3 hengen ryhmä voisi kerätä max 10 000 euroa – hallitus esittää ”hybridimallia” rahankeräykseen

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Hallituksen esityksen päälinjaukset siitä, miten rahankeräystä järjestetään Suomessa tulevaisuudessa ovat pääosin selvät.

Sisäministeriön poliisiosaston ylitarkastaja Sini Lahdenperä kertoo, että asiaa valmistelleen esiselvityshankkeen työryhmän toimikausi loppuu joulukuuhun mennessä.

Keväällä 2017 päätettiin, että työryhmä laatii rahankeräyslain muutokset suoraan hallituksen esityksen muotoon.

– Kun työryhmän mietintö lähtee tammikuussa eteenpäin, se on samalla sitten hallituksen esitys. Tammikuun lausuntokierroksen jälkeen seuraa asian jatkovalmistelu. Saadaanko laki kevät- vai syysistuntokaudella eduskuntaan, riippuu jatkovalmisteluun tarvittavasta ajasta, lausuntopalautteen määrästä ja sisällöstä sekä siitä, haluaako vaikutusten arviointineuvosto antaa esityksestä lausuntonsa, Lahdenperä kertoo.

Lahdenperän mukaan järjestökenttä on varsin laajasti halunnut siirtyä rahankeräyksessä ilmoitusmenettelyyn nykyisen säädellyn hakumenettelyn sijaan. Toisaalta järjestöt haluavat samalla pitää yleishyödyllisyydestä kiinni.

Toisin sanoen rahankeräyksen järjestäjänä olevan yhteisön tai säätiön toiminnan tarkoituksen on oltava yleishyödyllinen ja rahankeräyksellä saadut varat on käytettävä yleishyödylliseen tarkoitukseen.

– Yleishyödyllisyys ja ilmoitusmenettely eivät ole kuitenkaan yhteensopivia, Lahdenperä sanoo.

Kalenterivuoden aikana saisi järjestää enintään kaksi pienkeräystä.

Niinpä hallituksen esitykseen on tulossa ”hybridimalli”, eräänlainen ”kompromissiratkaisu”.

Siinä vakiintuneilla rahankerääjillä säilyisi yleishyödyllisyysvaatimus ja rahankeräystä varten pitäisi edelleen hakea lupa. Määräaikaisesta luvasta luovuttaisiin, se olisi aina toistaiseksi voimassaoleva. Lupamenettelyn sisältöä on myös kevennetty huomattavasti nykyisesti.  

Tämän lupamenettelyn rinnalle tulisi kansalaistoimijoita ja rekisteröimättömiä ryhmiä varten pienkeräyksen mahdollisuus. Siinä ei sen sijaa olisi enää yleishyödyllisyysvaatimusta.

Tietoa keräyksen alkamisajankohdasta ei tarvitsisi enää uudistuksen myötä ilmoittaa luvanalaisessa eikä myöskään pienkeräyksessä.

Tapauskohtaisia pienkeräyksiä varten olisi erillisilmoitus, ei siis enää lupamenettelyä. Ilmoitus tehtäisiin sähköisesti poliisilaitokselle.

Yksi pienkeräys saisi kestää kolme kuukautta, maksimissaan rahaa saisi kerätä 10 000 euroa per keräys ja kalenterivuoden aikana saisi järjestää enintään kaksi pienkeräystä. Jos siis sen sijaan rahankeräystarve olisi jatkuva, siihen olisi edelleen haettava lupa.

Yritykset eivät saisi järjestää rahankeräystä.

Lakiin kirjattaisiin ne toimijat, jotka voisivat pienkeräyksiä järjestää. Niitä olisivat esimerkiksi yhdistykset, säätiöt, yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat, rekisteröidyt puolueet ja rekisteröimätön vähintään kolmen hengen ryhmä.

– Rekisteröimätön vähintään 3 hengen ryhmä ei ole sinällään uusi asia, mutta voimassaoleva laki edellyttää, että ryhmällä on yleisyödyllinen tarkoitus ja että se on tilapäinen. Nyt nämä edellytykset poistuvat. Edelleenkään yksittäinen henkilö ei saa järjestää pienkeräystä, millä haetaan keräykselle luotettavuutta, Sini Lahdenperä sanoo.

– Pienkeräys voidaan laittaa nopeasti käyntiin muutaman päivän viiveellä. Lupamenettelyhän on ollut hidas, luvan saaminen on vienyt useita kuukausia.

Lupamenettelyn ja ilmoitusmenettelyn ohella työryhmä pohti rahankeräykseen myös itsesääntelyjärjestelmää. Sellainen on käytössä muissa Pohjoismaissa.

– Järjestökenttä ei kokenyt olevansa siihen valmis. Rakenteita ei ole Suomessa olemassa ja tähänkin liittyi huoli, että myös yritykset ja julkinen sektori pääsisivät keräämään rahaa ja se voisi heikentää järjestökentän toimintaedellytyksiä.

Yritykset eivät ole saamassa rahankeräykseen oikeutta.

Kolehti-kysymykseen ei vielä ratkaisua.

Yksi kysymys rahankeräyslain uudistamisessa on suhtautuminen uskonnollisten yhdistysmuotoisten seurakuntien kolehdinkantoon.

Toisin kuin uskonnolliset yhdistykset, rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat kuten luterilainen kirkko kolehdinkanto-oikeuksineen on rajattu rahankeräyslain ulkopuolelle. Näin on myös jatkossa.

Sen sijaan yhdistysmuotoisilta seurakunnilta vaaditaan tällä hetkellä kolehdin keräämiseen rahankeräyslupa. Uskonnollisissa yhdistyksissä on katsottu poliisihallituksen kiristäneen asiassa laintulkintaansa.

Sini Lahdenperä sanoo, että uskonnollisten yhdistysten huoli on kuultu rahakeräyslain uudistusta valmistelevassa työryhmässä.

– On pohdittu vaihtoehtoja, onko tälle tehtävissä jotakin, mutta siihen ei ole tässä keskustelussa vielä löytynyt ratkaisua. Työryhmällä on kyllä ajatuksia, mutta ne ovat vielä työryhmän sisäisiä keskusteluja.

Pienkeräyksen soveltaminen yhdisten kolehdinkantoon ei Lahdenperän mukaan tule kyseeseen, koska pienkeräyksen 2 kertaa 3 kuukauden aikaraja estäisi kokovuotisen rahankeräämisen.

– Se, mikä pitää ehdottomasti ottaa huomioon, jos jotakin muutoksia mietitään on se, että se ei koske vain uskonnollisia toimijoita vaan yhdenvertaisesti kaikkia erilaisia yhteisöjä. Meidän pitää katsoa kokonaisvaltaisesti koko kolmannen sektorin alaa. Kyllä jokin ehdotus tai kannanotto tähän asiaan tulee, Sini Lahdenperä sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta

HS: Rasistista törkyä levittäneen vihamedian perustaja avautuu: ”Olihan tämä melkoista sotaa”

Kuva: Lehtikuva

Ilja Janitskin perustama MV-julkaisu tunnetaan verkossa levittämästään vihapuheesta. Helsingin Sanomien haastattelema Janitskin on nyt kotiarestissa Andorrassa ja sanoo jättäneensä MV:n.

”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä. Asioita ei osata hoitaa, on hirveitä ristiriitoja, mä joudun kuuntelemaan 24/7 hirveitä löpinöitä. Kaikki valittaa sitä ja tätä toisistaan. En halua enää kuulua tähän rinkiin”, Janitskin sanoo.

Kesäkuussa 2017 Helsingin käräjäoikeus vangitsi Janitskinin toistamiseen poissa olevana. Elokuussa 2017 Janitskin pidätettiin Andorrassa, mutta joulukuussa andorralainen alioikeus päätti, ettei Janitskinia luovuteta Suomeen. HS:n mukaan Janitskinia epäillään raskaista rikoksista, joihin kuuluu esimerkiksi törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, törkeä kunnianloukkaus, salassa­pitorikos, rahankeräysrikos ja tekijänoikeusrikoksia.

Janitskin antaa ymmärtää HS:lle, että hänen kampanjansa perinteistä mediaa vastaan on loppumassa.

”Olihan tämä melkoista sotaa.”

MV:n niin sanottua perintöä jatkaa Juha Korhonen. Hän lupailee uudesta versiosta vähemmän törkeää.

”Mikä on sitten kesy? Sekö jos jätetään ne neekeri-sanat pois, jotka eivät hyödytä ketään. Ne tärkeät asiat saadaan sanottua ilman sitä sanaa”, Korhonen sanoo.

Kokoomukselle täyslaidallinen kohun keskellä: ”Irvokasta”

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ilmoitti olevansa halukas neuvottelemaan perhevapaauudistuksesta syksyllä.

Hallituskumppani sinisiltä tulee nyt vastaus tiedotteessa.

”Neuvotellaan vain perhevapaauudistuksesta, ministeri Mykkänen. Laitetaan arvot puntariin. Sinisten ehdot neuvottelupöytään istumiselle ovat selvät”, Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoo.

Siniset katsovat, että pallo on nyt kokoomuksella, joka suureen ääneen sanoo haluavansa perhevapaauudistuksen, mutta on halukas leikkaamaan kotihoidontukea.

”Punavihreät ovat aina halunneet kurittaa kotiäitejä, sillä sosialismissa perheen päätökset kuuluvat valtiolle. Irvokasta, että entinen kypäräpappipuolue kokoomus on taantunut perhesosialismiin”, ihmettelee Elo.

Sininen tulevaisuus puolustaa kotihoidontukea ja perheiden valinnanvapautta hallituksessa ja tulevissa eduskuntavaaleissa, Elo ilmoittaa.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.