Turva – Hymy

Kolumni

Pekka Tuuri

Kirjoittaja on SDP:n Uudenmaan piirin järjestötoimitsija

1,6 miljoonan ihmisen tulevaisuus on epäselvä

Uudellamaalla pitäisi tammikuussa 2018 valita 99 maakuntavaltuutettua D’Hondtin menetelmällä. Vuotta myöhemmin 17,7 miljardia euroa siirretään kunnilta maakunnille alentamalla kaikkien kuntien verotusta 12,3 prosenttiyksiköllä.  Uudellamaalla kuntaverotulot ovat noin 4500 euroa asukasta kohden kun Pohjois-Karjalassa ne ovat vain 3200 euroa.

Lisätään soppaan vielä 220 000 kuntien ja valtion aluehallinnon työntekijää, jotka siirretään uuteen maakuntahallintoon. Uudellamaalla tämä tarkoittaa ainakin 80 0000 ihmistä.

No totta kai jokin uudistus Suomessa on tehtävä, koska pelkästään Uudellamaalla kustannusten kasvu vuoteen 2030 mennessä on 1,8 kertainen vuoden 2019 tasoon nähden. Muista Pohjoismaista poiketen vakuutusperusteisuus on hiipinyt Suomen terveydenhuoltojärjestelmään ja korostuneesti tämä on tapahtunut juuri Uudellamaalla. Puolet Uudenmaan erikoissairaanhoidon lähetteistä tulee jo nyt yksityiseltä sektorilta.

Uusimaa on niin kompleksinen ja valtava alue, että aivan hirvittää mitä tästä tulee.

Kyseessä on valtava uudistus ennen kaikkea Uudenmaan 1,6 miljoonan ihmisen kannalta. Kolmasosa Suomen 40 suurimmasta kunnasta sijaitsee Uudellamaalla. Runosuomen maakuntakeskusten kokoiset kaupungit kuten Porvoo, Lohja, Järvenpää tai Hyvinkää saisivat yhdestä kolmeen paikkaa Uudenmaan maakuntavaltuustoon. Samaan aikaan seinäjokelaiset saavat omaan maakuntavaltuustoonsa yli 15 paikkaa. Kaikkihan riippuu tietenkin D’Hondtin menetelmästä.

Vieläkö olet kärryillä? Ei se haittaa – ei ole kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinenkään. Hän sanoi syyskuun lopulla Uudenmaan maakuntakierroksellaan, että ei usko kenenkään voivan yksin käsittää tätä muutosta.

Uudenmaan maakuntauudistuksen valmistelu pääsee nyt vasta liikkeelle, kun pääkaupunkiseudun erillisratkaisu tyrmättiin. Uusimaa on niin kompleksinen ja valtava alue, että aivan hirvittää mitä tästä tulee. Aikaa on kaiken lisäksi vähän. 1,6 miljoonan ihmisen tulevaisuus on täysin epäselvä.

Kolumni

Kirjoittaja on Vantaan kaupunginvaltuutettu ja OAJ:n valtuutettu

Sivistyksen alasajo jatkuu – lukutaito ei ole enää itsestäänselvyys

Määrittelemme varmasti kaikki sivistyksen hieman eri tavoin, mutta minun mielestäni sivistys on ainakin kasvatuksen ja koulutuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta.

Suomalaisen sivistyksen perusta on koulutusjärjestelmämme sekä hyvä lukutaito.

PISA-tutkimusten mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on heikentynyt kaikissa PISA-tutkimuksissa ja eniten sellaisilla nuorilla, jotka tulevat kaikkein huono-osaisimmista perheistä. Joka kymmenes nuori ei tavoita lukutaidon minimitasoa, kun peruskoulu päättyy. Ammattioppilaitoksissa opettajan pitää lukea suomenkielisille opiskelijoille tehtävänantoja ääneen tallenteiksi, koska opiskelijat eivät enää ymmärrä kirjoitettua tekstiä.

Uskokaa tai älkää, mutta lukutaito ei ole enää yhteiskunnassamme itsestäänselvä asia.

On hienoa, että opetusministerimme on asettanut kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen ja että foorumille annetaan toimintaansa miljoonan euron määräraha. Foorumin tehtävänä on laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle. Mutta riittääkö tämä yksi projekti ja miljoona euroa, kun pelkästään tällä hallituskaudella koulutuksesta viedään lähes kolme miljardia?

Sivistystä on myös kielitaito ja toisten kulttuurien ymmärrys, se luo avarakatseisuutta. Totuus on kuitenkin se, että kielivarantomme yksipuolistuu, vaikka maailma ympärillämme kansainvälistyy. Ruotsin kielen pakollisuus yo-kirjoituksissa poistui vuonna 2005. Jotkut halusivat silloin uskoa, että halu opiskella muita kieliä lisääntyisi. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Nuorten kielitaito on yksipuolistunut.

Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen mukaan vuodesta 2007 vuoteen 2016 lähes kaikkien kielien kirjoittaminen on vähentynyt: lyhyen saksan ja ranskan kirjoittaneiden määrä on noin 60 %, pitkän saksan ja keskipitkän ruotsin kirjoittaneiden lähes 70 %.

Uudessa korkeakouluvisiossa tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Vuosi sitten Helsingin Yliopisto irtisanoi 370 henkilöä, Aalto 180, Itä-Suomen Yliopisto 55, lista jatkuu. Ammattikorkeakouluista on vuosien 2011 ja 2016 välillä vähennetty työntekijöistä noin 17 prosenttia. Opiskelijat ovat huolissaan, saavatko he ohjausta ja onko kursseilla opettajia. Jos nuorten osaamisen tasoa halutaan nostaa, korkeakoulujen henkilöstökehitys ei voi jatkua tällaisena.

Sivistys ei synny projekteissa, juhlapuheissa eikä yksittäisissä kärkihankkeissa, vaan pitkäjänteisellä systemaattisella työllä. Sen tekemiseen tarvitaan rahaa, opetusta ja opettajia kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.

Ulla Kaukola

Vantaan kaupunginvaltuutettu, OAJ:n valtuutettu

Kolumni

Tiina Arlin

Mielipide: ”Aktiivimalli” tekee työttömästä rikollisen – kas kun ei pidä löytää yksisarvista tukia saadakseen

Eduskunta äänesti joulukuussa työttömien aktiivimallista. Harva tietysti luulee tämän koskevan itseään. Kuinka moni nykyinen työtön arvasi lopputilin osuvan kohdalleen?

Lyhyesti sanottuna hallitus haluaa leikata työttömän pientä työttömyysturvaa sen takia, ettei kukaan ole palkannut työtöntä henkilöä työhön. Työttömyysturvaa leikataan siis syystä, johon ihminen itse ei voi vaikuttaa.

Työttömyys ei ole Suomen laissa rikos, eikä työtön ole työttömyydestään johtuen rikollinen. Hallitus esittää kuitenkin lakia, joka rankaisee työttömiä pelkästään siksi, että heille ei ole palkkatyötä tarjolla.

Ajatus on järjetön: työttömän on pakko löytää olematonta palkkatyötä saadakseen työttömyyskor­vausta.

Aktiivimalli on ehdollinen tuomio, jonka ehtoja on 500 000 työttömän mahdoton täyttää. Lyhytaikaisiakaan palkkatyöpaikkoja ei ilmesty tyhjästä pelkän rangaistuslain perusteella.

Aktiivimalli on erityisen epä­oikeudenmukainen korkean työttömyyden alueille, ikääntyneille työttömille ja vajaakuntoisille työttömille. Ajatus on järjetön: työttömän on pakko löytää olematonta palkkatyötä saadakseen työttömyyskor­vausta. Kas kun työttömän ei pidä löytää yksisarvista tukia saadakseen.

Aktiivimalli on rangaistusautomaatti, joka sysää työttömiä Kelan toimeentulotukihakemusten byrokratian päättymättömään painajaiseen.

Tiina Arlin

Varakunnallisvaltuutettu, Vantaa

Kolumni

Tiina Arlin

Varakunnallisvaltuutettu, Vantaa

Aktiivimallista äänestettiin tänään – ”Aktiivimalli on ehdollinen tuomio”

Eduskunta äänesti  tänään työttömien niin sanotusta aktiivimallista. Harva tietysti luulee tämän koskevan itseään. Kuinka moni nykyinenkään työtön arvasi lopputilin osuvan kohdalleen?
Lyhyesti sanottuna hallitus haluaa leikata työttömän pientä työttömyysturvaa sen takia, ettei kukaan ole palkannut työtöntä henkilöä työhön! Työttömyysturvaa leikataan siis syystä johon ihminen itse ei voi vaikuttaa.

Työttömyys ei ole Suomen laissa rikos eikä työtön ole työttömyydestään johtuen rikollinen. Hallitus esittää kuitenkin lakia, joka rankaisee työttömiä pelkästään siksi, että heille ei ole palkkatyötä tarjolla.

Aktiivimalli on ehdollinen tuomio, jonka ehtoja on noin puolen miljoonan työttömän mahdoton täyttää.

Lyhytaikaisiakaan palkkatyöpaikkoja ei ilmesty tyhjästä pelkän rangaistuslain perusteella.

Aktiivimalli on erityisen epäoikeudenmukainen korkean työttömyyden alueilla, ikääntyneille työttömille sekä vajaakuntoisille työttömille.

Ajatus on järjetön. Työttömän on pakko löytää olematonta palkkatyötä saadakseen työttömyyskorvausta. Kas kun työttömän ei pidä löytää yksisarvista tukia saadakseen.

Aktiivimalli on rangaistusautomaatti, joka sysää työttömiä Kelan toimeentulotukihakemus byrokratian päättymättömään painajaiseen.

Tiina Arlin

Varakunnallisvaltuutettu, Vantaa

Kolumni

Tiina Arlin

Varakunnallisvaltuutettu, Vantaa

Työtä välttelevien tarinat otsikoissa enteilevät tulevia uusia heikennyksiä työttömyysturvaan

Hallitus on varmasti taas tekemässä leikkauksia työttömyysetuuksiin tai järjestämässä uusia kyykytystoimenpiteitä työttömille.Miksi muutoin näitä työtä vältteleviä Mikkoja, Juusoja ja Osseja on päivittäin otsikoissa? Kansan tukea haetaan työttömien olojen kurjistamiselle. Kaikki työttömät tulee helposti leimatuksi työtä vältteleviksi juopoiksi pummeiksi, jotka elää ruhtinaallisesti muiden rahoilla.

Niitä juttuja ei juuri missään näe, kun työttömät hakevat satoja työpaikkoja eivätkä silti tule palkatuksi. Tositarinat siitä, että terveille ja työkykyisille työttömille tarjotaan vain palkatonta työtä kokeiluna tai kuntoutuksena, loistavat poissaolollaan. Työttömien määrä vaihtelee kysyttävältä taholta 200 000- 600 000 välillä. Vale, emävale, tilasto.

Te-palvelujen nettisivulla koko Suomessa on juuri nyt kokoaikaisia yli 12kk kestäviä palkallisia työpaikkoja auki  6992 kpl. Tuossa mukana siis lääkärit, johtajat, insinöörit ja muutkin korkeakoulutusta vaativat tehtävät. Siinäpä on jakamista sadoille tuhansille työttömille. Tuonne vaan tekemään hakuja ja katsomaan osuuko kohdalle omaa osaamista ja työkykyä vastaavia hommia lähimainkaan kotiseutuasi. Pitää ottaa huomioon, että kaikille muutto työn perässä ei ole mahdollista.

Työttömiä syytetään ja rangaistaan työttömyydestä, vaikka pula on selkeästi palkanmaksajista. Vihan lietsonta työttömiä kohtaan ei työpaikkoja lisää. Nykyaikana ei muutenkaan kenenkään työpaikka ole varma ja pysyvä, joten kannattaa miettiä mitä toivoo työttömille sanottavan tai tehtävän.

Työttömyys voi nimittäin osua omalle kohdalle ennemmin kuin arvaakaan.

Tiina Arlin

Varakunnallisvaltuutettu, Vantaa

Kolumni

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja

10-vuotias ei ole kykenevä antamaan suostumustaan seksuaaliselle kanssakäymiselle – kuka kantaa vastuun?

Vuonna 2016 yli tuhat lasta joutui seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tämän luvun lisäksi on useita lapsia ja nuoria joiden kaltoinkohtelusta viranomaisilla ei ole lainkaan tietoa. Moni lapsi ja nuori kokee syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta. Tämän johdosta he eivät kerro tapahtuneesta kenellekään.

Suosittelen katsomaan elokuvan Trust (2010), joka oli todella koskettava ja silmiä avaava. Elokuva kertoo nuoren tytön elämästä ja siitä, miten pedofiili rakentaa häneen luottamussuhteen valheiden ja manipulaation avulla.

Uhrille jää aina seksuaalisesta hyväksikäytöstä elinikäiset arvet ja traumat. Alaikäinen lapsi tai nuori ei ole koskaan syypää tai vastuussa tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka usein alaikäinen joutuukin kantamaan syyn ja vastuun tapahtuneesta.

Kuten nyt näyttää käyvän esimerkiksi Turun hovioikeudessa käsitellyssä tapauksessa, jossa hovioikeus päätti pitää ennallaan käräjätuomion jutussa, jossa 23-vuotias mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan tytön kanssa. Oikeus tuomitsi miehen vain törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka syyttäjä oli hakenut miehelle tuomiota myös törkeästä raiskauksesta.

Tekijä saattaa päästä vapaalle jalalle ennen kuin lapsi on edes täysi-ikäinen.

Hovioikeuden mukaan asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että uhri olisi ollut väittämällään tavalla pelkotilassa tai muuten avuttomassa tilassa. Miehen kolmen vuoden tuomio pysyi näin ollen ennallaan.

Maalaisjärjellä oikeuslaitoksen päätöstä ei voi ymmärtää. Tietämättä kaikkia yksityiskohtia, faktaa on kuitenkin se, että 10-vuotias ei kehitystasonsa vuoksi ole kykenevä antamaan suostumustaan seksuaaliselle kanssakäymiselle. Tästä syystä aikuisen seksuaalinen kanssakäyminen alle 16-vuotiaan kanssa tulisi aina olla törkeä raiskaus, tulkinnan varaa asiassa ei saisi olla. Tämä vaatii muutoksia rikoslakiin, jotka olisi ehdottomasti tehtävä.

Lisäksi rangaistusasteikkoa tulisi kiristää, sillä nyt törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi saada vähintään vuoden ja enintään kymmenen vuotta vankeutta. Tekijä saattaa päästä vapaalle jalalle ennen kuin lapsi on edes täysi-ikäinen, kuten tässä Turun hovioikeudessa käsitellyssä tapauksessa tulee käymään. Se on väärin!

Anette Karlsson

Kirjoittaja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta