tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

42 vuotta kestänyt kriisi vain jatkuu: yhdistymisneuvottelut kariutuivat

Kuva: Lehtikuva
Kyproksen kreikkalaisia edusti neuvotteluissa Nikos Anastasiades (vasemmalla).

Kyproksen jälleenyhdistymisen tähdänneet neuvottelut ovat päättyneet vailla rauhanratkaisua. Saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen osan edustajat eivät päässeet sopimukseen Sveitsin Genevessä tiistaina loppuneissa neuvotteluissa, ilmoitti YK.

Yhdistymistä koskevien neuvottelujen toiselle kierrokselle osallistuivat kyproksenkreikkalaisten johtaja Nikos Anastasiades ja saaren turkkilaisen osan johtaja Mustafa Akinci.

Kyproksen jo 42 vuotta kestänyt jako on eräs maailman pisimpään kestäneitä kriisejä. Turkki miehitti saaren pohjoisosan vuonna 1974 Kreikan sotilasjuntan tukeman vallankaappauksen jälkeen.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon sanoi aiemmin marraskuussa olevansa toiveikas sen suhteen, että pysyvä rauhanratkaisu olisi saavutettavissa neuvottelupöydässä.

Sipilä ja Löfven avaavat pohjoismaista näkökulmaa uuden teknologian tuomaan muutokseen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Maailman talousfoorumin (WEF) kokouksen avaa tiistaina Kiinan pääministeri Li Keqiang Koillis-Kiinassa Dalianissa. Foorumiin osallistuu myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.), joka tapaa Lin konferenssin yhteydessä.

Lisäksi pääministeri Sipilä pääsee ääneen yhdessä ruotsalaiskollegansa Stefan Löfvenin kanssa. Pääministerit pohtivat puheenvuorossaan pohjoismaista näkökulmaa siihen, miten uudet teknologiat muokkaavat yhteiskuntaa.

Parhaiten foorumi tunnetaan Sveitsin Davosissa vuosittain pidettävästä huippukokouksesta, joka kerää yhteen yritysjohtajia ja poliitikkoja ympäri maailmaa.

Viime tammikuussa Davosissa Kiinan presidentti Xi Jinping näpäytti epäsuorasti Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia ja sanoi puheessaan, että mahdollisella kauppasodalla ei olisi voittajia.

AVAINSANAT

Valkoinen talo: Syyriassa valmistellaan mahdollisesti kemiallista hyökkäystä

Kuva: Lehtikuva-AFP
Huhtikuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi ohjusiskun Syyriaan kostoksi kemiallisilla aseilla tehdystä hyökkäyksestä. Yhdysvallat ampui 59 Tomahawk-ohjusta Shayratin lentokentälle.

Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallinto saattaa valmistella kemiallista hyökkäystä, joka todennäköisesti johtaisi siviilien massamurhaan, sanoo Valkoinen talo.

Tiedotteen mukaan Yhdysvallat on huomannut samanlaista toimintaa kuin ennen Khan Sheikhunissa huhtikuussa tehtyä kemiallista iskua.

– Kuten olemme aiemminkin sanoneet, Yhdysvallat on Syyriassa eliminoidakseen äärijärjestö Isisin Irakista ja Syyriasta, sanoo Valkoisen talon tiedottaja Sean Spicer tiedotteessa.

– Jos kuitenkin al-Assad toteuttaa uuden massamurhan kemiallisten aseiden avulla, hän ja hänen armeijansa maksaa kovan hinnan, Spicer jatkoi.

Al-Assad on torjunut syytökset, joiden mukaan Syyrian hallinto olisi iskun takana.

Khan Sheikhunin iskussa 4. huhtikuuta kuoli lähes 90 ihmistä. Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:n johtaja Ahmet Üzümcü on sanonut, että järjestö on saanut tutkimuksissa kiistämättömät todisteet siitä, että Syyrian kaasuiskussa käytettiin sariinia tai sen kaltaista ainetta.

Al-Assad on torjunut syytökset, joiden mukaan Syyrian hallinto olisi iskun takana.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi suuren ohjusiskun Syyriaan kostoksi kemiallisilla aseilla tehdystä hyökkäyksestä. Yhdysvallat ampui 59 Tomahawk-ohjusta Shayratin lentokentälle. Yhdysvallat uskoo, että tuhoisa kemikaalihyökkäys tehtiin tältä kentältä.

May EU-kansalaisille: Haluamme, että jäätte Britanniaan – ainakin maan EU:sta eroamiseen asti

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Britannian pääministeri Theresa May vakuutti maanantaina, että saarivaltio haluaa maassa olevien EU-kansalaisten jäävän Britanniaan brexitin jälkeen. Britannian maanantaina julkistama suunnitelma kuitenkin edellyttää, että muissa EU-maissa asuvat britit saavat vastaavat oikeudet kuin Britannia nyt tarjoaa EU-siirtolaisille.

Esityksen mukaan Britanniassa asuvat muiden EU-maiden kansalaiset säilyttävät kaikki nykyiset oikeutensa maan EU:sta eroamiseen asti. Sen jälkeen heidän on haettava todistusta oleskeluoikeudestaan, jotta he säilyttävät pääsynsä julkisiin palveluihin ja työmarkkinoille.

Pääministeri May myönsi parlamentissa, että Britannian päätös erota EU:sta on aiheuttanut ahdistusta maassa asuvien muiden EU-jäsenmaiden kansalaisten parissa.

– Haluan tänään lopettaa sen ahdistuksen. Britannian suunnitelmien mukaan yhtäkään maassa laillisesti olevaa EU-kansalaista ei pyydetä lähtemään Britannian erotessa EU:sta.

Britanniassa asuu noin 3,2 miljoonaa muiden EU-maiden kansalaista. Suomalaisia maassa asuu noin 20 000. Brittejä puolestaan asuu muissa EU-maissa noin miljoona.

EU-kansalaiset, jotka ovat asuneet Britanniassa tauotta viisi vuotta, saavat pysyvän oikeuden jäädä.

Nyt julkaistun suunnitelman mukaan EU-kansalaiset, jotka ovat asuneet Britanniassa tauotta viisi vuotta, saavat pysyvän oikeuden jäädä Britanniaan. Määräpäivää, johon mennessä tuo viisi vuotta tulee olla täynnä, ei kuitenkaan ole vielä määritelty.

Uudempien siirtolaisten, jotka ovat muuttaneet Britanniaan ennen kyseistä määräpäivää, mutta eivät ole olleet maassa viittä vuotta ennen sitä, on haettava tilapäistä oikeutta maassaoloon kunnes ovat olleet maassa viisi vuotta. Sen jälkeen hekin saavat hakemuksesta pysyvän oikeuden jäädä Britanniaan.

Määräpäivän jälkeen Britanniaan saapuneet puolestaan saisivat suunnitelman mukaan kahden vuoden siirtymäajan, jonka aikana heidän olisi saatava työlupa tai muu laillinen peruste saarivaltioon jäämiseen.

Huolta on aiheuttanut esimerkiksi perheenjäsenten asema.

Britannian oppositio ei pitänyt vakuuttavana pääministeri Mayn suunnitelmaa EU-kansalaisten maahan jäämisen ehdoista. Sosialistipuolueen johtaja Jeremy Corbyn kuvaili esitystä määreellä ”liian vähän ja liian myöhään”.

Huolta on aiheuttanut esimerkiksi perheenjäsenten asema. Kritiikkiä on herättänyt muun muassa tulevan EU-eron jälkeen muodostettavien parisuhteiden tilanne. Näyttää siltä, että EU-maista brexitin jälkeen muuttavat brittien puolisot jäävät samaan asemaan kuin nykyisin EU:n ulkopuolelta avioliiton vuoksi Britanniaan muuttavat.

Ongelma näyttää muodostuvan myös siitä, missä ratkaistaisiin kiistakysymykset EU-kansalaisten oikeudesta asua Britanniassa tai muuttaa sinne. EU haluaa, että kiistat ratkaistaan Euroopan unionin tuomioistuimessa. Britannia sitä vastoin katsoo, että mahdolliset oikeusjutut käsitellään saarivaltion oikeusistuimissa.

Juttua on päivitetty klo 19:50. 

”Telegramin aika käy vähiin” – suosittua viestipalvelua uhkaa sulkeminen Venäjällä

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Venäjä uhkaa estää viestipalvelu Telegramin käytön. Viranomaiset vaativat suosittua palvelua luovuttamaan itseään koskevia tietoja, jotta se voidaan kirjata viranomaisten ylläpitämään rekisteriin.

Telegram on samantapainen pikaviestipalvelu kuin Facebookin omistama Whatsapp.

Uutistoimisto Tassin mukaan rekisteröinti tarkoittaisi sitä, että laki velvoittaisi Telegramin taltioimaan käyttäjiensä viestiliikennettä ja luovuttamaan tietoja tarvittaessa viranomaisille. Laki edellyttää rekisteröitymistä erilaisilta tiedonvälittäjiltä, kuten blogeilta ja nettisivuilta, joilla on yli 3 000 käyttäjää vuorokaudessa.

Telegram on kieltäytynyt vaatimuksista.

Valvovan viestintäviranomaisen johtaja Aleksandr Zharov on varoittanut, että Telegramin aika käy vähiin. RBK-uutissivuston mukaan Zharov sanoi NTV-kanavalle palvelun tarjoavan terroristeille mahdollisuuden viestiä ilman, että viranomaiset pääsevät viesteihin käsiksi.

Maanantaina Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoi, että Telegramia käytettiin Pietarin metron terrori-iskun valmistelussa. FSB sanoi saaneensa luotettavaa tietoa siitä, että itsemurhapommittaja, hänen rikostoverinsa ja heidän johtajansa ulkomailla käyttivät Telegramia suunnitelmiensa salaamiseen.

Huhtikuun itsemurhaiskussa kuoli 15 ihmistä. Tekijäksi ilmoittautui al-Qaida-kytköksistä epäilty ryhmä.

Terrorismia vastaan on turha taistella estämällä jokin tietty palvelu.

Telegramin perustajan Pavel Durovin mukaan Telegramin viestit on salattu niin, ettei se itsekään pysty niitä avaamaan. Hänen mukaansa terrorismia vastaan on turha taistella estämällä jokin tietty palvelu, koska muita viestien salaamisen mahdollistavia palveluja on tarjolla.

– Missään maailman maassa kaikkia vastaavia viestipalveluja ja VPN-palveluja ei ole estetty. Jos terrorismin haluaa voittaa estämisillä, pitää blokata koko internet, Durov kommentoi perustamassaan VKontakte-verkostossa.

Telegramin on ottanut käyttöön noin sata miljoonaa ihmistä sen jälkeen, kun se lanseerattiin vuonna 2013.

Presidentinhallinto totesi maanantaina, että kiista ei kuulu sille eli Kremlille.

Jos Telegramin käyttö estetään, käyttäjät – myös presidentti Putinin hallinnon virkamiehet – saattavat siirtyä johonkin toiseen, esimerkiksi yhdysvaltalaiseen palveluun.

AVAINSANAT

USA:n korkein oikeus ottaa käsittelyyn maahantulokiellon – kielto osittain voimaan

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain korkein oikeus on päättänyt ottaa käsittelyyn presidentti Donald Trumpin ajaman maahantulokiellon. Kielto on ollut jäädytettynä alemman tuomioistuimen päätöksellä.

Korkein oikeus päätti samalla maanantaina, että maahantulokielto voi tulla osittain voimaan. Uutistoimisto Bloombergin mukaan kielto olisi tulossa voimaan kolmen vuorokauden kuluessa. Linjausta luonnehdittiin ensi arvioissa selväksi voitoksi Trumpille.

Presidentti Trump on korostanut, että maahantulokielto on tarpeellinen, vaikka sitä on kritisoitu syrjiväksi ja Yhdysvaltain perustuslain vastaiseksi.

Trumpin hallinto pyysi aiemmin tässä kuussa, että korkein oikeus palauttaisi presidentin asettaman matkustuskiellon voimaan. Valkoinen talo on pitänyt kiinni siitä, että kielto on lainmukainen.

Maahantulokielto koskisi kuuden muslimienemmistöisen valtion kansalaisia.

Trumpin asetuksella antama maahantulokielto koskisi kuuden muslimienemmistöisen valtion kansalaisia. Kiellon oli määrä tulla voimaan alkuperäistä lievempänä versiona maaliskuussa, mutta Havaijilla toimiva liittovaltion tuomari jäädytti sen.

Kielto estäisi Iranin, Jemenin, Libyan, Somalian, Sudanin ja Syyrian kansalaisten tulon Yhdysvaltoihin 90 päivän ajaksi sekä kaikkien pakolaisten saapumisen maahan 120 päiväksi.

Alkuperäinen kielto koski myös Irakia. Se kaatui aiemmin tänä vuonna, minkä jälkeen Trumpin hallinto luonnosteli kiellosta uuden version.