”120 000 euroa ei ole missään mittasuhteessa demokratiakäsityksen kanssa” – Eduskunnassa vaadittiin kampanjakattoa vaaleihin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta puhuu eduskunnassa (kuva lokakuulta). Taustalla vasemmalla SDP:n kansanedustaja Mika Kari.

Vaalien kampanjakatot nousivat keskiviikkona keskusteluun eduskunnassa, kun käsittelyssä oli Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta 2017 kuntavaaleissa.

SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta kertasi, miten viimeisimmässä parlamentaarisessa puoluevaalikomiteassa vuonna 2009 esitettiin ajatus siitä, että olisi syytä pohtia myös Suomessa kampanjakattojen säätämistä.

Vaalirahoituslakiin kampanjakatot eivät kuitenkaan päätyneet.

– Silloin tässä komiteassa todettiin, että lakiin olisi ehkä hyvä säätää tämmöinen vaalikohtainen, ehdokaskohtainen mainontaa koskeva kampanjakatto, joka olisi kunnallisvaaleissa 10 000 euroa, eduskuntavaaleissa 50 000 euroa ja EU-vaaleissa 80 000 euroa, Feldt-Ranta totesi.

Hän muistutti myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan ilmaisseen aikaisemmin huolensa vaalikampanjoiden kulujen kasvusta ja siitä aiheutuvista kielteisistä vaikutuksista ehdokkaiksi ryhtymiselle.

– Mielestäni tähän huoleen on syytä edelleen yhtyä ja se on otettava vakavasti, Feld-Ranta sanoi.

– Pidän epäterveenä sitä kehitystä, mikä nähtiin muun muassa viime eduskuntavaaleissa, että osa ehdokkaista käytti yli 120 000 euroa vaalikampanjointiin. Se ei mielestäni ole missään mittasuhteessa suomalaisen yhteiskunnan demokratiakäsityksen kanssa. Toivon todella, että tarkastusvaliokunta tätä kertomusta käsitellessään uudelleen ottaa pohdintaan tämän kampanjakattoasian.

”Eduskunta ei missään tapauksessa voi olla mikään hollitupa.”

Keskustelua riitti myös eduskunnasta vapautusta hakevista kansanedustajista. Viime aikoina on puitu paljon sitä, miksi eduskunnassa työskenteleviä kokoomuslaisia siirtyy niin paljon hoivabisnekseen.

– Eduskunta ei missään tapauksessa voi olla mikään hollitupa, johon ensin ollaan ehdolle, tullaan valituksi ja sen jälkeen lähdetään nopeasti muihin tehtäviin. Aiemminhan eduskunnalla on vuosikymmenet ollut erittäin tiukka käytäntö, jossa kriteerinä on pidetty sitä, että edustajuuden voi jättää kesken vain, jos siirtyy kansallisesti merkittäviin tehtäviin, yhteiskunnallisesti merkittäviin tehtäviin tai kansainvälisiin merkittäviin tehtäviin, Maarit Feldt-Ranta sanoi.

Salikeskustelussa nostettiin esiin myös muista eduskuntapuolueista kesken vaalikauden lähteneiden kansanedustajien nimiä.

Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä ehdotti etiikan koodien (code of ethics) luomista.

– Emme tarvitse mitään lainsäädäntöä mutta tällaiset etiikan koodit, miten tästä tehtävästä voidaan siirtyä yksityisen bisneksen palvelukseen.

Maarit Feldt-Ranta kannatti Ala-Nissilän ehdotusta.

– Juuri tämä, että meillä olisi jonkunnäköiset eettiset säännöt, koska kiinnitin huomiota viime viikolla siihen, että useampi rikosoikeuden professori käytti aika, voisiko sanoa, kovankin puheenvuoron siitä, miten tähän meneillään olevaan isoon sote-uudistukseen liittyy sen miljardiluokan taloudellinen intressi. He näkivät myös riskin siitä, että meillä joidenkin vuosien kuluttua on tämmöinen korruptioskandaalien suma Suomessa purettavana.

Feldt-Ranta kertasi myös esittäneensä julkisuudessa esittänyt, että oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) tekis oikeusministeriössä selvityksen siitä, mitä mahdollisia epäkohtia on olemassa. Häkkänen on ottanut asiaan kantaa Demokraatissa.

Kari: Kuntapäättäjien sidonnaisuusilmoituksista säädettävä laissa.

Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) nosti esiin sidonnaisuusilmoitukset, joiden laajentamista kuntiin hän toivoo yhtä lailla kuin menetellään eduskunnassa kansanedustajien sidonnaisuusilmoituksien kohdalla.

– Siellä (kunnissa) itse asiassa aika monta kertaa, useammin kuin esimerkiksi eduskunnassa, nämä pienetkin summat saattavat aiheuttaa kyseenalaisia tai vähintäänkin sellaisia yhteyksiä, että olisi syytä tietää niistä.

SDP:n kansanedustaja Mika Kari toi vastaavaa viestiä.

– Olen tätä samaa ajanut omassa kaupungissani Lahdessa, jossa toimin valtuuston puheenjohtajana viime kaudella. Valitettavasti törmäsin myös siihen, että vaikka valtuuston puheenjohtajana paimenkirjeitä lähetin, että olisi syytä sidonnaisuudet ilmoittaa, niin kaikkia valtuutettuja tämä neuvo tai kannustus ei tuntunut kuitenkaan koskevan tai ainakaan niin paljon, että tätä sidonnaisuusilmoitusta olisi sitten kaupunginkansliaan toimitettu.

Kari ilmoitti toivovansa, että ilmoitusvelvollisuus saadaan myös lakiin.

Uganda-kohun ryvettämä ex-ministeri saapui Suomeen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Entinen ministeri Suvi Linden Helsinki-Vantaan lentokentällä 22. helmikuuta.

Uganda-vyyhdin seurauksena otsikoihin noussut entinen kokoomusministeri Suvi Lindén on saapunut Suomeen. STT tavoitti Lindénin Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta hän jatkoi matkaansa Ouluun.

Lindén sanoi, ettei hänellä ole mitään lisättävää siihen, mitä julkisuudessa on hänen osaltaan tiedotettu. Hän jatkoi matkaansa lentokoneeseen.

Lindénin rooli Ugandan-jupakassa on herättänyt kysymyksiä. Ugandalaismedian mukaan Lindén ja sittemmin kuolleena löydetty suomalaisliikemies olisivat saapuneet Ugandaan yhteisellä kutsukirjeellä, joka on mahdollisesti ollut väärennetty.

Patrian kanssa yhteistyötä tehneen liikemiehen ruumis löytyi Kampalan Pearl of Africa -hotellista 6. helmikuuta. Helsingin Sanomat kertoi viikonvaihteessa, että Lindén olisi hälytetty aamiaiselta kuolleen miehen hotellihuoneeseen.

Miehen ruumiista on ugandalaismedian mukaan löytynyt lutikkamyrkkyä ja kokaiinia. Poliisi tutkii tapausta myös Suomen päässä.

Lindénin roolista Ugandassa on esitetty julkisuudessa erilaisia tietoja. Lindén kertoi viime viikolla Facebookissa, että hän oli Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvissä asioissa.

Helsingin Sanomien sunnuntaisen uutisen mukaan Lindén olisi kertonut ääninauhalla ugandalaistoimittajalle, että hän oli muun muassa selvittämässä bisnesmahdollisuuksia Ugandassa.

Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että yhtiöllä ei ole tietoa, millä asialla Lindén on Ugandassa on ollut. Isotalon mukaan Patrialla ei ole mitään tekemistä Lindénin kanssa.

Keskustelua aiheesta

Brexit ja EU:n lisämenot – Suomelle luvassa jopa satojen miljoonien lisälasku

Kuva: Thinkstock

Suomi lähtee neuvotteluihin EU:n tulevien vuosien budjetista eri porukassa kuin se on tavallisesti totuttu näkemään.
Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta ajavat tiukinta linjaa, kun taas Suomi on näyttänyt varovaista vihreää valoa budjetin kasvattamiselle ja kulkee Saksan vanavedessä.

EU-johtajat keskustelevat tulevien vuosien budjetista ensimmäistä kertaa Brysselissä perjantaina, epävirallisessa huippukokouksessa. Korkean EU-lähteen mukaan konsensusta budjetin kokoluokasta tuskin löytyy, eikä sitä vielä haetakaan.

Kynnys lisärahan antamiselle on kova, mutta yhtälöä on muutoin hyvin vaikeaa ratkaista. Britannian lähtö jättää budjettiin mittavan aukon, mutta samaan aikaan EU:lle kaavaillaan uusia menoja.

Kuinka paljon Suomi voi joutua maksamaan?

EU:n budjetti on noin yhden prosentin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tämä ei komission mukaan enää riitä. Yhden prosentin sijaan keskustelua käydään nyt 1,1–1,2 prosentista.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan brexitin jälkeisen budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi jo sekin Suomen jäsenmaksua noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomen EU-jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Suomalaisministerit ovat olleet tarkkoja, että Britannian jättämä aukko pitää ensin säästää umpeen. Vasta sitten voidaan rakentaa uutta budjettia.

Viime viikolle päivätyn selvityksen mukaan EU:n budjetti pienenisi arviolta 11 prosenttia, jos Britannian EU-maksujen määrää ei paikata.

Monimutkaisen laskentatavan seurauksena Suomen jäsenmaksu kasvaisi silti noin 240 miljoonaa euroa vuodessa. Jäljelle jäävien 27 EU-maan yhteenlasketusta bktl:stä budjetti olisi tuolloin 1,05 prosenttia.

Virkamieslähteen mukaan kyse on alustavista, suuntaa antavista arvioista.

Selvityksestä ei käy ilmi, kuinka paljon kasvattaminen 1,1 tai 1,2 prosenttiin tarkoittaisi, mutta kyse olisi joka tapauksessa sadoista miljoonista euroista vuodessa.

Ohessa luetellut luvut ovat bruttomääräisiä. Jäsenmaiden kannalta olennaista on, mitä rahan vastineeksi saadaan eli mikä on maksujen ja saatujen tulojen erotus.

Mitä Suomi EU:sta saa?

Suomi on yksi EU:n nettomaksajista eli maksaa EU:lle enemmän kuin saa suorina tuloina takaisin.
Karkeasti laskettuna EU:n budjettiin maksetaan vuosittain noin kaksi miljardia, josta 1,5 miljardia saadaan takaisin. Miinukselle on viime vuosina jääty noin 500 miljoonaa. Luvut vaihtelevat joskus vuosien välillä paljonkin.

Ehdottomasti tärkein rahavirroista on maataloustuet, joita Suomi saa alle miljardin. Alueille suunnatut kehitysrahat ovat olleet selvästi pienempi potti, noin 200 miljoonaa euroa. Ehkä juuri siksi Suomessa on oltu valmiimpia leikkaamaan niistä.

Neuvotteluissa ei tehdä ystäviä. Kannattamalla leikkausta koheesiorahoihin hermostuttaa helposti itäisen Euroopan maat, jotka saavat rahoista isoimman osuuden.

– (Koheesiorahoista leikkaaminen) ei ole helppoa, mutta Itä-Euroopan tilanne on nyt parempi kuin seitsemän vuotta sitten. Siksi olisi ymmärrettävää vähentää koheesiorahoja, perusteli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) maanantaina Brysselissä.

Suomi saa lisäksi muun muassa tutkimus- ja kehitysrahaa. Myös EU:n sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta kertyy taloudellista hyötyä, mutta sen rahallista arvoa on vaikeaa mitata.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

PAMilta lisää työtaistelutoimia – nyt lakkovaroitus kiinteistöpalvelualalle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti uuden lakkovaroituksen kiinteistöpalvelualalle. Lakon piirissä olisi yhteensä noin 2 000 työntekijää. Alalla työskentelee muun muassa siivoojia, kiinteistönhoitajia ja talonmiehiä.

Uusi lakko alkaisi 12. maaliskuuta aamukuudelta ja kestäisi kolme vuorokautta.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimusneuvottelut keskeytyivät helmikuun alussa. PAM antoi ensimmäisen lakkovaroituksen viikko sitten.

PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan nyt julistettu lakko on aiempaa laajempi.
Uudella lakkovaroituksella liitto kertoo haluavansa nopeuttaa ratkaisua. Uuden sopimuksen syntyminen näyttää sen mukaan epävarmalta.

– Tilanne ei edelleenkään ole aiempaa kummempi. Siksi haluamme toteuttaa jäsenistön tahtoa ja pyrkiä ratkaisuun koventamalla toimenpiteitämme julistamalla uuden lakon.

Keskustelua aiheesta

Tämä sitkeä mielikuva on lähinnä kaupunkilegendaa – ”Ay-shakin” taitajat paljastavat neuvottelutaktiikkansa

Kuva: Nora Vilva
Naisvaltaisten alojen liittojen puheenjohtajat Ann Selin ja Päivi Niemi-Laine korostavat joustavuutta, mutta eivät anna liiaksi köyttä työnantajille.

Kaksi jäsenmäärältään Suomen suurinta ammattiliittoa on naisten komennossa. Palvelualan ammattiliiton PAMin puheenjohtajalla Ann Selinillä riittää vielä neuvoteltavaa, ennen kuin työehtosopimusrumba on tältä talvelta ohi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sai viime viikolla yhden ison taakan – kunta-alan tessin – hartioiltaan pois. Yksityisen puolen sopimuksissa on yhä tekemistä.

Molemmat SAK:n liittojen naiset korostavat joustavuuden tärkeyttä, kun istutaan neuvottelupöytään. Taktiikka pitää toki olla mietittynä etukäteen.

– Voi olla, että taktiikkaa pitää muuttaa hetkessä. Aina ei etukäteen voi tietää, mitkä ovat toisen osapuolen liikkeet. Sillä tavalla tämä on shakkia, Selin pohtii.

JHL:ssä erilaisia tilanteita harjoitellaan etukäteen.

– Pitää olla hoksnokkaa, miten mennään kohti sovittua päämäärää. Joustavuus tarkoittaa myös sitä, että tarpeen tullen otetaan time outeja, pohdintataukoja.

Levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet.

Yötä myöten käytävät neuvottelut ovat naisten mukaan jossain määrin kaupunkilegendaa. Valtaosin tärkeitä työmarkkinaratkaisuja puidaan päiväsaikaan.

– Viime viikolla kello alkoi lähestyä kymmentä illalla. Totesimme yhteistuumin, että levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet, ja lähdimme nukkumaan, Selin kertoo esimerkin.

Poikkeuksiakin toki on.

– Puoleenyöhön on joskus mennyt. Riippuu siitä, millainen draivi on päällä, näyttääkö tulevan valmista, Niemi-Laine kertoo. Selin säestää, että silloin istutaan, jos työtaistelun uhalta välttyminen on parista tunnista kiinni.

Taitava neuvottelija pöydän toisella puolella ei ole JHL:n ja PAMin puheenjohtajille kauhistus. Päin vastoin. Kun kumpikin osapuoli osaa asiansa, pattitilanteilta, seinän vastaan tulemiselta välttyy helpommin.

Lue lisää Niemi-Laineen ja Selinin ajatuksista liittokierrosneuvotteluista Demokraatin viikkolehdestä.

”Valvonta ei nyt ulotu siihen, miten tietoa käytetään. Vain siihen, miten sitä kerätään” – Varapuhemies Haatainen pettyi supo-ratkaisuun

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan II varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) pitää valitettavana, että puhemiesneuvosto ei pystynyt yksimielisesti hyväksymään eduskunnan työjärjestystä.

– Yleensä niin on ollut tapana, mutta nyt jouduttiin äänestämään. Minusta tämä on valitettavaa, mutta se on demokratiaa, Haatainen totesi puhemiesten torstaina illalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Yhtäkään SDP:n työjärjestykseen tekemää muutosesitystä ei hyväksytty. Suojelupoliisi ei ole äänestyksen voittaneen esityksen mukaan tulossa kokonaisuudessaan parlamentaarisen tiedusteluvaliokunnan valvontaan.

Työjärjestykseen tulee myös laintasoiseksi salausperusteeksi uhka kansalliselle turvallisuudelle ilman SDP:n esittämää erityistä vakavuutta korostavaa lisäystä. Puhemiesneuvoston ehdotus alleviivaa salaisen tiedon tai salattujen asiakirjojen vuotamisen rangaistavuutta kansanedustajille. Seurauksena voi olla sakkoja tai jopa vankeutta.

– Vuosi alkaa puhemiesneuvostolta hieman valitettavissa merkeissä, Haatainen totesi.

Hän arvosteli hallitusta, joka on sanonut, että tiedustelulakipakettia tullaan valmistelemaan hyvin laajalla yhteisymmärryksellä.

– Nyt tämä ei käytännössä näin mennyt.

Suomeen ollaan Haataisen mukaan luomassa uusi suojelupoliisi, jolla on ennennäkemättömän laajat toimintavaltuudet. Samalla supo ja sen päällikkö saavat merkittäviä oikeuksia, erityistapauksissa jopa kansalaisten viestien valvonnan ulkomailla. Vastineeksi ei Haataisen mukaan esitetä kattavaa parlamentaarista valvontaa.

”Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi.”

– Valvonta ei nyt ulotu siihen miten tietoa käytetään. Vain siihen miten sitä kerätään.

Sekä eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) että I varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) korostivat, että puhemiesneuvosto on antanut työjärjestyksestä vasta ehdotuksen, joka etenee valiokuntien arvioitavaksi. Molemmat olisivat myös toivoneet yksimielistä päätöstä.

– Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi. Luulen, etteivät nämä erimielisyydet ole niin dramaattisia, ettei valiokunnissa voisi yhteisymmärrystä tapahtua, Pekkarinen totesi.

”Valiokunnat jatkavat tästä.”

Risikko katsoi, ettei supon laajempi valvonta ollut mukana työjärjestystä valmistelleiden virkamiesten tehtävänannossa, joten sen mukaan ottaminen olisi vaatinut lisää aikaa ja valmistelua.

– Katsoin virkamiehiä kuultuani, että tämä työ olisi pitänyt aloittaa aika pitkälti alusta, koska se olisi tästä näkökulmasta pitänyt tehdä uusiksi.

– Valiokunnat jatkavat tästä ja valiokunnilla on mahdollisuus kuulla pitkään asiantuntijoita. Mielelläni lähden siitä, että he ottavat tästä vastuun, Risikko jatkoi.