Politiikka
3.7.2020 07:30 ・ Päivitetty: 3.7.2020 07:30
10–16-vuotiaita pakolaisia ensi viikolla Kreikasta Suomeen – “Kontrasti on varmasti aika hurja”
Kreikan saarten ylikuormittuneilta leireiltä siirretään ensi viikolla 25 lasta ja nuorta Suomeen. Samalla päättyy ensimmäinen vaihe pitkästä projektista, joka alkoi viime syksynä Kreikan pyydettyä muilta EU-mailta apua ja johti Suomessakin tiukkaan poliittiseen vääntöön yli hallitus-oppositiorajojen.
Maahanmuuttovirastossa Helsingin Pasilassa Monna Airiaisella on edessään lista ensimmäisellä lennolla tulevista alaikäisistä. Numerot ovat vaihtuneet nimiksi jo jokin aika sitten, ja ensi viikolla sisäisten siirtojen koordinaattorina toimiva Airiainen menee heitä kentälle vastaan.
Ensimmäiset tulijat ovat 10–16-vuotiaita afganistanilaisia.
Kreikan leirien olosuhteita on kuvattu epäinhimillisiksi, koska puutteita on niin vedestä, terveydenhoidosta kuin riittävistä nukkumistiloistakin. Pääkaupunkiseudulla ryhmäkodissa tulijoita odottaa täysin toisenlainen todellisuus.
– Kontrasti on varmasti aika hurja, kun tulee esimerkiksi Morian viidakosta, jossa asutaan erinäköisissä hökkeleissä ja teltoissa. Täällä heillä on oma makuuhuone, jossa on vessa ja suihku sekä erilaisia oleskelutiloja, Airiainen kuvailee.
– Jatkuvassa epävarmuudessa ja pelossa oleminen on psyykkisesti raskasta, mutta täällä he tietävät olevansa turvassa.
Asiantuntija arvioi lapsen edun
Hallitus on päättänyt ottaa Välimeren maista yhteensä 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa, joista valtaosa saapuu Suomeen lähikuukausien aikana. Yhteensä sata otetaan juuri Kreikan pahamaineisilta leireiltä Lesbokselta, Kosilta, Samokselta ja Kiosilta.
Lisäksi Maltalta Suomi ottaa noin 26 ja Kyprokselta noin 30 apua tarvitsevaa. Alaikäisten ohella vastaan otetaan yksinhuoltajaperheitä tai esimerkiksi raskaana olevia.
Kulujen kattamiseksi Suomi on saanut EU:lta 12 miljoonaa euroa.
Airiaisen pöydälle turvapaikanhakijoiden siirrot tulivat huhtikuussa, keskellä pahinta korona-aikaa. Lapset ja nuoret haluttiin saada Suomeen nopeasti, koska viruksen pelättiin leviävän kuormittuneilla leireillä.
Siirroista tekee poikkeuksellisen se, että suurin osa tulijoista on alaikäisiä. Eason asiantuntija on haastatellut nuoret lähtömaassa ja arvioinut lapsen edun.
– Samalla on arvioitu, mikä maa olisi lapselle paras eli onko hänellä siteitä jonnekin päin Eurooppaa, osaako hän kieltä tai onko hänellä itsellään toiveita, Airiainen kertoo.
Vanhempia etsitään tai he ovat kuolleet
Kreikan saarilla on ollut 5 000 alaikäistä. Miten afganistanilaiset, syyrialaiset ja pakistanilaiset nuoret ovat päätyneet leireille ilman vanhempiaan?
Airiaisen mukaan tarinoita on yhtä paljon kuin nuoriakin. Suomeen tulevat alaikäiset eivät kaikki ole orpoja.
– Joku on hukannut vanhempansa matkalla tai rajanylityksen yhteydessä, ja joillakin vanhemmat ovat kotimaassa tai kuolleet. Monella on ainakin toinen vanhemmista elossa, ja yritämme heitä jäljittää.
Suomeen tultaessa pätevät perheenyhdistämisen pykälät. Alaikäisellä on oikeus saada vanhempansa Suomeen, mutta sisaruksia oikeus ei koske.
– Leireiltä sisarukset otetaan yhdessä ja heitä on tulossa Suomeenkin. Myös serkukset pyritään siirtämään yhdessä, Airiainen selvittää.
STT–Anniina Luotonen
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.