26.1.1918 toimeenpaneva komitea teki vallankumouspäätöksen – Suomi luisui tasan 100 vuotta sitten yhteen Euroopan verisimmistä sisällissodista

Demokraatin edeltäjä Työmies-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran 2.3.1895. Vuonna 1917 Työmies oli 80 000 kappaleen levikillään maan suurin sanomalehti. Työmies-lehti oli ajamassa Suomen työväestöä vallankumoukseen.

Kun sosialidemokraattien puolueneuvosto oli päättänyt 19.–23.1.1918 kokouksessaan valita puoluetoimikuntaan ”lisäjäseniä”, nämä ryhtyivät nopeasti valmistelemaan vallanottoa. Jo 23. tammikuuta puoluetoimikunta oli nimennyt valitut ”lisäjäsenet” toimeenpanevaksi komiteaksi. Työmies julkaisi puoluetoimikunnan uuden kokoonpanon vasta seuraavana päivänä.

Hannu Soikkanen arvioi puoluehistoriassaan, että vallankumoukseen johti pikemminkin tapahtumien oma logiikka kuin mitkään suunnitelmat. Vaikka ”vallankumous” lopulta tehtiin, sen toimijoilla oli varsin heppoiset käsitykset siitä, mitä sen jälkeen tapahtuisi.

Jussi T. Lappalainen puolestaan toteaa Punakaartin sota -kirjassaan, että 19.1.1918 jälkeinen tilanteen kehitys pitäisi tuntea tunti tunnilta, jotta voitaisiin päätellä eri toimien syiden ja seurausten välisiä suhteita. Varmaa on hänen mielestään kuitenkin se, että vallanottoon päädyttiin eskalaation takia aikaisemmin kuin kukaan alkuaan oli kaavaillut.

Jälkeenpäin oli pitkään epäselvyyttä jopa siitä, milloin kuuluisa vallankumouksen punainen lyhty sytytettiin Helsingin työväentalon torniin. Se tapahtui 26.1. illalla ja merkiksi mobilisaatiosta.

Sota olisi syttynyt ilman tällaista julistustakin, mutta siitä saatiin hyvä perustelu vallanotolle.

”Lahtarikaartit ja senaatti. Senaatti tunnustanut ne omiksi kätyreikseen”, Työmies otsikoi 26. tammikuuta.

Svinhufvudin senaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi 25. tammikuuta. Sota olisi syttynyt ilman tällaista julistustakin, mutta siitä saatiin hyvä perustelu vallanotolle.

”Kerta kaikkiaan: ”Suomen hallitus” on julistanut sodan Suomen työtätekevää luokkaa vastaan, kaikkea kansanvaltaisuutta vastaan, saattaakseen lopullisesti toteutetuksi vallanhimoiset pyyteensä”, Työmies jatkoi.

Monet eteläisen Suomen kaupungit olivat jo vuoden 1917 puolella siirtyneet käytännössä vasemmistovaltaan. ”Kunnallislakkoja” syntyi tihenevään tahtiin eri puolilla maata. Työväen järjestyskaartin ylipäällikkö Ali Aaltonen matkusti tammikuun 1918 alussa Pietariin neuvottelemaan bolshevikkien kanssa aseavusta. Hanke onnistui siitä huolimatta, että Aaltonen antautui suurkaupungin houkutuksille ja ratkesi juopottelemaan useiksi päiviksi.

Bolshevikkien asejuna lähtikin Pietarista kohti punaista Suomea 25. tammikuuta. Aaltosen laatima junan suojaamissuunnitelma olikin lähes ainoa punaisten sotilaallinen suunnitelma ennen vallanottoa.

Sodan esinäytös näyteltiin Viipurissa, jossa suojeluskunnat ja punakaartit olivat vastakkain jo 19. tammikuuta alkaen. Välillä taisteltiin, välillä neuvoteltiin. Lopputuloksena Viipuri jäi kuitenkin jo 25. tammikuuta punakaartin hallintaan.

Toimeenpaneva komitea teki vallankumouspäätöksensä 26.1.

Työmies kertoi vasta 26. tammikuuta, että puoluetoimikunnan asettamalle toimeenpanevalle komitealle oli annettu ”vallankumouksellinen elementtioikeus”. Seuraavana päivänä, (27.1. josta tulee tänään kuluneeksi tasan sata vuotta), kun mobilisaatio oli jo käynnistynyt, Työmiehessä kerrottiin, että punakaartien ja järjestyskaartien välinen sotakirves oli haudattu ja kaartien ”esikunnat yhtyvät yleisesikunnaksi kaarteille, joiden viralliseksi nimeksi otetaan Suomen Punanen Kaarti, jonka määräyksiä maan kaikkien kaartien osastojen on noudatettava.”

Toimeenpaneva komitea teki vallankumouspäätöksensä 26.1. ja sen mukaan toiminta tuli käynnistää 27.1. aamuyöllä.

Päätökseen liittyivät käskyt mobilisoinnin jatkamisesta, vangitsemisista ja eri laitosten valtauksista. Puheenjohtajaksi valitun Eero Haapalaisen vallankumousaktiivisuutta pidetään ratkaisevana sysäyksenä toiminnan aloittamiseen.

Tosin vallanotto viivästyi lähes vuorokaudella, kun helsinkiläisille punakaartilaisille ei saatu ajoissa aseita. Kumousmelskeissä kaartin ylipäällikkö Ali Aaltonen erotettiin ja tilalle nousi Haapalainen.

Tampereen punaiset koottiin huhtikuussa 1918 kaupungin valtauksen jälkeen Keskustorille odottamaan kuljetusta eteenpäin. KUVA: Lehtikuva.

28.1.1918 nimimerkki Toveri kirjoitti Työmieslehteen seuraavasti:

/-/ Ei ole tuo vallankumous nyt vasta syntynyt. Se on jo aikoja sitten siinnyt sorronalaisissa mielissä, puhjennut puheeksi ja purkautunut alkuyrityksiinkin siellä täällä. Mutta kun hajallisissa hapuiluissa on hävitty, jouduttu tekemään erehdyksiä ja ottamaan harha-askeleitakin, niin on itseämme arvostellen tultu siihen vakaumukseen, että vain työväen luokan yleinen vallankumous voi meidät vapauttaa. Sekin on meille selvinnyt, että tuo vallankumous lopullisesti menestyäkseen on oleva kansainvälinen, niinkuin riisto ja sorto ovat kansainvälisiä.

Mutta emmepä voi itse aikaam­­me valita, emme taisteluhetkeä mielemme mukaan määritellä. Olot itse alun antavat, kipinän sytyttävät. Eikä tule taistelumme oleva helppoa eikä nopeasti voittoon vievää, senkin tiedämme. Mihin muotoihin se pukeutuu ja mitä vaiheita on kestettävinämme, sen voi vain tulevaisuus osottaa. Mutta yhden asian me tiedämme, varmasti tiedämme, sen että voitto on oleva meidän. /-/

Yle: Ugandassa kuolleen suomalaismiehen elimistöstä löytyi tuholaismyrkkyä ja tunnistamatonta ruskeaa ainetta

Kuva: Lehtikuva

Ugandassa viranomaiset ovat paljastaneet, mihin suomalainen liikemies kuoli Kampalassa, uutisoi Yle. Miehen elimistöstä löytyi tuholaismyrkkyä ja kokaiinia. Lisäksi hänen suussaan oli toistaiseksi tunnistamatonta ruskeaa ainetta.

Asiasta kerrottiin Ugandan pääpoliisilaitoksella pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Poliisi ei kertonut, miten aineet olivat elimistöön joutuneet.

– Pearl of Africa -hotellissa kuolleen suomalaisen elimistöstä löydettiin tuntemattomia aineita, huumausaineiden yhdistelmiä ja myös hyönteismyrkyn kaltaisia aineita, poliisin tiedotustilaisuudessa puhunut viranomainen kertoi ugandalaisen Daily Monitor -julkaisun mukaan.

Samoihin aikoihin Kampalassa kuolleen ruotsalaisen elimistöstä on niin ikään löytynyt viranomaisten mukaan huumeita.

Trumpet News -julkaisussa poliisi kertoo, että kuolleiden eurooppalaisten elimistöstä on löytynyt lutikoiden tappamiseen käytettyä hyönteismyrkkyä.

KRP ei ota kantaa

Ugandan poliisi kertoo lisää myös pidätetyistä tapauksen tutkinnassa. He olivat suomalaista liikemiestä vastaan lentokentälle tulleet kaksi naista ja kuljettaja.

– Poliisi on edistynyt jonkin verran tapausten tutkinnassa. Tällaisissa tutkimuksissa poliisin päämäärä on luonnollisesti selvittää, olivatko kuolemat onnettomuuksia vai eivät, kertoo Ugandan ylin poliisiviranomainen Kale Kayihura Daily Monitorin mukaan.

– Keskitymme nyt tieteellisiin todisteisiin. Olemme tehneet joitain pidätyksiä, ja kuulustelut ovat vasta varhaisessa vaiheessa. Meidän pitää keskittyä huumausaineisiin sekä siihen, miten kuolleet henkilöt saivat niitä, Kayihura sanoo Trumpet Newsin mukaan.

Yle puolestaan kertoo, että Ugandan poliisin tiedotteen mukaan vainajassa mitkään näkyvät merkit eivät viittaa rikokseen tai kamppailuun.

Keskusrikospoliisi ei ole saanut uusia tietoja Ugandan viranomaisilta maan pääkaupungissa Kampalassa kuolleesta suomalaismiehestä. KRP kertoo asiasta Twitterissä.

Rikosylikomisario Tero Haapala viestittää STT:lle, että KRP odottaa lisätietoja. Haapalan mukaan KRP kertoo julkisuuteen vain tämän.

KRP ei ainakaan tässä vaiheessa ota kantaa miehen kuolinsyyhyn tai oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin. Haapala toteaa, että Suomessa näiden tutkimusten tulosten valmistuminen kestää viikkoja.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsingin matkailu kaikkien aikojen kasvuennätykseen – pääkaupungissa yli 4 000 000 yöpymistä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ilmakuva talvisesta Katajanokasta Helsingistä tammikuussa.

Neljän miljoonan yöpymisen rajapyykki ylittyi ensimmäistä kertaa Helsingissä viime vuonna. Helsingin matkailulla menee muutenkin hyvin. Helsinki on Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki sekä Euroopan vilkkain matkustajasatama.

Kasvua Helsingin ennätyksellisessä matkailuvuodessa tuli yhteensä 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa yli neljää miljoonaa rekisteröityä yöpymistä pääkaupungin majoitusliikkeissä.

Koko pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin 5,3 miljoonaa yöpymistä. Helsinkiä voi pitää Suomen matkailun veturina, ja se näkyy erityisesti kansainvälisten yöpymisten osuudessa verrattuna muuhun Suomeen.

Kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Helsingissä yhteensä 15 prosenttia ja kotimaisten matkailijoiden yöpymiset 10 prosenttia.

– Helsingin matkailulla menee nyt hyvin. Viime vuonna eniten matkailijoita saapui Venäjältä, Saksasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Japanista. Matkailijamäärät kasvoivat suhteessa eniten Venäjältä 37 % ja Kiinasta 31 %. Hyvä taloustilanne meille tärkeissä lähtömaissa on edesauttanut Helsingin ja Suomen ennätyksellisiä matkailulukuja, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.

Helsingin vetovoimatekijä matkailumarkkinoilla on luonnonläheisyys yhdistettynä kiinnostavaan kaupunkikulttuuriin ja tapahtumatarjontaan. Elämyksellisyys sekä aidot kokemukset kiinnostavat matkailijoita entistä enemmän, ja kun Euroopan suosituimpia kaupunkikohteita vaivaa ongelmaksi kehittynyt liikaturismi. Helsingin kaltaiset pienemmät kaupungit pystyvät hyvin vastaamaan elämyksellisen matkailun vaatimuksiin.

Helsinki kasvaa kilpailijoitaan nopeammin.

Helsingin matkailu kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin naapuripääkaupunkien. Kööpenhaminassa yöpymiset kasvoivat 2 %, Oslossa 3 % ja Tallinnassa 3 %. Tukholmassa kasvua oli alustavan ennusteen mukaan noin kolme prosenttia. Helsingin kasvun jatkuvuuden turvaamiseksi majoituskapasiteetin kasvattamiseen ja matkailijoiden palveluihin on panostettava.

– Kun turvataan matkailun kestävä kasvu, vahvistetaan samalla koko kaupungin elinvoimaa. Meidän on varmistettava, että Helsingin majoituskapasiteetin kasvu jatkuu, matkailijoiden palveluita kehitetään ja että ne entistä paremmin vastaavat matkailijoiden tarpeita myös digitaalisesti. Matkailu on siirtynyt vahvasti digitaaliseen aikakauteen, joka asettaa uusia vaatimuksia matkailukohteille, Aalto sanoo.

90 miljoonaa odottaa yhä ottajiaan – ”Vaatii kylmähermoisuutta”

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Loimaalla pelatun Eurojackpotin suurvoittajat eivät ole vielä ilmoittaneet mitään itsestään. Viiden hengen porukkapeli toi 90 miljoonan euron jättipotin Suomeen toissa viikon perjantaina.

Veikkauksessa on jo kovasti odoteltu, milloin voittajat antaisivat kuulua itsestään, kertoo tiedottaja Pipsa Öhman.

– Totta kai tällaisten summien kohdalla otetaan yleensä aika pian yhteyttä, Öhman sanoo.

Koska pelaajat eivät käyttäneet Veikkaus-korttia, heidän pitää lunastaa voittonsa Veikkauksen pääkonttorista Helsingistä. Vaikka voittajat ilmoittautuisivat heti, he saisivat miljoonansa tililleen aikaisintaan 5. maaliskuuta, kun karenssiaika on päättynyt.

– Jotkut voittajat tekevät niin, että he ovat yhteydessä vasta noin kolmen viikon kuluttua (voitosta), koska rahaa ei kuitenkaan saisi aikaisemmin tililleen. Totta kai se vaatii kylmähermoisuutta, että pystyy olemaan sen tositteen kanssa. Suuri osa haluaakin päästä tositteesta nopeammin eroon.

Loimaan Prismassa pelattu täysosuma on Suomen suurin rahapelivoitto. Veikkaus järjestää voiton kunniaksi ilotulitusnäytöksen Loimaalla tulevana lauantaina. Massiivista ilotulitusta voi ihailla kymmenien kilometrien päästä, mikäli sääolot ovat suotuisat.

Öhmanin mukaan voittajien mahdollinen löytyminen ei vaikuta millään tavalla ilotulituksen järjestämiseen.

– Toivottavasti hekin tulevat sitä katsomaan tai innostuvat ilotulituksesta niin, että ottaisivat yhteyttä.

Keskustelua aiheesta

Raviradan katsomorakennus roihahti tuleen Oulussa – 25 asteen pakkanen vaikeutti pelastustöitä, vahingot merkittäviä

Kuva: LEHTIKUVA / JESSE JYRÄLÄ
Pelastuslaitos sammutti raviradan katsomoa Oulussa.

Oulussa Äimärautiontiellä oli yöllä tulessa raviradan katsomorakennus.

Päivystävä palomestari Hannu Timonen kertoo, että palossa tuhoutui täysin noin 100 neliömetrin toimistorakennus. Lisäksi katsomoon tulee merkittäviä savu- ja vesivahinkoja.

Pelastuslaitos sai tiedon suuresta rakennuspalosta kello kahdelta yöllä. Kello kuuden aikaan aamulla Timonen arvioi, että jälkisammutus kestää puoleen päivään saakka. Leviämisvaaraa ei enää ole.

Palon syttymissyystä ei ole vielä tietoa, mutta Timonen arvioi palon saaneen alkunsa toimistorakennuksesta. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Palopaikalla oli enimmillään 15 pelastuslaitoksen yksikköä, ja kello kuuden aikaan aamulla yksiköitä oli jäljellä vielä kymmenen. Kova pakkanen vaikeutti palon sammutusta. Kylmimmillään yöllä oli 25 astetta pakkasta.

Poliisi alkaa selvittää palon syttymissyytä, kun palo on saatu sammutettua.

Lännen media: Nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kasvanut huomattavasti – Ylilääkäri: Lapsiperheiden köyhyys johtaa lähetteiden lisääntymiseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti lähes koko maassa, kertoo Lännen Media sairaanhoitopiirien tietojen perusteella.

13–17-vuotiaita nuoria on tullut hoitoon lisää erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Lähetteiden määrä on kasvanut huomattavasti esimerkiksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Esimerkiksi Uudellamaalla jo lähes joka kymmenes 13–17-vuotias nuori oli viime vuonna psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas, Lännen Media kertoo.

Pirkanmaalla nuoria tuli kaikkiin psykiatrian erikoissairaanhoidon palveluihin 37 prosenttia enemmän vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015.

Avohoidon lähetteet kasvoivat samassa ajassa 24 prosenttia. Varsinais-Suomessa lähetteiden määrässä oli puolestaan kasvua 25 prosenttia viime vuonna verrattuna vuoteen 2016.

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimmät syyt nuoren psykiatriseen hoitoon.

Yksi selvä syy on suomalaisten köyhyys.

Nuorisopsykiatrit ovat ihmeissään, mistä nopea muutos johtuu.

– Olemme miettineet, miksi juuri nyt. Sellaista tutkimusnäyttöä ei ole, että nuorten mielenterveyden häiriöt olisivat lisääntyneet, sanoo ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistollisesta sairaalasta Lännen Medialle.

Kaltiala-Heino pitää yhtenä selvänä syynä suomalaislasten köyhyyttä: taloudellinen huono-osaisuus lapsiperheissä on lisääntynyt, ja se liittyy lähetteiden lisääntymiseen.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian linjajohtaja Klaus Rannan mukaan Suomessa ei oteta tarpeeksi vakavasti nuorten masennusta ja mielenterveyden häiriöitä. Erityisesti nuorten lähipalveluita on ylenkatsottu.