– Tärkein kilpailuvalttimme ovat osaavat ihmiset. Työllistymistä on nyt tuettava varmistamalla aikuiskoulutuksen ja työttömien palvelujen rahoitus. Oppivelvollisuusiän nostaminen puolestaan auttaa estämään muun muassa nuorten miesten syrjäytymistä, Eloranta sanoo.

Hän toteaa talouden suunnan olevan kehittymässä parempaan päin. SAK:n keräämät irtisanomis- ja yt-luvut olivat Elorannan mukaan alkuvuodesta alimmillaan kuuteen vuoteen.

– Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että työttömyyden selkä on taitettu. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat kiristysten sijaan lisää tukea päästäkseen takaisin työelämään.

– Työmarkkinoiden pirstoutuminen haastaa kuitenkin kaikki, myös palkansaajaliikkeen. SAK:n tehtävä on lukea muutosta ja olla mukana luomassa raameja uusille tavoille tehdä työtä. Myös sosiaaliturvaa on välttämätöntä muokata nykyistä paremmin uudelle työlle sopivaksi.

– Merkittävimmät kehittämis- ja edunvalvontatarpeet löytyvät tällä hetkellä yksinyrittäjyydestä sekä silppu- ja alustatyöstä. Liittojen ja uuden työn tekijöiden suhde on kuitenkin vasta aluillaan.

SAK:n puheenjohtaja muistuttaa, että murroksesta huolimatta on huomioitava myös nykyolosuhteet, kun edelleen suurin osa suomalaisista tekee aikaan ja paikkaan sidottua kokopäivätyötä.

– Taloudellisten seikkojen rinnalle nousee ihmisten vaatimus työelämän laadusta sekä merkityksellisestä ja mielekkäästä työstä. Palkansaajaliikkeen tehtävä on muokata nämä odotukset toimiviksi esityksiksi työmarkkinapöytiin ja lainsäädäntöön, Eloranta korostaa.

SAK:n edeltäjä Suomen Ammattijärjestö perustettiin Tampereella 15.–17. huhtikuuta 1907. SAK edustaa lähes miljoonaa palkansaajaa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetusaloilla ja yksityisillä palvelualoilla. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön SAK:hon kuuluu 20 ammattiliittoa.