Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

13 prosenttia ikääntyneistä käyttää samanaikaisesti kymmentä tai useampaa lääkettä

LEHTIKUVA / EIJA KONTIO

Lähes jokaisella 75 vuotta täyttäneellä suomalaisella on käytössään vähintään yksi lääke, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta kerrotaan.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

13 prosenttia ikääntyneistä käyttää samanaikaisesti kymmentä tai useampaa lääkettä. Kymmenenkin lääkkeen hoito voi olla täysin perusteltu ja aiheellinen, kunhan jokaisen lääkkeen taustalla on oikea sairaus ja lääkkeet sopivat keskenään yhteen, kertoo Fimean tutkija Johanna Jyrkkä.

– Tavoitteena ei ole pysyä lääkkeettömänä, sillä elimistön ikääntyessä tulee väistämättä vaivoja ja sairauksia, joita voidaan hoitaa tai lievittää lääkkeillä. Tärkeintä on käyttää oikeita lääkkeitä, oikeilla annoksilla. Tällöin lääkkeet ovat turvallisia ja parantavat elämänlaatua, Jyrkkä toteaa.

Jyrkän mukaan yli 75-vuotiaat suomalaiset ostavat reseptillä eniten parasetamolikipulääkkeitä sekä sydän- ja verisuonitauteihin tarkoitettuja lääkkeitä, joilla hoidetaan muun muassa verenpainetautia ja sydämen vajaatoiminnan oireita.

Ikääntyneiden yleisimmin käyttämissä lääkkeissä tai käytössä olevien lääkkeiden määrissä ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Sen sijaan suuri muutos on tapahtunut siinä, että viimeisen 20–30 vuoden aikana on saatu lääkkeitä sellaisiin sairauksiin, joihin ei ole aikaisemmin ollut lääkkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi osteoporoosi- ja dementialääkkeet.

Lisäksi käyttöön on saatu muun muassa uusia, entistä tehokkaampia reuma-, syöpä-, diabetes- ja sydän- ja verisuonitautilääkkeitä.

Lääkelista turvaksi lompakkoon

Jyrkän mukaan on melko yleistä, että lääkärit määräävät iäkkäille uusia lääkkeitä vain olemassa olevien oireiden hoitoon ja katsomatta hoitokokonaisuutta.

– Lääkärillä pitää olla aina tiedossa, mitä lääkkeitä ikääntynyt käyttää ennestään ja millä annoksilla. Varsinkin useilla eri lääkäreillä käyvien potilaiden koko lääkehoito ei välttämättä ole lääkärin saatavilla, ja lääkitystietojen antaminen onkin potilaan omalla vastuulla.

Käytössä olevat lääkkeet olisi Jyrkän mukaan hyvä kirjoittaa ylös myös sitä varten, jos akuutin sairastumisen takia ei pysty itse kertomaan terveydenhuollon ammattilaisille, mitä lääkkeitä on kyseisenä päivänä ottanut. Lääkelistaa voi säilyttää esimerkiksi lompakossa.

– Jos oma lääkehoito epäilyttää, omasta apteekista voi kysyä lääkehoidon kokonaisuuden arviointia, jossa käydään läpi kaikki käytössä olevat lääkkeet ja niiden yhteensopivuus, Jyrkkä neuvoo.

Suurin osa yli 75-vuotiaiden lääkkeistä määrätään Jyrkän mukaan sellaisiin sairauksiin, joista ei ole enää mahdollista parantua, mistä syystä lääkkeitä syödään usein koko loppuelämän ajan. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että vaikka olisi ollut pitkään käytössä sama lääke, annostusta pitää mahdollisesti ajan kuluessa muuttaa: ikääntymisen myötä esimerkiksi joidenkin lääkkeiden vaikutukset voimistuvat, minkä seurauksena annostusta tulee laskea.

Tätä ei kuitenkaan saa koskaan tehdä omatoimisesti, vaan asiasta pitää aina keskustella lääkärin kanssa.

–  Myös tilapäiseen käyttöön määrätyt lääkkeet, etenkin rauhoittavat tai unilääkkeet, jäävät helposti pysyvään käyttöön, vaikka niitä ei kannattaisi koskaan syödä turhaan. Ne voivat aiheuttaa ikääntyneille esimerkiksi huimausta ja kaatumisia.

Reseptejä myös vältettävien listalta

Yli 75-vuotiaille suomalaisille määrätään myös sellaisia lääkkeitä, joiden määräämistä tulisi ikääntyneiden osalta välttää, kertoo Jyrkkä.

Fimealla on Lääke75+-tietokanta, johon on listattu tällaiset lääkkeet. Tietokanta löytyy osoitteesta www.fimea.fi, kohdasta “lääkehaku”.

Lääkehakuun voi kirjoittaa oman lääkeaineensa. Lääkkeen tiedoissa on “soveltuvuus iäkkäälle” -kohta, joka kertoo, kuinka hyvin lääke sopii ikääntyneen käyttöön. Tietokannasta löytyy noin sata vältettävää lääkeainetta.

– Palvelu ei ole tarkoitettu pelkästään terveydenhuollon ammattilaisille, ja monet iäkkäät ja heidän omaisensa ovatkin jo löytäneet sen. Jos oma lääke löytyy vältettävien lääkkeiden listalta, sitä ei tulisi lopettaa, vaan kannattaa kysyä lääkäriltä, löytyisikö sen tilalle turvallisempia vaihtoehtoja.

Jyrkkä sanoo, että Fimeassa seurataan tarkkaan, minkä verran suomalaiset ikääntyneet ostavat vältettäviä lääkkeitä, ja määrät ovat olleet jo pidempään laskussa. Tällä hetkellä noin joka viides 75 vuotta täyttänyt suomalainen ostaa vuosittain vähintään yhtä tällaista lääkettä.

Jos ikääntyneelle on määrätty vältettävää lääkettä, taustalla voi Jyrkän mukaan olla esimerkiksi se, että joissakin sairauksissa ei ole muita vaihtoehtoja. Joskus kyse voi olla tottumuksesta.

– Joku on saattanut käyttää kyseistä lääkettä jo niin pitkään, että ei yksinkertaisesti halua lopettaa sen käyttöä. Tällöin lääkäri voi itse punnita, onko lääkitystä turvallista jatkaa.

Vältettävien listalle päätyvät lääkkeet, joiden riskit ovat tyypillisesti hyötyjä suuremmat. Jos iäkkäälle kuitenkin määrätään tällainen lääke, on Jyrkän mukaan tärkeää muistaa, että lääkkeen käyttöön liittyy riskejä ja lääkehoitoa tulee mahdollisesti seurata tavanomaista tarkemmin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE