Politiikka
7.4.2019 12:02 ・ Päivitetty: 7.4.2019 12:02
318 ehdokkaalla rikossyyte vuosina 2004–2019 – luottamus on nykyisin äänestäjien käsissä, tapaus-Juhantalo on yksi esimerkki
Näissäkin eduskuntavaaleissa on ehdolla satoja ihmisiä, jotka ovat viime vuosien aikana saaneet syytteen tai tuomion rikoksesta. Asiaa ovat selvittäneet Helsingin Sanomat, joka selvitti ehdokkaiden saamia syytteitä, ja Iltalehti, joka kertoi aiemmin tällä viikolla tuomioista.
Helsingin Sanomien mukaan vuosina 2004–2019 rikossyytteen on saanut yhteensä 318 ehdokasta, jotka ovat nyt ehdolla eduskuntaan. Se tarkoittaa noin 13 prosenttia ehdokkaista, joita on yhteensä lähes 2 500.
Suurista puolueista perussuomalaisten ehdokkaat ovat saaneet eniten rikossyytteitä. Kappalemääräisesti eniten syytteitä on tähtiliikkeen ehdokkailla. Suhteellisesti eniten rikossyytteitä on Suomen kansa ensin -puolueen ehdokkailla. Eniten syytteitä ehdokkaat ovat saaneet pahoinpitelystä.
Iltalehti selvitti vuorostaan ehdokkaiden rikostuomiot vuosilta 2012–2019. Tältä jaksolta löytyi yhteensä 173 rikostuomiota, joita oli kertynyt 125 ehdokkaalle eli noin viidelle prosentille kaikista ehdokkaista.
Eniten tuomioita oli annettu liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, toiseksi eniten pahoinpitelystä. Ehdokkaille on langetettu myös viisi tuomiota törkeästä kirjanpitorikoksesta ja neljästä törkeästä huumausainerikoksesta.
Tuomittu ei saanut äänestää eikä asettua ehdolle.
Suomessakin on takavuosina rajoitettu äänioikeutta. Aina vuoteen 1969 asti kuritushuone- tai vankeusrangaistuksen saanut henkilö saattoi menettää kansalaisluottamuksensa pysyvästi tai määräajaksi.
Lisää aiheesta
Tuomittu ei saanut äänestää eikä asettua ehdolle kunnallisiin tai valtiollisiin vaaleihin. Hän menetti myös pääsynsä julkisiin virkoihin, kunnallisiin lautakuntiin ja yhdistysten hallituksiin.
Nykyisin päätös siitä, kuka on luottamuksen arvoinen, on äänestäjien käsissä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että entinen kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo (kesk.) tuomittiin lahjusten ottamisesta ehdolliseen vankeuteen, minkä jälkeen eduskunta päätti loppuvuonna 1993 erottaa hänet.
Seuraavissa vaaleissa vuonna 1995 Juhantalo valittiin uudelleen kansanedustajaksi. Hän on sen jälkeen ollut kansanedustajana kahden kauden ajan. Tämän kevään vaaleissa Juhantalo ei enää ole ehdolla.
STT–NINA TÖRNUDD
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.