1918 synkkiä aikoja kuvannut kirjailija Kjell Westö vetoaa: ”Älkäämme koskaan enää toistako menneisyyden erehdyksiä”

Kuva: Marja Luumi
Kjell Westö myöntää loimuavaa työväentaloa kuvaavan valokuvan äärellä "hieman vastahakoisesti", että sanonta "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" on aika lailla totta.

Helsingin historiaan vuonna 1918 pureudutaan erityisesti talojen kautta valokuvanäyttelyssä ”Talot vieraiden käsissä”, joka avattiin torstaina Helsinki Congress Paasitornissa. Pääosassa ovat erityisesti Helsingin työväentalo ja Katajanokan upseerikasino, jotka kokivat kovia synkkänä ajanjaksona.

Kirjailija Kjell Westö kertoi näyttelyn avajaisissa olevansa hyvin vaikuttunut, että päällisin puolin hyvinkin eri taustoista ponnistavat tahot järjestävät kansalaissodan tapahtumista yhteisen näyttelyn.

Westö on itse kirjoittanut erityisesti romaaneissaan Missä kuljimme kerran ja Kangastus 38 valokuvanäyttelyn kuvaamista ajoista. Hän kiinnostui vuosien 1917–1918 tapahtumista osittain siksi, että hänelle ei koululaisena tai nuorena opiskelijana kerrottu läheskään koko totuutta näistä vuosista. Kouluja hän ei halua moittia.

– En usko, että olisin 1960–70 tai edes 1980-luvulla edes saanut kiihkotonta ja täysin avointa selontekoa näistä ajoista muualtakaan, Westö huomautti.

Hän uskoo, että surullisen ajanjakson muistaminen ja katsominen kirkkain silmin on ollut vaikeaa kaikille katsantokannoista riippumatta.

– Sisällissodan tapahtumien tunnustaminen, se että puolin ja toisin toimimme niin kuin toimimme, oli pitkään lähes ylivoimaista.

Työväentalon juhlasalin takaosa näytti tältä pommituksen jälkeen huhtikuussa 1918. (Helsingin kaupunginmuseo / Ivan Timiriasew)

Westön huomio kiinnittyi erääseen asiaan, kun hän kiinnostui yhä kiihkeämmin kansalaissotaan ja sitä edeltävään aikaan. Se oli tapa, jolla koko 1910-luvun ajan mustamaalattiin vastapuolta.

– Kun ihmiset kaivautuvat henkisiin juoksuhautoihinsa, vastapuolta ei enää kuunnella. Näin kävi silloinkin. Vastapuolta ei enää nähty täytenä ihmisenä hyvine ja huonoine puolineen. Kummallakin puolella viljeltiin pahoja taruja vastapuolesta, kylvettiin kauhua ja halveksuntaa, luotiin irvikuvia, joita alettiin uskoa todeksi.

Kirjailija muistutti, että juuri tämä tie johtaa väkivaltaan ja sotiin.

Ruotsiksi kirjoittava Westö käy hyvin usein puhumassa kirjoistaan Ruotsissa. Ruotsalaiset kysyvät häneltä usein, miksi suomalaiset ovat niin pragmaattisia, käytännöllisiä.

– Miksi suosimme kriisin aikoina niin laajoja hallituspohjia ja miksi keskustelemme useimmiten niin rauhallisesti, ruotsalaiset ihmettelevät hänen mukaansa.

Westöllä on vastaus:

– Meillä on kenties kollektiivisessa muistissa, kuinka käy, kun solvaat ja aliarvioit poliittista vastustajaasi tarpeeksi.

Hänen mielestään tämä pragmatismi ja suomalaisten kyky eheytyä – joskin vaikean kautta – pitäisi muistaa myös näinä täysin erilaisina aikoina, ”joina moni varoittaa kuplissa elämisen, eriarvoisuuden ja yhteiskunnan pirstaloitumisen vaaroista”.

– Älkäämme siis koskaan enää toistako menneisyyden erehdyksiä. Kuunnelkaamme toinen toisiamme.

Haaveena olisi kirjoittaa romaani välirauhan ajoista.

Westö painottaa, ettei ole koskaan synkkiä aikoja kuvanneissa romaaneissaan halunnut hakea syyllisiä. Hän on vain halunnut kuvata ihmisen kärsimystä sota-aikoina.

– Sitä miten julma ja turha jokainen sota on, ja miten aivan erityisen turha on sellainen sota, jossa naapuri kääntyy naapuria vastaan, joskus jopa veli veljeä vastaan.

Hänen romaaneissaan keskiössä ovat aina ihmiset erheineen ja hyveineen, pahoine ja hyvine tekoineen.

– Me sorramme, kapinoimme, sodimme, solmimme rauhat ja nuolemme haavojamme. Mutta kaikkein tärkeintä on se, että miten tämä näyttely on tehty – eli yhdessä.

Westö paljasti Demokraatille, että haaveena olisi kirjoittaa romaani välirauhan ajoista.

– Jos sinne mennään, sitten väkisinkin palaan takaisin myös kansalaissotaan, koska aikaväli on niin lyhyt. Mutta katsotaan, onnistunko.

Taudit jylläsivät ensimmäisen maailmansodan aikana. Kuvassa potilaita ja henkilökuntaa Suomen kaupunkien liiton ylläpitämässä sotilassairaalassa Linnankadulla. (Helsingin kaupunginmuseo / Eric Sundström)

20 historiallisen valokuvan näyttely on esillä Paasitornissa kesäkuuhun asti ja siirtyy elokuussa Katajanokan kasinolle, jota remontoidaan parhaillaan entistä ehommaksi.

Paasitornin (Helsingin työväentalon) suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl ja sen on valmistumisesta vuonna 1908 saakka omistanut Helsingin työväenyhdistys. Katajanokan upseerikasino taas rakennettiin venäläisen upseeriston käyttöön arviolta vuonna 1913. Kasinon omistavat Katajanokan upseerikerhon kautta suomalaiset upseerijärjestöt.

 

Paasitorni joutui vieraisiin käsiin, kun punakaarti majoittui työväentalolle yhdistyksen vastusteluista huolimatta. 26. tammikuuta 1918 nostettiin punainen lyhty talon torniin vallankumouksen alkamisen merkiksi. Helsingin taistelussa huhtikuussa työväentalon torni syttyi tuleen ja juhlasalin katto romahti saksalaisten tykkitulesta. Punainen Helsinki antautui 13. huhtikuuta ja työväentalo siirtyi saksalaisten haltuun.

Katajanokan upseerikasino joutui vieraisiin käsiin jo maaliskuussa 2017, kun kumoukselliset venäläiset matruusit valtasivat rakennuksen ja nostivat mustan anarkistilipun kasinon salkoon. Upseerikasino oli tammikuussa 1918 myös joitakin kuukausia punakaartin hallussa. Se siirtyi punaisen Helsingin antauduttua työväentalon tavoin saksalaisten haltuun.

Saksan joukot poistuivat Helsingissä ensimmäisen maailmansodan päätyttyä ja joulukuussa 1918 kumpikin talo palautettiin isännilleen.

Saastunut vesijohtovesi sairastutti 400 – jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan Nousiaisissa alkuvuonna

Varsinaissuomalaisessa Nousiaisten kunnassa noin 400 ihmistä sairastui alkuvuodesta 2018 vatsatautiin saastuneen vesijohtoveden takia.

Vatsatautiepidemia alkoi, kun jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan.

Äänekosken tapaan myös Nousiaisissa vesijohtoverkostoa puhdistettiin huuhtelemalla kloorilla, ja asukkaat joutuivat pitkään keittämään käyttämänsä vesijohtoveden.

Suomen lähihistorian pahin vesikriisi koettiin Pirkanmaan Nokialla loppuvuodesta 2007. Nokialla tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin sen jälkeen, kun kaupungin vesilaitoksella vahingossa avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili. Seurauksena yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen.

AVAINSANAT

Ei voi olla totta, tuumasi moni seisoskelija, kun loppuunmyydystä junasta puuttui vaunu

Noin sata matkustajaa joutui lauantaina matkustamaan ilman istumapaikkaa, kun Helsingistä Ouluun matkalla olleesta loppuunmyydystä Intercity-junasta puuttui yksi vaunu. Yhtä vaunua vajaa ruuhkajuna saapui Ouluun iltapäivällä.

VR:n viestintäasiantuntija Taina Kuitunen pahoitteli tapausta ja kertoi, että syynä vaunun puuttumiseen oli VR:n sisäinen yhteyskatkos. Virhe huomattiin liian myöhään eikä korvaavaa vaunua ehditty saada tilalle.

Puuttuvan vaunun vuoksi ilman istumapaikkaa jääneet matkustajat voivat hakea hyvitystä täyttämällä korvaushakemuslomakkeen VR:n verkkosivuilla.

Hiihtolomakausi on alkanut Etelä-Suomessa, ja monet pohjoiseen suuntaavat junat ovatkin olleet täynnä. Seuraava ruuhkapiikki on luvassa ensi viikonloppuun, kun osa lopettelee ja osa aloittelee lomiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Patria-soppa sakenee yhä: erokuvio hämmentää – ”Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä”

Kuva: Lehtikuva

Patrian Land-liiketoiminnan johtajan paikan Uganda-kohun takia jättävä Mika Kari piti henkilöstölle eilen tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Simolan lähdöstä yhtiöstä. Hän ei kuitenkaan maininnut työntekijöille, että yhtiön hallitus siunannee hänen eronsa muutaman tunnin kuluttua.

Kyse on kahdesta erilaisesta prosessista, selventää konsernin toimitusjohtaja Olli Isotalo STT:lle. Hän esitti hallitukselle Karin eroa.

– Mika Kari on Patrian johtoryhmän jäsen ja minun suora alaiseni. Minä tarvitsen tällaisiin asioihin hallituksen mandaatin. Simolan tapauksessa tämän asian sopimiseen on riittänyt Mikalle minun mandaattini, Isotalo sanoo.

Hänen mukaansa Kari on tiennyt siitä, että lähtö on lähellä.

– Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä. Minä tarvitsin siihen hallituksen valtuutuksen ja mandaatin, joten varmaahan se ei ollut ennen kuin illalla.
Isotalon mukaan erot on hoidettu hyvässä hengessä.

Patrian hallituksen puheenjohtajan Christer Granskogin mukaan päätöksiä kummastakaan erosta ei ollut olemassa ennen hallituksen kokousta.

– Varmaan ennen kokousta on keskusteltu, näin voi hyvin kuvitella. Mitä Simolaan tulee, niin periaatteessa hänen eronsa ei ole edes hallituksessa käsiteltävä kysymys, sanoo Granskog.

Vaikuttiko valtio-omistajan tahto eropäätöksiin?

– Olemme pitäneet omistajaohjauksen hyvin tietoisena, ja olemme keskustelleet asiasta, mutta kyllä päätökset on tietenkin tehty Patrian johdon ja Patrian hallituksen toimesta, Isotalo sanoo.

Myös Granskog vakuuttaa, että valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei ole vaatinut Uganda-jupakkaan liittyvien henkilöiden eroamista tai erottamista.

– Minulle ei ole tullut mitään sellaista vaatimusta. Yhtiössä päätökset tekee hallitus. On ollut kontakteja tietysti, mutta tämä on hallituksen päätös, Granskog sanoo.

Kohussa on kyse siitä, että Ugandassa epäselvissä oloissa kuollut suomalainen liikemies oli saanut Patrian myyntipäälliköltä luvan markkinoida yhtiön tuotteita Afrikan-matkalla. Patrian mukaan myyntipäälliköllä ei ollut valtuuksia antaa markkinointilupaa.

Granskogin mukaan myyntipäällikön asema ei ollut Patrian hallituksessa esillä.

– Se ei ole hallituksen tehtävä. Varmaan voidaan ennakoida muutoksia, mutta ne ovat organisaation sisäisiä toimia, Granskog sanoo.

STT–OLLI VESALA, ELINA KORKEE

AVAINSANAT

Kunnissa uskotaan lukioiden määrä vähenevän

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen

Yli puolet kuntien sivistysjohtajista uskoo, että lukioiden määrä vähenee heidän maakunnassaan. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselystä.

Oman kunnan keskeisimmät koulutuksen kehittämistavoitteet ovat sivistystoimenjohtajille selvät. Heistä kolme neljäsosaa pitää tärkeimpänä digitalisaation vahvistamista. Koulutustakuu tai ryhmäkokojen pienentäminen eivät sen sijaan sivistysjohtajia innosta.

Tärkeimmiksi vapaa-ajanpalveluiksi sivistysjohtajat arvioivat kirjastot, urheiluseurat ja kansalaisopistot.

Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi liki sata kuntien sivistystoimen johtajaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomen ja Ugandan poliisiviranomaiset ovat alkaneet vaihtaa tietoja Kampalassa kuolleen suomalaismiehen tapauksesta

Kuva: Lehtikuva

Suomen ja Ugandan poliisiviranomaiset ovat alkaneet vaihtaa tietoa liittyen Ugandan pääkaupungissa Kampalassa viime viikolla kuolleeseen suomalaismieheen, kerrotaan keskusrikospoliisista. KRP vastaanotti Ugandasta tulleen oikeusapupyynnön iltapäivällä ja välitti pyynnön eteenpäin Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle.

KRP:n mukaan vainajan ruumis on kuljetettu Suomeen.

Tietojen vaihto liittyy kuolemansyyn selvittämiseen. Kuolemansyyn selvittämistä koskevat tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä.

KRP:n mukaan toimivalta tutkinnassa on Ugandan viranomaisilla, mutta Suomen poliisiviranomaiset seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta