”100 vuotiaan Suomen tulisi varautua ennakoivasti tulevaisuuden aikaan” – Lauri Ihalainen pitää hallituksen analyysia vaillinaisena

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Lauri Ihalainen.

EU:n kehittämisen tukevat kivijalat voidaan kiteyttää siten, että EU on arvoyhteisö, taloudellinen yhteisö, sosiaalinen yhteisö ja turvallisuusyhteisö, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) toteaa.

– Hallitus linjaa, että Suomi ei tue yhteisvastuun lisäämistä EMU:ssa. Hallitus toteaa, että EU maiden välillä on suuria tuottavuus, talouden rakenteisiin, rahoitussektoriin olevia eroja. Näin on myös palkkatasoissa ja tavassa sopia työmarkkinoilla, Ihalainen luonnehtii.

– Hallitus on valmis kehittämään monivuotisia rahoitusnäkemyksiä ja EU:n budjettia. Tällaisia erityisasioita ovat kilpailukyky, rakenteelliset uudistukset sekä nuorisotyöttömyyden vähentämistä koskevat uudistukset.

Ihalainen huomauttaa, että hallitus ei kuitenkaan näe tarvetta euroalueella uusia makrotalouden vaikuttamisjärjestelyssä suhdanteiden tasaamiseksi. Puolestaan kansallisen finanssipolitiikan merkitys suhdannevaihtelujen tasaajana korostuu hallituksen esityksessä.

Suomi ei ole riittävän ennakoivasti varautunut kansallisesti tulevan EMU-ajan haasteisiin.

Hallituksen analyysi on Ihalaisen mukaan vaillinainen sen suhteen, miten Suomi rakentaa oman selviytymisstrategiansa vientivetoisena ja suhdannevaihteluihin herkästi reagoivana maana, jonka viennin jalusta on vieläkin liian kapea.

– Mikäli eurotasolla ei ole järkevää rakentaa suhdannevaihteluja tasaavia puskureita tulee kansallinen varautuminen entistä keskeisemmäksi.

– Mielestäni Suomi ei ole riittävän ennakoivasti varautunut kansallisesti tulevan EMU-ajan haasteisiin.

Talous-, finanssi- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamistarve olisi hänen mukaansa jatkossakin tärkeätä.

– Eikä tämän purkaminen – kuten nyt tapahtuu. Suomi tarvitsee yhteisen Suomi-pöydän.

Osaamis- ja vientivetoisen kasvun aikaansaaminen edellyttää hänen mukaansa tutkimus- ja tuotekehitys sekä osaamispanostuksen lisäämistä.

– Elinkeinorakennetta on kyettävä monipuolistamaan. Meidän on vahvistettava kykyämme kiinnittyä maailman isoihin megatrendien arvoketjuihin muun muassa ympäristöteknologiassa, energiatehokkuudessa ja palveluissa.

– Työmarkkinoilla parasta joustavuutta ja siirtymistä työstä uuteen on panostaminen koulutukseen ja tukemalla ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

Vahva julkinen talous on paras suhdannepuskuri.

Ihalainen pitää vahvaa julkista taloutta parhaana suhdannepuskurina.

– Mutta se ei ole riittävä.

Keinoina puskurin vahvistamiseksi hän esittää, että työttömyys- ja työeläketurvan rakennettuja suhdannepuskureita vahvistettaisiin. Lisäksi osaamisen parantamiseksi ja työntekijöiden kyvykkyydestä selvitä työmurroksessa tulisi Ihalaisen mielestä rakentaa vahvemmat koulutusrahastot ja puskurit valtakunnallisesti ja yrityskohtaisesti.

Työpaikkatasolla paikallista yhteistyötä ja sopimista – tasavuoroisuuden pohjalta ja sopimusten yleissitovuutta rikkomatta – voidaan hänen mukaansa kehittää edelleen muun muassa tulospohjaisten palkkausjärjestelmien osalta.

– Ne palkanmuodostuksen osat joustavat suhdanteiden ja taloudellisten tilanteiden mukaan.

– Hallituksen tulisi laajalla yhteistyöpohjalla laatia erillinen arvio ja tavoitteet siitä, miten 100 vuotta täyttävä itsenäinen Suomi varautuu kansallisesti ja ennakoivasti tulevaisuuden EMU-aikaan.

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta