollisuutta, että lentoveron tuottoja voisi käyttää hiilinieluja kasvattavien maanviljelijöiden ja metsänomistajien palkitsemiseen.

MTK:n kyselyn mukaan lentoveron kannatus on maaseudulla suurempaa kuin kaupungeissa.

Hallituspuolueiden puheenjohtajista Orpo ja Sampo Terho (sin.) pitivät liikenneministeriön tavoitetta sähköautojen määrästä epärealistisena. Ministeriön virkamiesten mukaan Suomeen pitäisi saada vuoteen 2030 mennessä 670 000 sähköautoa.

SDP tavoittelee Marinin mukaan samassa ajassa maanteille 750 000 vähä- ja nollapäästöistä autoa. Hän myönsi tavoitteen olevan kunnianhimoinen.

– Usein kehitys kehittyy nopeammin kuin osaamme ennakoidakaan, Marin sanoi.

Samaa mieltä oli Pekka Haavisto, joka asettui puheenjohtajista selkeimmin tukemaan hallituksen sähköautotavoitetta. Haaviston mukaan Saksan autoteollisuudessa mennään sähköistämisen suhteen “erittäin etukenossa”.

– Uskon, että liikennejärjestelmän muutos tapahtuu nopeammin kuin osaamme arvatakaan, Haavisto totesi.

MTK:n tentissä vallitsi yksimielisyys myös EU-tasoisista hiilitulleista, joilla hillittäisiin paljon päästöjä aiheuttavien tuotteiden tuntia halpamaista.

Keskustelu kuumeni, kun aiheeksi otettiin metsähakkuut ja hiilinielut. Vihreitä, vasemmistoliittoa ja ja SDP:tä lukuunottamatta puheejohtajat olivat valmiita kasvattamaan hakkuumääriä nykyisestä, tosin muun muassa Sipilä nosti esiin puun käytön merkityksen hiilipäästöjen kannalta.

SDP:n Marinia painostettiin vastaamaan hakkuiden tason kasvattamiseen kyllä tai ei. Marinin mukaan tutkijat eivät pysty vastaamaan siihen, voidaanko tasoa nostaa ja viralliset laskelmat tehnyt Luonnonvarakeskus ei ole julkistanut laskelmiensa perusteita, joten SDP ei voi Marinin mukaan tässä vaiheessa ottaa asiaan kantaa.

– Olen kysynyt tutkijoilta mikä on oikea hakkuutaso, ja he eivät ole pystyneet vastaamaan. En pysty itsekään vastaamaan. Oleellista on se, että nielut kasvavat. Hakkuutaso pitää arvioida tätä taustaa vasten. Jos tutkijat eivät pysty sitä arvioimaan, kuinka minä pystyisin sen tässä arvioimaan? Kysymyksen asettelu on yksinkertaistava, Marin vastasi.

Marinin mukaan Suomeen pitää luoda vaikuttava maankäyttösektorin nielupolitiikka, johon hakkuut liittyvät.

Laskun ilmastonmuutoksesta maksaa Marinin mukaan seuraava sukupolvi, joten tärkeintä on muutoksen hillitseminen.

– Päättäjillä on vastuu hillitä lämpötilan nousu 1,5 asteeseen, sen takia emme pysty SDP:ssä kertomaan eksakteja vastauksia nyt. Vastausten pitää perustua tutkittuun tietoon.