Neuvonen sanoo STT:lle, että uutiskriteeriksi ei riitä pelkästään se, että julkisuuden henkilöiden yksityiselämä kiinnostaa yleisöä. Sen sijaan uutisoinnissa tulee punnita julkisuuden henkilöiden asemaa ja sitä, liittyykö uutisoituun asiaan yhteiskunnallista intressiä.

-  Suomessa on kipuiltu tämän asian kanssa pitkään, Neuvonen sanoo.

-  Suomihan sai juuri tämäntyyppisistä asioista aikoinaan useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT), ja siksi lainsäädäntöä on myöhemmin muutettu.

-  Eli onko uutisoitu siksi, että saataisiin lööppijulkisuutta, näkyvyyttä ja lehtiä kaupaksi, tai onko uutinen julkaistu jopa niin sanotusti pahantahtoisesti, Neuvonen puntaroi.

Yksi peruste yksityiselämästä uutisoinnille voi olla esimerkiksi se, että tiedoilla on merkitystä julkisen tehtävän hoitamisen kannalta. Neuvonen kuitenkin tähdentää, että myös muilla kuin julkista valtaa käyttävillä julkisuuden henkilöillä voi olla yhteiskunnallista merkitystä.

-  Pelkkä “julkinen valta” on käsitteenä tässä yhteydessä aika rajoittava tekijä, koska se karsisi julkkikset pois, Neuvonen sanoo.

-  Myös julkkiksilla on tosiasiallista valtaa esimerkiksi nostaa asioita julkiseen keskusteluun.

ASIA on herättänyt viime päivinä keskustelua Seiskan julkaistua useita juttuja Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittajan Riikka Räisäsen parisuhteesta. Maanantaina Seiska julkaisi laajan oikaisun, jossa lehti korjasi lukuisia virheellisiä väittämiä Räisäseen liittyneessä juttukokonaisuudessa.

Torstaina Seiska puolestaan julkaisi jutun Jenni Haukion tekemästä osoitteenmuutoksesta. Jutussa kerrottiin, että Haukio oli lisäksi nähty yksin kantamassa muun muassa muuttolaatikoita kadulla. Jutussa tuotiin ilmi, ettei Haukiolla näyttänyt olevan vihkisormusta sormessaan.

Myöhemmin torstaina Haukio julkaisi Facebook-viestin, jossa hän kertoi koko perheen tehneen yhteisen muuttoilmoituksen. Haukio täsmensi, että hänen puolisonsa presidentti Sauli Niinistön tiedot eivät ole julkisia tämän turvakiellon vuoksi.

ILTALEHDEN tietojen mukaan Räisänen harkitsee kumppaninsa kanssa ryhtyvänsä oikeustoimiin “useammalla rikosnimikkeellä” Seiskan uutisoinnin vuoksi. STT ei tavoittanut Räisästä kommentoimaan asiaa iltapäivällä perjantaina.

Neuvonen sanoo, että tämäntyyppisissä oikeustapauksissa on yleensä kyse yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Jos taas on julkaistu valheellisia tietoja, kyseessä voi olla kunnianloukkaus.

Neuvonen muistelee, että julkisuuden henkilöiden yksityiselämää koskevaa uutisointia on käsitelty melko vähän tuomioistuimissa Suomessa.

-  Puhutaan muutamista tapauksista. Minulla on sellainen tunne, että nämä tapaukset saadaan yleensä jollain muulla tavalla sovittua.

-  Yleensä se on varmaan sitten Julkisen sanan neuvosto (JSN), jossa näitä käsitellään. Usein myös spekuloidaan, että tietyt julkaisut ovat hanakoita sopimaan näistä asioista.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen. (Lehtikuva / Vesa Moilanen)

JSN:N puheenjohtaja Eero Hyvönen ei kommentoi Seiskan Räisästä ja Haukiota koskevaa uutisointia mutta kertoo, että neuvostoon oli tullut perjantaiaamuun mennessä yksi Seiskan Räisäs-juttua koskeva kantelu. Se koskee Hyvösen mukaan yksityiselämän suojan loukkaamista ja sen on tehnyt ulkopuolinen henkilö.

Hyvönen arvelee, että kanteluita saattaa tulla lisää.

-  Kanteluaikahan on kolme kuukautta. Sitä on kummassakin tapauksessa vielä paljon jäljellä, Hyvönen sanoo STT:lle.

Ulkopuolisen henkilön tekemän yksityisyydensuojan loukkaamista koskevan kantelun käsittely neuvostossa edellyttää asianomaisen henkilön suostumusta. Tämä on Hyvösen mukaan tarpeen, koska muussa tapauksessa käsittely voisi vain pahentaa tilannetta.

HYVÖNEN kertoo, että yksityisyyden suojan loukkaamista koskevia kanteluita tulee JSN:lle vuosittain joitakin kymmeniä.

Viime vuonna JSN:ään tuli kaikkiaan 739 kantelua. Tavallisesti yleisin kantelujen peruste on puutteet asiavirheiden korjauksissa. Se on mukana ainakin yhtenä perusteena noin kolmanneksessa kanteluja.

Langettavien päätösten määrä yksityisyyden suojaan liittyen voi Hyvösen mukaan vaihdella paljonkin vuosittain. Viime vuonna julkaistuista jutuista tehdyistä yksityisyyden suojaan liittyvistä kanteluista 13 johti langettavaan päätökseen.

Vuonna 2022 julkaistuista jutuista tehdyistä vastaavista kanteluista vain yksi johti langettavaan päätökseen. Näin oli siitä huolimatta, että vuonna 2022 tehtiin useita kanteluita silloisen pääministeri Sanna Marinin (sd.) juhlintaa koskeneista jutuista.

Eetu Halonen, Tuomas Savonen / STT