– Meillä oli Reykjavikissa kulttuuri, että nuoret joivat paljon. He saivat itse päättää hyvin vapaasti, milloin ovat kotona ja menevät nukkumaan. Se oli ongelma. Pääkatu ei ollut turvallinen paikka aikuisillekaan, Hilmisdottir kertoo.

Toisessa hänen näyttämässään kuvassa on juliste, jossa on sydämiä. Niihin on kirjoitettu ”Ei!” Viesti on tarkoitettu vanhemmille: ”Sanon ei, koska rakastan sinua.”

Vuonna 1995 noin 21 prosenttia 16-vuotiaista islantilaisnuorista joi itsensä kymmenen kertaa humalaan vuoden aikana. Nuorten vapaa-aika oli paljolti kontrolloimatonta oleilua.

– Lapset todella haluavat viettää aikaansa vanhempien kanssa. 14-vuotiaat eivät välttämättä vain sano sitä.

Suuri ylpeyden aihe

Heida Björg Hilmisdottir kävi toissa viikolla Suomessa esittelemässä Islannin ihmettä.

– Olemme ylpeitä siitä, miten olemme pystyneet vähentämään päihteiden käyttöä. Olemme ylpeitä nuorista, vanhemmista ja siitä mitä kaupunki on tehnyt, sosialidemokraatteja edustava Hilmisdottir sanoi eduskunnan Kansalaisinfossa SDP:n järjestämässä, varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Rannan vetämässä tilaisuudessa.

Islannin malli perustuu kolmeen pilariin. Ne ovat tutkimus, yhteisöllinen lähestysmistapa sekä jatkuva dialogi tutkijoiden, poliitikkojen ja käytännön työntekijöiden välillä.

Nuorten juominen on vähentynyt valtion, kuntien, koulujen, urheiluseurojen, yritysten, poliisin, vanhempien sekä poliitikkojen laajalla yhteistyöllä.

Nuoret harrastavat nykyisin enemmän urheilua. Heille on asetettu kotiintuloajat, jotka perustuvat ikään. Kouluissa opetetaan elämäntaitoa.

– Politiikka on julkista terveyttä mitä suurimmassa mielessä, Hilmisdottir muistuttaa.

Poliitikot ovat tukeneet nuorten päihteiden käytön vähenemistä muun muassa säätämällä aikuisuuden ikärajan 16:sta 18 vuoteen (1999). Alkoholia saa ostaa vasta 20-vuotiaana. Sen markkinointia on rajoitettu.

Nuorten vapaa-ajan harrastuksia tuetaan satojen eurojen summilla per nuori. Jos perhe on pienituloinen, se huomioidaan tuensaannissa.

Hilmisdottir muistuttaa, että toimet säästävät. Perheet pysyvät paremmin yhdessä, rikollisuus vähenee ja työllisyyskin paranee lopulta.

Kännykät vievät ajan juomiselta

THL:n erikoistutkija Kirsimaria Raitasalo totesi Kansalaisinfossa nuorten juomisen vähentyneen kaikissa Pohjoismaissa paitsi Tanskassa. Kuitenkin Islannissa tulokset ovat olleet parhaita.

Suomessa 15–16-vuotiaille tehdyn tutkimuksen mukaan alkoholin saatavuuden vaikutus on yhteydessä juomisen vähenemiseen. Vanhemmat eivät nykyisin anna alkoholia lapsilleen yhtä helposti kuin ennen.

– Kaupassa tarkastetaan henkkari kaikilta alkoholia ostavilta, joiden ajatellaan olevan alle 30-vuotiaita. Markkinointia nuorille on myös tiukennettu, myös ennaltaehkäisevä työ on tärkeää, Raitasalo luettelee syitä nuorten juomisen vähentymisen.

Raitasalo toteaa myös, että vanhemmat tietävät nykyisin paremmin, mitä nuoret tekevät perjantai-iltaisin.

– Vanhemmat viettävät nykyään myös Suomessa enemmän aikaa lastensa kanssa. Urheiluharrastukset ovat lisääntyneet.

Nuorilla ulos meneminen ystävien kanssa on lisääntynyt viime vuosina. Sen vaikutus juomisen kasvuun on kuitenkin vähentynyt. Taustalla voi olla viihteen eri muodot ja digitaaliteknologian lisääntyminen. Urheiluharrastukset eivät Suomessa ole olleet vaikuttava tekijä alkoholin käytön vähentymisessä.

Suomessa Islannin mallista voi ottaa oppia esimerkiksi yhteistyöstä perheiden ja vanhempien ja vapaa-ajan aktiviteettien lisäämisessä.