Kotimaa

5-vuotiaan suu pestiin väkisin saippualla, poliisi lopetti rikostutkinnan – lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila: ”Vakavaa ja surullista”

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo Demokraatille saaneensa itsekin yhteydenottoja tapauksista, joissa aikuinen on pessyt lapsen suun saippualla.

– Se on yllättävää kuulla siinä mielessä, että meillä on edelleen kasvatuskäytänteissä tiettyä pysyvyyttä sen kaltaisessa menettelyssä, jossa lasta kohdellaan tavalla, jolla lasta ei pitäisi kohdella. Oma huomioni kiinnittyy aikuisten avuttomuuteen, joka siitä peilautuu läpi.

Iltalehti kertoi eilen, kuinka poliisi lopetti rikostutkinnan tapauksesta, jossa 5-vuotias poika oli saanut päiväkodissa raivokohtauksen, paiskonut leluja ja kiroillut estottomasti. Pojan 34-vuotias äiti oli ottanut lapsen kanto-otteeseen ja pessyt tämän suun pienellä annoksella saippuaa.

Tapaus päätyi rikostutkintaan, jossa Itä-Suomen poliisi tutki 34-vuotiaan naisen toimintaa epäiltynä lievänä pahoinpitelynä. Rikoskomisario esitti IL:n mukaan tutkinnan rajoittamista, koska ”kyse on rikoslajissaan vähäisestä tapauksesta, eikä yleinen tai yksityinen etu edellytä asian selvittämistä rikosprosessin keinoin”.

Syyttäjä hyväksyi päätöksen.

Kurttila kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään: ”Jo on HEIKKO tolukasvattaja, kun lasta ei saa muutoin tottelemaan”.

(juttu jatkuu kuvan alla)

Tuomas Kurttila.

 

Demokraatille Kurttila ihmettelee, että kuvatunkaltaisissa tapauksissa aikuisilta puuttuu myös häpeäntunne siitä, kuinka lasta kasvatetaan.

– Eli siellä, missä kuka tahansa on näkemässä, voi kokea, että näin voi toimia. Se on vakavaa ja surullista.

95 prosenttia suomalaisista tietää Lastensuojelun Keskusliiton viime syksynä julkaistun selvityksen perusteella, että lasten ruumiillinen kurittaminen on kielletty lailla. Ennen kuritusväkivallan kieltämistä vuonna 1984 lasten kurittamista piti hyväksyttävänä noin puolet suomalaisista. Selvityksen perusteella suurin osa (81 %) suomalaisista ei tällä hetkellä hyväksy kuritusväkivaltaa edes poikkeustapauksissa. Lapsiperheiden vanhemmat hyväksyvät lasten ruumiillisen kurituksen vielä harvemmin kuin muut vastaajat.

Asenteiden muutoksesta huolimatta kuritusväkivaltaa käytetään edelleen. Jopa 41 prosenttia vastaajista kertoi joskus turvautuneensa johonkin kuritusväkivallan muotoon (tukistaminen, sormille näpäytys, läimäytys, piiskaaminen, väkivallalla uhkailu) lastensa kasvatuksessa. Todellinen luku saattaa olla selvityksen mukaan suurempikin, sillä melko suuri osa vanhemmista ei halunnut tai osannut vastata kysymykseen.

Yksikin kuultu tai havaittu tapaus on liikaa.

Kurttilakin sanoo, että kuritusväkivalta kasvatuksessa on yhtä todellisuutta ja työtä on edelleen tehtävänä, vaikka suunta on suuressa kuvassa myönteinen. Hän ei kuitenkaan pidä ilmiötä erityisen suomalaisena tai luterilaiseen kulttuuriin kuuluvana.

– Usein kysymys on vain siitä, että lapsen arvo ei ole riittävän suuri.

Hän korostaa, että silloin kun tapauksia ilmenee Suomessa, niihin on reagoitava.

– Yksikin kuultu tai havaittu tapaus on liikaa.

Julkisuudessa olleista tapauksista Kurttila sanoo, että ”häpeilemättömyys on niissä alleviivattu asia”.

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että tietyntyyppisillä vanhemmilla keskeisenä huolena on maltin menettäminen.

– Se liittyy usein tilanteisiin, joissa voi olla selittäviä tekijöitä, kuten väsyminen, ylikuormitus, vaikea elämäntilanne. Mutta tämä on pääosin sen kaltaista, jossa ihminen tunnistaa, että on tiettyjä vaaroja, että saattaa kohdella lasta kaltoin tai väärin. Se on huolestuttavaa, jos ei edes tunnista siinä mitään väärää.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat