x

”10.000–25.000€/lukuvuosi” – Helsingin yliopisto julkaisi hintalapun näille opiskelijoille

Kuva: Lehtikuva

Helsingin yliopisto alkaa periä lukuvuosimaksuja ei-EU/ETA-maista tulevilta uusilta opiskelijoilta ensi vuoden elokuusta alkaen.

Lukuvuosimaksu vieraskielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa on suuruudeltaan 10.000–25.000 euroa. Koulutusohjelmakohtaisen lukuvuosimaksun suuruudesta päättää opetuksesta vastaava vararehtori Keijo Hämäläinen toukokuun loppuun mennessä.

– Nykyisillä opiskelijoilla ei ole syytä huoleen, sillä uudet maksut koskevat ainoastaan opiskelijoita, jotka aloittavat opintonsa syyslukukaudella 2017, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen.

Ohjelmakohtaisen maksun määrittelyssä huomioidaan erityisesti hinnoittelua koskeva kansainvälinen vertailuaineisto, jonka yliopisto on hankkinut ulkopuoliselta asiantuntijalta. Opiskelijan maksun suuruus säilyy samana koko tutkinnon suorittamisen ajan. Päätös ohjelmakohtaisista maksuista uusien opiskelijoiden osalta tehdään vuosittain.

Yliopiston mukaan saatua rahoitusta käytetään suurimmaksi osaksi kansainvälistymisen edistämiseen; ohjelmien ja palvelujen kehittämiseen.

AVAINSANAT

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan varoitus: ”Kuluisi aika paljon rahaa Putinin varalta”

Kuva: Jari Soini

Professori Jaakko Hämeen-Anttila ei liputa sähköisen äänestämisen puolesta.

”Mitä sillä voitetaan? Nopeutta tulosten laskemiseen? Jo nykyisessä vaalijärjestelmässä lähes lopulliset tulokset tiedetään pari tuntia vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen. Säästöjä? Ihmisten työaikaa toki säästyisi, mutta aika paljon rahaa kuluisi järjestelmien kehittämiseen, kokeiluihin ja jatkuviin ohjelmistomuutoksiin hakkeroijien ja Putinin varalta.”

Hämeen-Anttila kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

”Olisi toki hyvä saada äänestysprosentti nousemaan, mutta en ole aivan varma, ovatko ne, jotka nyt eivät vaivaudu parinsadan metrin päähän äänestämään välttämättä niitä, joitten äänen haluaisi kuuluvan eniten.”

Professorin mukaan harva äänestäjä asuu sellaisellakaan syrjäseudulla, jossa ”joutuu lykkimään potkukelkkaansa kilometrien päähän päästäkseen äänestämään”.

Hämeen-Anttila ottaa esille myös yllättävän näkökulman.

”Jos vaalit joskus jalkautetaan ihmisten koteihin sähköisellä äänestämisellä, monissa kodeissa nousee riitoja siitä, miksi perheen aikuiset lapset tai se hiljaisempi puoliso haluaa äänestää salassa. Mitä salailemista heillä on? ”Meillä on, [voimasana], aina äänestetty kokoomusta/keskustaa/sosiaalidemokraatteja/..!””

Professorin mukaan harvakin perhe, jossa dominoiva perheenjäsen käyttää muiden äänioikeutta, on jo liikaa.

”Nyt se hiljainen puoliso tai aikuinen lapsi voi vaivihkaa vaalikopissa piirtää aivan itse haluamansa numeron paperilappuun eikä kukaan saa olla kurkkimassa hänen olkansa yli.”

Keskustelua aiheesta

Juha Sipilälle uusi puolustaja: Anneli Jäätteenmäki – ”Kritiikki passiivisuudesta tuntuu perustuva tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen”

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri, keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki asettuu puolustamaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ja tämän johtamaa porvarihallitusta, jota on syytetty EU-linjausten epäselvyydestä.

Jäätteenmäki kirjoittaa asiasta blogissaan.

”Viime viikolla oppositio kritisoi demareiden johdolla hallituksen ja erityisesti pääministeri Sipilän keskitietä korostavia EU-näkemyksiä passiivisiksi ja näköalattomiksi. Vaadittiin selkeämpää ulostuloa EU-yhteistyön syventämisen puolesta.”

Jäätteenmäki pitää hyvänä, että oppositio kirittää hallitusta Suomen EU-politiikan linjanvedoissa. Selkeä ja jäsennelty vaihtoehtoinen visio jäi kuitenkin ex-pääministerin mielestä uupumaan.

”Jäin miettimään, mikä hallituksen ja opposition ero EU-linjassa loppujen lopuksi on. Pintaa raaputtamalla tuntuu, että linjaerot ovat hiusten halkomista ja kritiikki ohuella pohjalla.”

Jäätteenmäen mukaan hallituksen ajama keskitien EU-linja on aktiivinen lähestymistapa ennen kaikkea olemassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sovittujen sääntöjen noudattamiseen.

”Suomi pyrkii pysymään EU:n politiikan ytimissä kaikilla osa-alueilla, mutta EU:n jatkuva instituutioiden ja toimivallan muuttaminen ei voi olla itseisarvo.”

Jäätteenmäki kirjoittaa, että oppositiopuolueiden kritiikki hallituksen passiivisuudesta EU-politiikan suhteen tuntuu perustuvan tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen.

”Onko ainoastaan institutionaalisten muutosten vaatiminen aktiivisuutta? Onko aktiivisuus ainoastaan liittovaltioon tähtäävän kehityksen edistämistä? Mielestäni ei.”

Suomessa vietettiin keväistä päivää, mutta Norjassa vasta lämmintä oli

Puuskittainen kova tuuli puhaltaa Pohjanmaalla ja on leviämässä kaakkoon ja eteläisempään Suomeen illan aikana, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Puuskittainen tuuli puhalsi Kokkolan seudulla iltapäivällä 24–25 metriä sekunnissa ja merellä melkein 29 metriä sekunnissa. Voimakas matalapaine liikkuu nopeasti itään kaakon kulmalle.

Päivystävän meteorologin mukaan kovimpien puuskien odotetaan osuvan iltaan. Kova tuuli on aiheuttanut lukuisia sähkökatkoksia. Illan aikana ainakin 25 000 asiakasta on ollut ilman sähköjä. Esimerkiksi Elenian asiakkaista sähköttä on ollut tuhansia Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Itä-Hämeessä ja Pirkanmaalla.

Merialueille on annettu kovan tuulen varoituksia. Varoitukset koskevat Merenkurkkua, Perämeren eteläosaa, Selkämeren etelä- ja pohjoisosaa, Saaristomerta, Pohjois-Itämeren itä- ja länsiosaa, Ahvenanmerta, koko Suomenlahtea sekä Saimaan eteläosaa.
Ajokeli on illalla huono Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Länsinaapurit kellivät jo kesäisessä säässä

Meteorologin mukaan tänään mittarin lämpölukemat olivat Jomalassa Ahvenanmaalla 17,4 astetta, joka on kymmenyksen päässä maaliskuun lämpöennätyksestä. 17,5 plusasteen lämpöennätys mitattiin päivälleen tasan 10 vuotta sitten Helsinki-Vantaalla.
Ruotsin puolella puolestaan on mittailtu korkeita lukemia, ja Norjassa on ollut melkein 22 astetta, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Huomenna kylmenee muutamaksi päiväksi

Huomenna sää kylmenee ja samalla tuuli heikkenee, kertoo päivystävä meteorologi. Lähinnä maan itä- ja pohjoisosissa tule heikkoja lumikuuroja. Lämpötilat ovat nollan tuntumassa, mutta lännessä on laajalti melko poutaista ja lämpöasteita on pari astetta. Meteorologin mukaan tuuli tekee sen, että huominen ei tunnu niin lämpimältä.

Torstaina sää saattaa etelässä lämmetä, jos ilma virtaa lännen suunnasta, mutta idässä ja pohjoisessa pysytellään tuolloinkin nollan tuntumassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ydinaseista väännetään taas – yllättävä maa asettui neuvottelujen aloittamista vastaan

Kuva: Lehtikuva

Yli sadan maan edustajat aloittivat maanantaina neuvottelut ydinaseiden kieltosopimuksesta YK:ssa. Neuvottelut alkoivat, vaikka monet tiedetyt tai epäillyt ydinasevallat äänestivät lokakuussa YK:n yleiskokouksen komiteassa neuvottelujen aloittamista vastaan.

Vastaan äänestivät Britannia, Ranska, Israel, Venäjä ja Yhdysvallat. Äänestämästä pidättäytyivät Kiina, Intia ja Pakistan.
Hankkeen innokkaimpiin puoltajiin ovat kuuluneet Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Meksiko, Brasilia ja Etelä-Afrikka.

Jopa Japani, jota vastaan ydinaseita käytettiin vuonna 1945, äänesti neuvottelujen aloittamista vastaan. Sen mielestä yksimielisyyden puute neuvotteluista voi heikentää ydinaseriisunnan eteenpäinmenoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta