Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jussi Niinistön Ahvenanmaa-lausunnoista: Olen pahoillani ruotsalaisten puolesta

Kuva: Kari Hulkko

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) viikonloppuna Ylen Ykkösaamussa esittämät lausunnot Ahvenanmaasta puhuttavat yhä. Niinistö nosti tv-haastattelussa esiin Ahvenanmaan demilitarisoidun aseman ja puolustuskysymykset.

Hän on myöhemmin kirjoittanut asiasta myös blogissaan.

Hänen mukaansa Suomi ei puutu Ahvenanmaan demilitarisoituun asemaan, vaikka ”se sotilaallisesti olisikin perusteltua”.

– On naiivi ajatus, että demilitarisointi sinällään lisäisi sitä, ettei Ahvenanmaahan kohdistuisi uhkaa, Niinistö sanoi Ykkösaamussa.

Hänen mukaansa Ahvenanmaan demilitarisoinnista voitaisiin keskustella joskus tulevaisuudessa Ruotsin kanssa osana Itämeren turvallisuutta ja Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyötä.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd.) on kiinnittänyt huomiota siihen, että Ruotsissa Niinistön avaus on aiheuttanut hämmästelyä. Tästä on uutisoinut ainakin Verkkouutiset.

– Se, että Ruotsissa hämmästellään ministerin avausta, ei anna kyllä ihan hyvää kuvaa siitä, millä tavalla Suomi–Ruotsi-yhteistyötä kehitetään. Ei meillä pitäisi olla Suomella ja Ruotsilla hämmästeltävää toistemme ulko- ja turvallisuuspoliittisista avauksista, vaan kaikki avaukset pitäisi kyllä näihin asioihin liittyen tehdä hyvässä yhteistyössä, Mika Kari toteaa.

Tosin puolustusministeri Niinistö itse on todennut blogissaan, että ruotsalainen media on jakanut hänen lausunnoistaan osin väärää tietoa.

Kari sanoo myös pitävänsä hyvänä, että Jussi Niinistö on selventänyt lausuntojaan blogissaan.

– Mutta kyllä minä olen ruotsalaisten kollegojen puolesta pahoillani tällaisesta tilanteesta, jossa ruotsalaiset kokevat tulleensa yllätetyiksi tai hämmästelevät suomalaisen puolustuspolitiikan vastaavan ministerin avauksia, Kari kuitenkin katsoo.

Miksi, se on jäänyt valaisematta.

Mika Karin mielestä yllättävää, kiinnostavaa tai edes uutta ei ollut se, miten puolustusministeri sanoi Ahvenanmaasta ja sen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta, vaan se miksi hän otti asian esiin.

– Miksi, se on jäänyt vielä ikään kuin valaisematta julkisuudessa. Tapaamme ministerin torstaiaamuna ulko- ja turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän kokouksessa ja tulen kyllä tämän kysymykseni myös esittämään ministerille. Pohdin lähinnä sitä, kuinka laaja tämä hänen pohdintansa on. Onko taustalla hallituksessa tai ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnassa – johon osalistuu myös tasavallan presidentti – käytyä keskustelua. Näitä kysymyksiä aion ministeriltä kysyä.

Tosin presidentti Sauli Niinistön tämänpäiväisen kommentoinnin jälkeen Karin tuntuma on, että Ahvenanmaa-puheet ovat olleet enemmänkin Jussi Niinistön henkilökohtaista pohdintaa.

– Pelkkä julkinen keskustelu tästä asiasta ei välttämättä tietenkään edistä turvallisuuden lisäämistä Itämeren alueella vaan ensisijaisesti sisäistä keskustelua tulee käydä hallituksen, ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin kanssa (TP-utva), Kari sanoo palaten puolustusministerin puheisiin.

Karin mielestä se, että Jussi Niinistö nosti Ahvenanmaan asian esille irrallisena kysymyksenä, sopii huonosti prosessiin, joka alkoi jo vuosi sitten ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Asiasta olisi pitänyt puhua varhemmin osana laajempaa kokonaisuutta.

– Painotan sitä, että kaikki meidän puolustustuspolitiikkaan liittyvät kysymyksemme ovat myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä. Näitä ei voi tarkastella irrallaan. Puolustuspolitiikan yhden siirron tekeminen irrallisena on minun mielestäni palapelin rakentamisessa siirto, joka voi viedä vähän väärille raiteille ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua.

Irralliset heitot huolestuttavia.

Ulkoasiainvaliokunta tekee paraikaa mietintöä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Kari pohtii, pitäisikö Ahvenanmaan kysymystä nyt käsitellä tässä yhteydessä enemmän.

– Mutta minä en usko, että se tapahtuu vaan puolustusministerin toimesta. Toivon, että jos tämäntyyppistä asiaa laajemmin pohditaan, niin se ulottuvuus pitää tulla sitten valtioneuvoston, hallituksen ja TP-utvan käsittelyn jälkeen, jotta saamme riittävän laaja kokonaiskuvan.

Mika Kari toteaa, että hänen käsityksensä mukaan Ahvenanmaan geopoliittinen asema ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus on tunnistettu tässä yhteiskunnassa yli sadan vuoden ajan erinomaisen hyvin.

– Ahvenanmaan kysymyksen osalta Suomi on varautunut oman alueensa puolustamiseen poikkeusoloissa. Siltä osilta ei muutosta ole, mutta se mitä ministeri avauksellaan haki, jää kyllä helposti irralliseksi heitoksi. Ja tavallaan tällaisten irrallisten heittojen tekeminen ilman laajempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua on huolestuttavaa, Kari sanoo.

Jutun otsikkoa on muokattu.

Kuntavaaleissa hävinneet hallituspuolueet vakuuttelivat hyvää tunnelmaa kehysriihen alla – Sipilä: ”Työllisyys on pääjumppa”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Hallitus on kokoontunut puolivälitarkasteluunsa ja kehysriiheensä pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Trio eli hallituspuolueitten puheenjohtajat pitivät aamulla lyhyen tiedotustilaisuuden. Tietoa ei juuri ollut tarjolla.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vakuutteli, että hallitus etenee hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Meillä on oikein hyvä henki, ei tässä mitään. Eilen ollaan täällä istuttu ja valmisteltu prosessia, ei kai se nyt tästä parempi voi olla.

Sipilän mukaan hallituksen ”pääjumppa” on työllisyys, ja työllisyyskeinoja on käsittelyssä pitkä lista.

– Lisätoimia tarvitaan.

– Nyt kun nähdään talouden raami, sen mukaan priorisoidaan työllisyystoimet. Se on selvää, että lisää toimia tarvitaan. Nykyiset toimet johtavat noin puoliväliin tavoitteesta eli noin 70 prosentin työllisyysasteeseen.

Hallitus tavoittelee kaudellaan 72 prosentin työllisyysastetta.

Ratkaisuja odotetaan myös esimerkiksi kasvun edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisuuskysymyksiin.

”Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit.”

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi, että kehysriiheen saadaan tänään valtiovarainministeriön ennuste talousnäkymistä. Suomen Pankki ja useat tutkimuslaitokset ovat ennakoineet noin 1,5 %:n kasvua. Orpon puheista oli pääteltävissä, ettei vm:n ennuste tästä poikkea.

– Olen tyytyväinen siihen kattaukseen, mikä meillä on eli pidetään tiukasti kiinni hallituksen finanssipolitiikan linjasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini totesi talouden käänteen tapahtuneen ja sanoi, että sillä tiellä pitää jatkaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) työtaakka on ollut kohtuuton. Puoliväliriihestä voidaan odottaa tietoja myös mahdollisista ministerien lisäyksistä.

– Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit. Ne eivät ole sellaiset asiat, jotka tässä ovat päällimmäisenä mielessä. Jos järkeviin ratkaisuihin päästään, toki minä niitä aina kannatan, Soini sanoi.

Orpo: PS:n puoluekokous ei näy hermostuneisuutena.

Hallituspuolueet ottivat takkiinsa kuntavaaleissa, erityisen raskaasti perussuomalaiset.

Pääministeri Sipilä vakuutteli kuitenkin medialle, ettei ole syytä perääntyä ja kehysriihessä ei kuntavaaleja käsitellä.

– Olen sen tyylin mies ollut koko ikäni, että minkä minä olen sopinut sen olen pitänyt, kävi vaaleissa mitä tahansa, Soini puolestaan sanoi.

– Kuntavaalien jälkeisessä tunnelmassa entistä tiukemmin pidetään kiinni siitä, mitä olemme yhdessä hyvään hallitusohjelmaan kirjanneet, valtiovarainministeri Orpo säesti.

Hänen mukaansa nyt olisi ”aivan älytöntä” löysätä, kun käänne parempaan on tapahtunut.

– Pidetään tiukemmin kiinni siitä, mitä on sovittu, Orpo sanoi.

Varsin yleisesti on kuitenkin jo ennakoitu, että kehysriihen tulokset olisivat jäämässä ennakkopuheisiin nähden vaatimattomiksi.

Soini vakuutti perussuomalaisten seisovan hallitusohjelman takana. Sipilä ja Orpo luonnollisesti kiittelivät perussuomalaisia hallitusohjelman takana seisomisesta.

Orpon mukaan perussuomalaisten kesän puoluekokous, jossa puoluejohtaja vaihtuu, ei ole luonut hermostuneisuutta puoliväliriiheen.

Keskustelua aiheesta

Ammatillisen koulutuksen kohtalosta heruu pian tietoa – repiikö ruotsi-riita vielä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ammatillisen koulutuksen reformia käsitellään tänään valtioneuvoston yleisistunnossa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvistaa. Monista asioista on hänen mukaansa sovittu ja niistä kerrotaan tänään infossa klo 17.

Ammattikoulu-uudistus laittaisi uusiksi muun muassa rahoitusta, tutkintojen rakennetta ja tutkintojen säätelyä.

Ennakkotietojen mukaan ammatilliseen koulutukseen esimerkiksi hakeuduttaisiin tulevaisuudessa pääasiassa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Kevään yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Myös tutkintojen määrä vähenisi yli puolella. Kun tutkintoja on nykyisin 351, tulevaisuudessa niitä olisi 164.

Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun, minkä kerrottiin hiertäneen hallituspuolueiden välejä.

Perussuomalaisten mielestä kielikokeilu ei ole edennyt tyydyttävästi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen‏ (kok.) kertoi jo perjantaina Twitterissä, että ammatillisen koulutuksen reformi etenee hallituksen esityksenä eduskunnalle tällä viikolla.

Ministeri kertoi perjantaina STT:lle, että uudistukseen yritetään löytää sellaiset ratkaisut, että se etenisi valtioneuvostosta läpi mahdollisimman nopeasti. Ministeri ei tuolloin halunnut kommentoida tietoja kielikokeilun ja ammatillisen koulutuksen uudistamisen koplaamisesta.

Korjattu infon virheellinen aika: se on klo 17, ei klo 12.

Sipilä hehkuttaa Macronia – Soini tokaisee vennamolaisesti ”kansa on puhunut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo olevansa tyytyväinen Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloksesta eli siitä, että Emmanuel Macron voitti.

– Olen tyytyväinen, että uudistusmielinen, Eurooppa-myönteinen ehdokas voitti. Ranskassa on varsin selvä asetelma toiselle kierrokselle.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) arvioi, että Ranskan perinteiset puolueet romahtivat presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Soinin mukaan Ranskan kansa on puhunut vaaleissa.

Soini ei halua varsinaisesti kommentoida toisen maan vaalitulosta, mutta hän uskoo, että Ranskan vaalien toisesta kierroksesta tulee mielenkiintoinen.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) taas toivoo, että ranskalaiset tekevät hyviä ratkaisuja.

– Koska samalla he äänestävät varsin paljon myös Euroopan tulevaisuudesta.

Kyselyt: Eutanasia saa kannatusta niin kansalaisilta kuin hoitajilta

Kuva: Lehtikuva

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä.

Lähes seitsemän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta. Miltei puolet vastanneista olisi myös itse valmis auttamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa.

Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.

Kysely toteutettiin huhtikuun alussa, ja siihen vastasi lähes 2 700 liiton jäsentä.

Selvä enemmistö myös kaikista suomalaisista näyttää kannattavan eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä sallisi kuolinavun. 14 prosenttia oli eutanasiaa vastaan ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eutanasiaa kannattavat etenkin nuoret, kaupunkilaiset, opiskelijat ja toimihenkilöt. Miehistä kuolinavun kannalla on 81 prosenttia ja naisista 72 prosenttia.

Eniten vastustajia löytyy iäkkäimmistä, maalla asuvista ja vähiten koulutetuista. Silti näissäkin ryhmissä enemmistö kannattaa kuolinapua.

Kantar TNS tiedusteli asiaa noin tuhannelta suomalaiselta huhtikuussa HS:n toimeksiannosta. Haastatelluilta kysyttiin, pitäisikö parantumatonta, kuolemaan johtavaa tautia sairastavalla olla oikeus kuolinapuun.

Järjestöt parahtavat hallitukselle: ”Pelastakaa opiskelijaperheet”

Kuva: Thinkstock

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat, että hallitus turvaa puoliriihessään opiskelijalapsiperheiden toimeentulon. Järjestöt esittävät yhdessä Väestöliiton kanssa, että hallitus palauttaa opintorahaan huoltajakorotuksen.

Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen opiskeluaikana aiheuttaa taloudellisia rasitteita, joista lapsiperheiden on hankala selvitä keskeyttämättä opintojaan.

– Pelkällä opintotuella opiskelijalapsiperheet eivät kata taloudellisia kulujaan. On järkyttävää, että jo nyt noin 60 % näistä perheistä joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. Yksinhuoltajaopiskelijoiden tilanne on kaikkein heikoin, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme huomauttaa.

Opintotuen huoltajakorotus poistettiin opintotuesta vuonna 1992 ja se onkin ainut syyperusteinen etuus, jossa tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä.

Muutokset ovat järkyttäviä.

– Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa opiskelijoiden perheellisyyttä ei ole huomioitu opintotuessa. Kun tämän yhdistää Suomen väestökehitykseen, niin perusteet tilanteen parantamiselle todella ovat olemassa, SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto puuskahtaa.

Opiskelijat siirretään elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Tähän asti yleiseen asumistukeen ovat olleet oikeutettuja vain opintotukea saavat perheelliset opiskelijat. Opintorahaa ei myöskään ole laskettu tuloksi määriteltäessä asumistukea, toisin kuin jatkossa.

Muutos leikkaa siis jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä. Samassa yhteydessä myös opintorahaa leikataan huomattavasti, jolloin muutokset ovat järjestöjen mielestä järkyttäviä.

– Perheellisten opiskelijoiden etuudet voivat tukimuutosten seurauksena laskea vuositasolla yli 1 000 euroa! Huoltajakorotuksella hallitus turvaisi näiden opiskelijoiden opintojen jatkumisen opintotuella, liittojen puheenjohtajat muistuttavat.