reijo_frank

160 iskua on liikaa – Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa vaaditaan YK:n mustalle listalle

Kuva: Lehtikuva

Jemenin konfliktin osapuolet ovat iskeneet ainakin 160 kertaa terveysklinikoita ja niiden henkilökuntaa vastaan viimeisten kahden vuoden aikana, selviää tuoreesta raportista.

Pelastakaa lapset -järjestön sekä Watchlist on Children and Armed Conflict -verkoston raportissa dokumentoidaan hyökkäyksiä sairaaloita ja terveyshenkilöstöä vastaan.

Raportissa vaaditaan, että YK:n pääsihteeri António Guterres lisää Saudi-Arabian johtaman liittouman listalle tahoista, jotka rikkovat lasten oikeuksia aseellisissa konflikteissa.

Listalle joutuminen on kansainvälinen häpeä valtioille ja ei-valtiollisille toimijoille. Ne voidaan poistaa yleensä listalta vasta, kun ne ovat täyttäneet tietyt ehdot rikkomusten lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi.

Vuonna 2016 YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon nosti liittouman lyhyeksi ajaksi listalle lasten tappamisen sekä koulu- ja sairaalahyökkäysten vuoksi, mutta poisti sen Saudi-Arabian painostuksen vuoksi.

Jemenin sodan osapuolten iskut ovat tuhonneet ja vahingoittaneet muun muassa sairaaloita. YK sekä eri ihmisoikeusjärjestöt ovat todentaneet liittouman rikkomuksia useita kertoja.

YK:n pääsihteeri ei voi taipua painostuksen edessä.

Konflikti on pakottanut jopa puolet Jemenin terveysklinikoista lopettamaan toimintansa. Nekin, jotka ovat toiminnassa, kärsivät vakavasta lääkepulasta ja välineiden puutteesta liittouman toimeenpaneman Jemenin pääsataman saarron vuoksi. Sodan osapuolet ovat myös ottaneet avustustyöntekijöitä kiinni ja vaikeuttaneet ruuan ja lääkkeiden toimittamista maanteitse.

– YK:n pääsihteeri ei voi taipua Saudi-Arabian painostuksen edessä. Hänen on asetettava Saudi-Arabian johtama liittouma vastuuseen toistuvista hyökkäyksistä terveysklinikoita ja niiden henkilöstöä vastaan. Hyökkäykset johtavat sairaaloiden sulkemiseen, lasten hoidon vaarantumiseen ja lisääntyneeseen vammojen ja tautien määrään, Watchlistin tutkija Christine Monaghan korostaa.

Pommeja on osunut sairaaloiden lisäksi myös koteihin ja kouluihin. Pelastakaa lapset -avustusryhmät auttavat lapsia, jotka ovat saaneet fyysisiä ja psyykkisiä vammoja. Järjestö tukee sairaaloita, joiden on nyt pakko pitää vahingoittuneita keskoskaappeja koossa teipillä.

– Kaikki osapuolet ovat olleet vastuussa Jemenin lasten kuolemista, ja Saudi-Arabian johtama liittouma on niiden joukossa. Nämä tahot on asetettava vastuuseen, Pelastakaa lapset -järjestön Jemenin väliaikainen maajohtaja Grant Pritchard vaatii.

Huligaanit tunkeutuivat parlamenttiin – Makedonian demarijohtaja pahoinpideltiin verille

Kuva: Lehtikuva-AFP
Poliittinen kaaos kärjistyi väkivallaksi Mekedoniassa. Sosialidemokraattisen SDSM:n puheenjohtaja Zoran Zaev sai pahoinpitelyn seurauksena vertavuotavan haavan otsaansa.

Makedonian johtavat puolueet pyrkivät rauhoittelemaan tunnelmia parlamentilla eilen puhjenneiden väkivaltaisuuksien jälkeen.

Englanninkielinen Macedonian Information Agency (MIA) kertoo sosialidemokraattien kehottavan kansalaisia pidättyvyyteen. Konservatiivisen puolueen johtaja, ex-pääministeri Nikola Gruevski puolestaan tuomitsee jyrkästi väkivallan ja perää vuoropuhelua.

MIAn mukaan presidentti Gjorge Ivanov on pyytänyt kaikkien parlamentissa olevien puolueiden johtajat luokseen vielä tänään.

Parlamenttitalon luona pidetty mielenosoitus äityi eilen väkivallaksi, kun joukko mielenosoittajia rynni sisälle rakennukseen. MIAn mukaan yli 100 ihmistä tarvitsi hoitoa vammoihinsa. Joukossa oli noin 20 poliisia.

Loukkaantuneiden joukossa oli myös poliitikkoja, kuten sosialidemokraattien johtaja Zoran Zaev, jonka kimppuun mielenosoittajat hyökkäsivät. Zaev sai ainakin vertavuotavan haavan otsaansa.

– Makedoniassa ei ole saatu hallitusta vaihdettua, vaikka ennenaikaiset vaalit pidettiin jo joulukuun puolivälissä. Ensin neuvottelut pitkittyivät. Lopulta demaripuolue ja SDSM saivat muodostettua enemmistökoalition albanipuolueiden kanssa, Makedoniaan perehtynyt Samuli Sinisalo taustoittaa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön verkkkosivulla.

– Enemmistöstä huolimatta, kansallisoikeistolainen presidentti Ivanov ei ole myöntänyt puolueille oikeutta muodostaa hallitusta. Presidentti on samasta VMRO DPMNE -puolueesta kuin edellinen, vaalit hävinnyt pääministeri, Nikola Gruevski. Gruevski ja useat hänen ministerinsä ovat erikoissyttäjän tutkinnan alaisia korruptio- ja salakuuntelusyytteiden vuoksi. He tietävät joutuvansa vankilaan, mikäli luopuvat vallasta, Sinisalo arvioi.

Tämän vuoksi uusi parlamentti ei ole Sinisalon mukaan saanut oikeutta astua toimeen, vaan yhä viisi kuukautta vaalien jälkeen edellisten valtiopäivien puhemies johtaa parlamenttia. Hän on myös VMRO DPMNE -puolueesta.

Uudet valitut kansanedustajat kokoontuivat torstaina parlamenttirakennukseen ja pyrkivät aloittamaan valtiopäivät iältään vanhimman edustajan johdolla – kuten läntisissä demokratioissa on tapana. Ohjelmassa oli parlamentin puhemiehen valinta, jonka jälkeen olisi mahdollisesti jopa edetty hallituksen nimeämiseen ja luottamuksen mittaamiseen.

– Istunto keskeytyi, kun huligaanit iskivät parlamenttiin ja kävivät vanhan opposition kimpuun, Sinisalo kommentoi.

Samuli Sinisalo vastaa Sorsa-säätiön ”Demokratian tukeminen monietnisessä Makedoniassa” -hankkeesta, joka on vahvistanut Makedonian kansalaisyhteiskuntaa vuodesta 2008 lähtien.

Artikkelia on päivitetty istunnon tapahtumakulun osalta 28.4.2017 klo 14:54.

Tukholman terrori-isku vaati viidennen kuolonuhrin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Tukholman terrori-isku on vaatinut viidennen kuolonuhrin. Noin 60-vuotias nainen on kuollut aamulla sairaalassa, kertoo poliisi kotisivullaan.

Nainen oli saanut iskussa vammoja, joiden vuoksi hän oli sairaalahoidossa Etelä-Ruotsissa.

Isku tapahtui 7. huhtikuuta Tukholman keskustassa, kun kuorma-auto ajoi väkijoukkoon. Teosta on vangittu 39-vuotias uzbekistanilainen mies.

Kiiretta pitää yhä: Arkansas teloitti neljännen vangin

Yhdysvalloissa Arkansasin osavaltio on jälleen pannut toimeen teloituksen. Teloitus on neljäs kahdeksan päivän aikana. Teloitettu oli 38-vuotias vanki.

Arkansasin alkuperäisenä tarkoituksena oli teloittaa kahdeksan vankia 11 päivässä. Neljä vankia on saanut kuitenkin lykkäyksen.
Osavaltio kiirehti teloituksia, koska niissä käytettävän lääkeaineen käyttöaika on umpeutumassa.

STT-AP–AFP, Arkansas

AVAINSANAT

Trump varoitti Pohjois-Koreasta, kiitteli Kiinan presidenttiä

Kuva: Lehtikuva

Pohjois-Korean kanssa saatetaan päätyä suureen konfliktiin, kommentoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uutistoimisto Reutersille antamassaan haastattelussa. Trump sanoo kuitenkin antavansa etusijan diplomaattiselle ratkaisulle. Trump kehuu Kiinan presidentin Xi Jinpingin yrityksiä kriisin ratkaisemiseksi.

YK:n turvallisuusneuvoston on määrä keskustella tänään Pohjois-Korean tilanteesta. Kokoukselta ei kuitenkaan odoteta päätöslauselmia.

Yhdysvallat on vaatinut Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden tiukentamisesta.

Saksaan osittainen huntukielto – oikeisto kieltäisi burkhat julkisilla paikoilla kokonaan

Kuva: Lehtikuva

Saksassa lainsäätäjät ovat hyväksyneet osittaisen kiellon, joka koskee koko kasvot peittäviä burkhia. Myöhään eilen hyväksytty laki kieltää koko kasvot peittävän hunnun käytön työajalla esimerkiksi vaaliviranomaisilta sekä armeijassa ja oikeudessa työskenteleviltä ihmisiltä.

Lakitekstissä sanotaan, että valtiolla on velvollisuus esittää itsensä ideologisesti ja uskonnollisesti neutraalilla tavalla.

Lakia on perusteltu turvallisuussyillä. Saksassa on tehty useita terrori-iskuja, ja esimerkiksi Berliinissä joulumarkkinoille joulukuussa tehdyssä iskussa kuoli 12 ihmistä.

Saksan oikeistopuolueet ovat aiemmin vaatineet burkhan kieltämistä julkisilla paikoilla kokonaan. Viime elokuussa Saksan sisäministeri Thomas de Maiziere sanoi, että konservatiivipuolue haluaa maahan lain, joka kieltää kasvojen peittävän burkhan käytön muun muassa liikenteessä, virastoissa, kouluissa sekä oikeudessa. Hänen mukaansa maahanmuuttajien integraatio vaatii sen, että Saksan täytyy tehdä selväksi ja kertoa arvoistaan ja rajoistaan suvaitsevaisuudessa muita kulttuureja kohtaan.

Puolestaan joulukuussa liittokansleri Angela Merkel sanoi, ettei koko kasvot peittävää burkhan käyttöä tulisi sallia kouluissa, tuomioistuimissa ja muissa valtion laitoksissa.

Vuodesta 2015 lähtien Saksa on ottanut vastaan yli miljoona siirtolaista ja pakolaista, jotka ovat pääosin muslimimaista.

Muun muassa brittilehti Telegraph kertoi helmikuussa, että eteläisessä Saksassa sijaitseva Baijerin osavaltio kieltää kasvot peittävät hunnun käytön kouluissa, yliopistoissa, hallituksen työpaikoilla ja äänestyspaikoilla.

Myös esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa kasvot peittävien huntujen käyttö on kiellettyä. Viime marraskuussa Hollannissa burkhien käyttö kiellettiin kouluissa, sairaaloissa ja julkisessa liikenteessä.

AVAINSANAT