20–30 tasoristeystä, 11 onnettomuutta – demariedustajat vaativat hallitukselta toimia

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta.

SDP:n kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta ja Joona Räsänen vaativat hallitukselta toimenpiteitä Karjaa-Hanko-rataosuuden turvallisuuden parantamiseksi. Kansanedustajat ovat jättäneet asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Feldt-Ranta ja Räsänen muistuttavat kysymyksessään, että Liikenneviraston arvion mukaan Karjaa-Hanko-rataosuudella on 20–30 tasoristeystä riippuen siitä, lasketaanko mukaan myös Hangon sataman tasoristeykset. Tasoristeysten merkittävä määrä näkyy myös onnettomuustilastoissa.

– Karjaa-Hanko-rataosuudella Raaseporissa viime lokakuussa tapahtunut, useita ihmishenkiä vaatinut, tasoristeysonnettomuus on viimeisin muistutus rataosuuden vaarallisuudesta. Selvää on, että pyrkimyksiä vaarallisten tasoristeysten poistamiseksi täytyy jatkaa kaikkialla Suomessa, mutta nopeita toimenpiteitä vaatii erityisesti Karjaa-Hanko-rataosuus. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana rataosuudella on tapahtunut yhteensä yksitoista onnettomuutta juuri tasoristeysten yhteydessä, Feldt-Ranta toteaa.

Feldt-Ranta ja Räsänen nostavat esiin Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämisen merkittävänä toimenpiteenä, jonka toteuttamisella edistettäisiin merkittävästi Karjaa-Hanko-rataosuuden turvallisuutta. Hanketta on tähän mennessä pidetty esillä erityisesti sen merkittävien kansantaloudellisten hyötyjen näkökulmasta.

– Länsi-Uudenmaan alueen kansanedustajat ovat esittäneet jo vuosia eri yhteyksissä Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämistä. Viimeksi asiasta on tehty talousarvioaloite hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Nyt myös turvallisuusnäkökulmat puoltavat sähköistämisen kiireellistä toteuttamista. Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämisen yhteydessä turvattomista tasoristeyksistä voitaisiin vihdoin luopua, Räsänen esittää.

Keskustelua aiheesta

Jyrki Katainen kiistää Barroson lobanneen häntä: ”Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) kiistää, että komission entinen puheenjohtaja Jose Manuel Barroso olisi yrittänyt lobata häntä. Katainen sanoo STT:lle, ettei koe toimineensa väärin, kun tapasi Goldman Sachsille siirtyneen Barroson, vaan toimisi samoin uudelleen.

Katainen tapasi komission entisen puheenjohtajan lokakuussa Brysselissä Silken Berlaymont -hotellissa. Tapaaminen tuli julki alun perin EU-media Politicon kerrottua, että Katainen ja Barroso oli nähty yhdessä.

Lobbaamisen läpinäkyvyyttä ajavat järjestöt moittivat Kataista tänään komission lobbausperiaatteiden sivuuttamisesta. Verkoston mukaan ongelmana oli, että Katainen tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

Katainen viestittää STT:lle kokeneensa, että lobbarin roolissa oli hän itse.

– Toiveeni oli, että hän välittäisi viestiä, että Eurooppa on liikkeessä. Kävimme oluella ystävien kesken. Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin.

Järjestöjen moitteet kohdistuvat ennen kaikkea Barrosoon, jonka nimitys investointipankki Goldman Sachsille herätti toissa vuonna huomiota. Komission entisen puheenjohtajan siirtyminen investointipankkiin on herättänyt epäilyjä eturistiriidoista.

Komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ohjeen mukaan Barrosoon pitäisi suhtautua kuten kehen tahansa lobbariin. Barroson kerrotaan puolestaan luvanneet, ettei lobbaisi uuden työnantajansa puolesta.

Läpinäkyvyysverkoston mukaan Katainen ei noudattanut Junckerin ohjetta, kun tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

– En yleensä tee muistiinpanoja tapaamisista enkä tehnyt niitä tälläkään kertaa. Siitä syystä tästä tapahtumasta ei ole dokumentteja, Katainen kirjoittaa järjestöille lähettämässään vastauksessa, jonka läpinäkyvyysverkosto Alter-EU julkisti tänään.

Tapaamisessa käsiteltiin Kataisen mukaan varsinkin kauppa- ja puolustusasioita.

Tiedottaja Margaritis Schinas kommentoi komission päivittäisessä tiedotustilaisuudessa, että tapaamisessa noudatettiin lakia.

”Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele” – Vihreiden Kasvi piikitteli kokoomuksen konkariedustajalle täysistuntosalissa, viittasi Aarnio-tapaukseen

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi.

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) korosti eduskunnassa pitämässään vihreiden eduskuntaryhän puheenvuorossa kuinka ulkomailta löytyvät tärkeimmät opit tiedustelulakien kehittämiseen liittyvät tiedusteluviranomaisten valvontaan.

– Maailmalta löytyy valitettavan paljon esimerkkejä, miten tiedusteluvaltuuksia on käytetty väärin. Nämä väärinkäytökset ovat heijastuneet myös suomalaiseen keskusteluun, kun lain kiertämistä on pidetty tiedusteluviranomaisille ominaisena käytöksenä.

Kasvi totesikin vihreiden puolustavan paitsi suomalaisten turvallisuutta, myös heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan.

Käsitellessään aihetta, Kasvi heitti puheensa lomassa myös piikin kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowiczille. 

– Suomessa on totuttu luottamaan viranomaisiin. Mutta onneksi myös tapaus Jari Aarnio on havahduttanut meidät liiasta naiviudesta.

– Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele ”eikö edustaja Kasvi luota suomalaiseen poliisiin”.

Kasvi korostikin, että tiedustelussa sisäinen valvonta ei riitä, vaan tarvitaan myös aidosti riippumatonta ulkoista valvontaa.

Zyskowiczilta ei kuitenkaan saatu Kasvin huomautukseen totuttua nopeaa kuittausta välihuudon muodossa, sillä hän ei ilmeisesti ollut paikalla salissa seuraamassa vihreiden ryhmäpuhetta.

Vihreät samoilla linjalla SDP:n kanssa kiireellisestä menettelystä.

Eduskunnan täysistunnossa aloitettiin tänään tiedustelulakien käsittely lähetekeskustelulla. Istunnon aluksi oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Kai Mykkänen sekä puolustusministeri Jussi Niinistö pitivät 10 minuutin alustuspuheenvuorot. Tämän jälkeen kukin eduskuntaryhmä piti oman viiden minuutin puheensa.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Kasvi korosti puheessaan tämän olevan poikkeuksellisen poikkeuksellista.

– Vihreät odottavat perustuslakivaliokunnalta asiantuntijakuulemisten johtopäätöksiä. Perustuslain muutoksen kiirehtimisessä todistustaakka on sen esittäjllä. Muodostamme lopullisen kantamme vasta kuulemisten perusteella, Kasvi totesi.

– Meidän on varottava rikkomasta niitä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, joita me tällä tiedustelulailla yritämme puolustaa.

Vihreät ovat siis varsin samoilla linjoilla kiireellisen käsittelyn kanssa, kuin sosialidemokraatit.

Kaikista myönteisimmin hallituksen esitykseen kiireellisyydestä suhtautuu oppositiossa kristillisdemokraatit, joka ilmoitti suoraan kannattavansa kiireellistä menettelyä. Perussuomalaiset olivat puolestaan esitykselle sangen kriittisiä.

”Rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen” – Tiedustelulaki siirtyi eduskunnan käsittelyyn, SDP:n Kari pitää avoimina kysymyksinä massavalvontaa ja Supon roolia

Kuva: Kari Hulkko

– Turvallisuusympäristössämme tapahtuneiden muutosten ja uusien esiin nousseiden uhkien vuoksi Suomi tarvitsee ajantasaisen lainsäädännön, joka vahvistaa turvallisuuttamme, mutta samalla kunnioittaa kansalaistemme perusoikeuksia, SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari totesi hetki sitten eduskunnassa pitämässään sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Karin mukaan tiedustelulainsäädännön tulee olla ennen kaikkea kokonaisuudessaan huolellisesti valmisteltu ja lakien täytyy kunnioittaa oikeusvaltion periaatteita.

– Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansalaisten perusoikeuksien, kuten yksityiselämän ja viestinnän suojan toteutumiseen.

Eduskunnan täysistunnossa aloitettiin tänään tiedustelulakien käsittely lähetekeskustelulla. Istunnon aluksi oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Kai Mykkänen sekä puolustusministeri Jussi Niinistö pitivät 10 minuutin alustuspuheenvuorot. Tämän jälkeen kukin eduskuntaryhmä piti oman viiden minuutin puheensa.

Ministerit korostivat puheissaan Suomen ja maailman muuttunutta turvallisuusympäristöä, jonka seurauksesta myös Suomeen tarvitaan nopeasti uusi tiedustelulainsäädäntö.

Tiedustelulakipaketin pitävän edelleen sisällään avoimia kysymyksiä, joihin pitää löytää vastaus.

SDP:n ryhmäpuheenvuorossa Kari totesi kuitenkin tiedustelulakipaketin pitävän edelleen sisällään avoimia kysymyksiä, joihin pitää löytää vastaus valiokuntakäsittelyssä. Hän nosti sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kiinittäneen huomiota erityisesti kahteen asiaan: massavalvontaan ja Suojelupoliisi Supon rooliin.

– Ensimmäinen vaatimuksemme on, että eduskunnassa hyväksyttävä lainsäädäntö on täsmällistä ja tarkkarajaista, eikä saa mahdollistaa suomalaisten viestintään kohdistuvaa kohdentamatonta massavalvontaa. Haluamme myös varmuuden siitä, ettei esitetyllä perustuslain muutoksella tähdätä myöskään tulevaisuudessa kansalaisoikeuksien rajoittamiseen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Toiseksi Kari kiinnitti huomiota Supon rooliin.

– Toimintaa on syytä saattaa asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin – kokonaisuudessaan. Tämä yli kymmenen vuotta kestänyt Supoa koskeva keskustelu on nyt syytä saada päätökseen. Asian tärkeyttä korostaa se, että hallitus on tässä lakikokonaisuudessa esittämässä Supon toiminnan merkittävää muutosta, poliisiorganisaatiosta tiedustelulaitokseksi, Kari totesi.

– Parlamentaarista valvontaa siis tarvitaan – ei vain siihen, mitä tietoja ja miten kerätään vaan myös siihen, mihin näitä tietoja käytetään. Valvojilla pitää olla omat valvojansa.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja totesi samalla, että eduskunnan tulee varmistaa, että perustettavaksi ehdotettujen tiedusteluvaltuutetun ja eduskunnan tiedusteluvaliokunnan toimintavaltuudet ja resurssit ovat riittävät.

– Kaikella vallalla on oltava kansanvallassa valvonta. Ei valtaa ilman valvontaa, ei viranomaisoikeuksia ilman vastuita.

Kari kuitenkin totesi puheensa aikana, että sosialidemokraatit katsovat tosiasioita silmiin.

– Tämän vuoksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee sellaista lakikokonaisuutta, jossa kansalaisen oikeudet turvallisuuteen ja yksityisyyteen ovat tasapainossa. Edellytämme lakien eduskuntakäsittelylle riittävää aikaa ja valiokunnissa tapahtuvalta käsittelyltä suurta huolellisuutta.

Kari kiinnitti pitämässään ryhmäpuheessaan huomiota hallituksen esitykseen kiireellisyydestä.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Puolustusministeri perusteli hallituksen esitystä salissa pitämässään alustuspuheenvuorossaan sillä, että sotilastiedustelu tulisi saattaa pikimmiten ajan tasalle muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksesta.

Myös Kari kiinnitti puheenvuorossaan huomiota hallituksen esitykseen kiireellisyydestä.

– Me sosialidemokraatit keskitymme nyt siihen, että esityksessä kansalaisten perusoikeudet taataan, tiedustelulaitoksille saadaan toimivaa valvontaa ja uudistuksen sisällöstä löydetään laaja parlamentaarinen yksimielisyys.

Kari totesikin, että SDP aikoo odottaa perustuslakivaliokunnan ilmoittaman kannan, ennen kuin päättää kannattaako kiireellistä käsittelyä vai ei.

– Perustuslakivaliokunnan on annettava tehdä säätämisjärjestystä koskeva arviointityönsä rauhassa. Kiireellisyydestä päätetään sitten, kun paketti on kasassa ja perustuslakivaliokunta on saanut ottaa asiaan kantaa, Kari totesi.

– Asiat siis määräävät aikataulun, ei toisinpäin. Tässäkään asiassa rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen.

Odotamme, että on myös muuttamaan esitystään.

Puheensa lopuksi Kari varmisti vielä, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee pyrkimyksiä saada Suomelle tasapainoinen ja ajantasainen tiedustelulainsäädäntö.

– Luotamme siihen, että näin merkittävästä, aina perustuslakiin saakka ulottuvassa uudistushankkeessa kaikki puolueet ovat valmiita aitoon yhteistyöhön.

Hän kuitenkin muistutti hallituksella olevan vastuu myös muuttaa esitystään, mikäli eduskuntakäsittely antaa muutokselle aihetta.

– Odotamme, että hallitus on kansallisesti tärkeässä asiassa valmis – jos eduskuntakäsittely antaa siihen aineksia – myös muuttamaan esitystään. Me sosialidemokraatit olemme valmiita rakentamaan yhteistä kantaa yli hallitus-oppositiorajan kuunnellen myös kansalaisia, kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita.

Ministeri Lintilä: Patria julkistaa yksityiskohtaisen selvityksen huomenna

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo, että puolustustarvikeyhtiö Patria julkistaa huomenna yksityiskohtaisen selvityksen Uganda-vyyhtiin liittyvistä asioista.

Lintilä sanoo STT:lle saaneensa yhtiön johdolta tänään uuden selvityksen.

Iltalehti kertoi tänään, että Ugandassa surmansa saanut liikemies oli tehnyt Patrian kanssa yhteistyötä myös Romanian panssariajoneuvotarjouksessa.

”On väärin, että väkivalta määrittää raiskausrikoksen tunnusmerkistöä niin paljon” – lakialoitteessa esitetään raiskausmääritelmään suostumuksen puutetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan naisverkosto on jättänyt lakialoitteen rikoslain muuttamiseksi raiskauksen tunnusmerkistön osalta.

Lakialoitteessa halutaan lisätä rikoslakiin suostumuksen puutteen raiskauksen keskeiseksi määritelmäksi. Voimassa oleva rikoslain raiskauksen määritelmä asettaa ensisijaiseksi väkivallan käytön tai sillä uhkaamisen. Lakialoitteen on allekirjoittanut lähes 80 kansanedustajaa.

– Ruotsin hallitus on esittänyt lainsäädäntöä muutettavaksi niin, että suostumuksen puute on oleellinen osa raiskauksen tunnusmerkistöä. Esityksellä on laaja tuki. Sitä kannattavat muun muassa poliisi ja Ruotsin syyttäjävirasto, eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo.

– Suomen tulee seurata. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien suojan vahvistamisen kannalta olisi keskeistä, että suostumuksen puute mainittaisiin nimenomaisesti lain tasolla. Se selkeyttäisi lainsäädäntöä ja antaisi yhteiskunnallisen viestin.

Sarkkinen huomauttaa, että osa raiskauksista jää ilmoittamatta esimerkiksi sen takia, että uhrit pohtivat mahdollisuuksiaan menestyä rikosprosessissa.

– On väärin, että väkivalta määrittää raiskausrikoksen tunnusmerkistöä tällä hetkellä niin paljon. Raiskaus vaikuttaa uhriin syvästi riippumatta siitä, jääkö teosta ulkoisia väkivallan merkkejä.

Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

Eduskunnan naisverkosto nostaa esiin, kuinka Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

YK:n naisten oikeuksien sopimusta valvovan CEDAW-komitean mukaan Suomen tulisi poistaa laista vaatimukset, joiden mukaan loukkaava seksuaalinen teko tehdään käyttämällä voimaa, ja määriteltävä raiskaus uhrin suostumuksen puuttumisen perusteella.

Myös Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea tarkastelemaan rikoslain raiskauksen tunnusmerkistöä. Sopimus lähtee vahvasti siitä, että seksuaalista väkivaltaa määrittelee uhrin suostumuksen puute, ei tekijän käyttämä fyysinen väkivalta. Amnesty ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ovat myös vaatineet rikoslainmuutosta.

– Raiskaus on äärimmäinen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, joka voi jättää uhriin pysyviä jälkiä. Lakimuutos on pykälätasolla pieni, mutta periaatteellisesti merkittävä, Sarkkinen vielä korostaa.