Politiikka

”120 000 euroa ei ole missään mittasuhteessa demokratiakäsityksen kanssa” – Eduskunnassa vaadittiin kampanjakattoa vaaleihin

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta puhuu eduskunnassa (kuva lokakuulta). Taustalla vasemmalla SDP:n kansanedustaja Mika Kari.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta puhuu eduskunnassa (kuva lokakuulta). Taustalla vasemmalla SDP:n kansanedustaja Mika Kari.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta puhuu eduskunnassa (kuva lokakuulta). Taustalla vasemmalla SDP:n kansanedustaja Mika Kari.

Vaalien kampanjakatot nousivat keskiviikkona keskusteluun eduskunnassa, kun käsittelyssä oli Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta 2017 kuntavaaleissa.

SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta kertasi, miten viimeisimmässä parlamentaarisessa puoluevaalikomiteassa vuonna 2009 esitettiin ajatus siitä, että olisi syytä pohtia myös Suomessa kampanjakattojen säätämistä.

Vaalirahoituslakiin kampanjakatot eivät kuitenkaan päätyneet.

– Silloin tässä komiteassa todettiin, että lakiin olisi ehkä hyvä säätää tämmöinen vaalikohtainen, ehdokaskohtainen mainontaa koskeva kampanjakatto, joka olisi kunnallisvaaleissa 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 50 000 euroa ja EU-vaaleissa 80 000 euroa, Feldt-Ranta totesi.

Hän muistutti myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan ilmaisseen aikaisemmin huolensa vaalikampanjoiden kulujen kasvusta ja siitä aiheutuvista kielteisistä vaikutuksista ehdokkaiksi ryhtymiselle.

– Mielestäni tähän huoleen on syytä edelleen yhtyä ja se on otettava vakavasti, Feld-Ranta sanoi.

– Pidän epäterveenä sitä kehitystä, mikä nähtiin muun muassa viime eduskuntavaaleissa, että osa ehdokkaista käytti yli 120 000 euroa vaalikampanjointiin. Se ei mielestäni ole missään mittasuhteessa suomalaisen yhteiskunnan demokratiakäsityksen kanssa. Toivon todella, että tarkastusvaliokunta tätä kertomusta käsitellessään uudelleen ottaa pohdintaan tämän kampanjakattoasian.

”Eduskunta ei missään tapauksessa voi olla mikään hollitupa.”

Keskustelua riitti myös eduskunnasta vapautusta hakevista kansanedustajista. Viime aikoina on puitu paljon sitä, miksi eduskunnassa työskenteleviä kokoomuslaisia siirtyy niin paljon hoivabisnekseen.

– Eduskunta ei missään tapauksessa voi olla mikään hollitupa, johon ensin ollaan ehdolle, tullaan valituksi ja sen jälkeen lähdetään nopeasti muihin tehtäviin. Aiemminhan eduskunnalla on vuosikymmenet ollut erittäin tiukka käytäntö, jossa kriteerinä on pidetty sitä, että edustajuuden voi jättää kesken vain, jos siirtyy kansallisesti merkittäviin tehtäviin, yhteiskunnallisesti merkittäviin tehtäviin tai kansainvälisiin merkittäviin tehtäviin, Maarit Feldt-Ranta sanoi.

Salikeskustelussa nostettiin esiin myös muista eduskuntapuolueista kesken vaalikauden lähteneiden kansanedustajien nimiä.

Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä ehdotti etiikan koodien (code of ethics) luomista.

– Emme tarvitse mitään lainsäädäntöä mutta tällaiset etiikan koodit, miten tästä tehtävästä voidaan siirtyä yksityisen bisneksen palvelukseen.

Maarit Feldt-Ranta kannatti Ala-Nissilän ehdotusta.

– Juuri tämä, että meillä olisi jonkunnäköiset eettiset säännöt, koska kiinnitin huomiota viime viikolla siihen, että useampi rikosoikeuden professori käytti aika, voisiko sanoa, kovankin puheenvuoron siitä, miten tähän meneillään olevaan isoon sote-uudistukseen liittyy sen miljardiluokan taloudellinen intressi. He näkivät myös riskin siitä, että meillä joidenkin vuosien kuluttua on tämmöinen korruptioskandaalien suma Suomessa purettavana.

Feldt-Ranta kertasi myös esittäneensä julkisuudessa esittänyt, että oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) tekis oikeusministeriössä selvityksen siitä, mitä mahdollisia epäkohtia on olemassa. Häkkänen on ottanut asiaan kantaa Demokraatissa.

Kari: Kuntapäättäjien sidonnaisuusilmoituksista säädettävä laissa.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) nosti esiin sidonnaisuusilmoitukset, joiden laajentamista kuntiin hän toivoo yhtä lailla kuin menetellään eduskunnassa kansanedustajien sidonnaisuusilmoituksien kohdalla.

– Siellä (kunnissa) itse asiassa aika monta kertaa, useammin kuin esimerkiksi eduskunnassa, nämä pienetkin summat saattavat aiheuttaa kyseenalaisia tai vähintäänkin sellaisia yhteyksiä, että olisi syytä tietää niistä.

SDP:n kansanedustaja Mika Kari toi vastaavaa viestiä.

– Olen tätä samaa ajanut omassa kaupungissani Lahdessa, jossa toimin valtuuston puheenjohtajana viime kaudella. Valitettavasti törmäsin myös siihen, että vaikka valtuuston puheenjohtajana paimenkirjeitä lähetin, että olisi syytä sidonnaisuudet ilmoittaa, niin kaikkia valtuutettuja tämä neuvo tai kannustus ei tuntunut kuitenkaan koskevan tai ainakaan niin paljon, että tätä sidonnaisuusilmoitusta olisi sitten kaupunginkansliaan toimitettu.

Kari ilmoitti toivovansa, että ilmoitusvelvollisuus saadaan myös lakiin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat