Turva – Hymy

50 000 allekirjoitusta tulee nopeasti täyteen – ”muuttaminen olisi hankalaa”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Jenni Moilanen (eturivissä vas.), Milla Halme ja Anna Saarela luovuttivat kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista vuonna 2013 silloiselle eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle.

Lähivuosien aikana voidaan pohtia, pitäisikö kansalaisaloitteeseen vaadittavien nimien määrää nostaa. Nykyään 50 000 allekirjoitusta näyttää tulevan aika helposti ja nopeasti täyteen.

Näin sanoo kansalaisaloitelakia valmistelemassa ollut Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

– Silloin, kun lakia valmisteltiin, haluttiin tällä lukumäärällä varmistaa, ettei se osaltaan nostaisi kynnystä liian korkealle.

Ojanen kuitenkin huomauttaa, että vähintään 50 000:n raja on perustuslaissa, joten sen muuttaminen olisi hankalaa. Kansalaisaloitelaki tuli voimaan vuonna 2012.

Ojanen pitäisi muoto- ja sisältövaatimukset edelleen väljinä. Hänen mielestään kansalaisaloitteen henkeen kuuluu, että kansa pääsee varsin vapaasti tuomaan näkemyksensä esiin. Eduskunnalla on laaja harkintavalta siinä, miten se kansalaisaloitteita lähtee käsittelemään ja millä intensiteetillä.

– Eduskunta voi karsia selkeät ylilyönnit ja tappaa ne pois päiväjärjestyksestä.

Professorin mielestä uutta välittömän vaikuttamisen mekanismia harjoitellaan vielä. Hän uskoo sen asettuvan ajan kuluessa uomiinsa, samoin kuin kansalaisten innostuksenkin.

Ojasen mielestä on positiivista, että ihmiset ovat ottaneet mahdollisuuden omakseen ja hakevat innostuneesti, mitä sillä voi saada aikaan.

– Ja onhan sillä yksi merkittävä laki jo saatu, hän muistuttaa viitaten sukupuolineutraaliin avioliittolakiin.

Kansalaisaloite
Nimiä kerätään parhaillaan 33 kansalaisaloitteeseen.
Näitä ovat mm. päihtyneenä olemisen ja päihteiden käytön rajoittaminen eduskuntatalossa, huntukielto Suomeen, maksuton toisen asteen koulutus kaikille, Suomeen julkinen rekisteri seksuaalirikollisista, etuuksien poisto Suomesta muilta kuin Suomen kansalaisilta, kansanedustajien sopeutumiseläke lopetettava, ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille, terveyskeskusmaksujen poisto.
Eduskuntaan on toimitettu 18 aloitetta, jotka ovat ylittäneet vaaditut 50 000 nimeä.
Näitä ovat mm. eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta, kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen, terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä.
Kansalaisaloitelaki tuli voimaan vuonna 2012.
Kansalaisaloitteita on ollut vireillä kaikkiaan 674, niistä jo päättyneitä 623.

Kansalaisaloiteinstituution tarkoitus on tuoda esille uusia, julkista poliittista keskustelua vaille jääneitä asioita. Sitä tarkoitusta aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite ei täytä, Ojanen sanoo. Hän korostaa, ettei se ole kuitenkaan perustuslain vastainen.

Aiemmin tehtyjä päätöksiä vastaan kerätyt kansalaisaloitteet kertovat poliittisen kulttuurin muutoksesta ja voivat toisaalta myös vaikuttaa siihen, arvioi valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta.

Ensinnäkin ilmiö kertoo Setälän mielestä politiikan tekemisen tavasta sen, ettei asioita enää valmistella niin laajasti ja konsensushakuista kuin aikaisemmin.

– Suomalaisessa järjestelmässä on aiemmin ehkä ollut enemmän konsensuaalista pyrkimystä ja on käytetty valmistelussa komiteoita, joissa erilaisia näkökulmia on tuotu esille.

Setälän mielestä ilmiö voi kertoa myös siitä, ettei poliittista päätöksentekoa seurata tai hahmoteta, mitä tietty asia omalla kohdalla tarkoittaa.

Ojasen mielestä varsinkin nuoremmat sukupolvet kokevat yhteen konkreettiseen teemaan kohdistuvat suoremmat vaikutusmahdollisuudet paremmiksi kuin vaalien kautta vaikuttamisen. Kansalaisaloite on erityisesti heitä osallistava ja aktivoiva systeemi.

– Suomessa perinne on ollut, että vaaleja pidetään keskeisinä osallistumisen ja vaikuttamisen välineinä. Nuoria ei nappaa se, että kerran neljässä vuodessa mennään äänestyskoppiin.

Setälän mukaan aktiivimallitapauksessa näkee sen, että keskustelua, joka usein käydään ennen lain säätämistä, käydäänkin nyt.

Setälä arvioi, että ilmiö voi vaikuttaa politiikan tekemisen tapaan niin, että erilaisia näkökulmia halutaan ottaa laajemmin esiin jo valmisteluvaiheessa.

– Tai ainakin hallitusten pitää olla entistä valmiimpia perustelemaan niitä omia ratkaisuja.

STT–SUSANNA JÄÄSKELÄINEN, SANNA NIKULA

Taas kokoomusvaatimus valinnanvapaudesta: ”Tästä on tullut vahva viesti ja toive”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirrettäisiin valinnanvapauden piiriin.

”Kelan järjestämän vammaisten tulkkauspalveluun liittyvät huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisen palvelun kilpailuttamiseen. Mielestäni on järkevää muuttaa lakia siten, että tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä.”

”Tämä tarkoittaa sitä, että kelan asettamien kriteereiden mukaiset tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive tulkkipalveluiden käyttäjiltä ja järjestökentältä.”, Sarkomaa kertoo tiedotteessa.

Sarkomaa on ehdottanut tulkkauspalveluiden siirtämistä valinnanvapauden piiriin ensimmäisen kerran 21.10.2017 Kuuloliiton liittokokouksessa.

Keskustelua aiheesta

Nyt sen sanoo toinenkin sinisten ministeri: Keskustelu yleissitovuudesta on edessä

Siniset ei aja muutoksia työehtosopimusten yleissitovuuteen, sanoo puheenjohtaja Sampo Terho. Asia nousi keskusteluun eilen, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne penäsi hallitukselta kantaa yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

Syynä olivat työministeri Jari Lindströmin kommentit Mustread-sivustolle.

Terho korostaa STT:lle, että Lindström ei ole ehdottanut yleissitovuuden poistamista, vaan huomauttanut, että keskustelu yleissitovuudesta on edessä tulevaisuudessa. Terho yhtyy Lindströmin näkemykseen, että yleissitovuuskeskustelu pitänee käydä jossain vaiheessa.

Keskustelua aiheesta

Kohu Teemu Laajasalon rahankäytöstä yltyy – ”Tavoitteena on ollut piispan saattaminen median kautta mahdollisimman huonoon valoon”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin yleisen kirkkovaltuuston jäsen Jukka Relander jatkaa julkista keskustelua Helsingin piispan Teemu Laajasalon talousepäselvyyksien ympärillä. Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen teki viime viikolla selvityspyynnön Laajasalon yrityksen asioista ja Helsingin seurakuntayhtymän luottokortin käytöstä.

Relander kohdistaa kritiikkinsä selvityspyynnön tekijään.

”Korhosta ei voi syyttää sinnikkyyden puutteesta, hänen tarkastettuaan sekä Savonlinnassa että Tel Avivissa sijainneista hotelleista, että montako henkeä nukkui ja missä. Sen sijaan hän ei ole kysynyt Laajasalolta itseltään menojen perusteita. Näin siksi, että tavoitteena on ollut piispan saattaminen median kautta mahdollisimman huonoon valoon. Kirkon etu on ollut väline, ei päämäärä.”

Relander kirjoittaa pitkässä blogipäivityksessään perjantaina, että jos Korhonen oikeasti haluaisi kirkolle hyvää, hän olisi edes kokeillut kirkon sisäisiä reittejä, ja varonut päästämästä julkisuuteen epäilyksiä, joihin löytyy hyvä selitys, mutta joista saa turhan kohun.

”Kysyin Helsingin seurakuntayhtymästä, että millaisella tasolla Laajasalon luottokortin käyttö on ollut suhteessa muihin helsinkiläisiin kirkkoherroihin. Tehtävät huomioiden se on ollut samalla tasolla, noin seitsemän tonnia vuodessa.”

Relanderin mukaan käsissä on kohu, jonka varsinaiseksi pihviksi jäävät kolme tarpeettoman kallista majoitusta työmatkojen yhteydessä ja toistaiseksi selvittämätön määrä puuttuvia tositteita.

”Korhosen syytösten teho perustuu osin aineiston taitavaan valikointiin, osin siihen, että syytöksiä on esitetty jo niin pitkään, että niistä syntyy vaikutelma hämäräpelistä kirkollisen vallan salongeissa.”

Siitä Relander on kuitenkin yhtä mieltä Korhosen kanssa, että Laajasalolla on selvitettäviä asioita.

”Mutta en ole koskaan nähnyt politiikassa yhtä likaisia vaaleja kuin Helsingin piispanvaalit olivat, ja ovat edelleen. Kokemusta vaaleista minulla on.”

Timo Soini ärähtää: ”Helvetin tylsä kuunneltava ja pitkästyttävä ihminen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) ennustaa, että tulevaisuuden politiikassa pärjäävät ihmiset, jotka saavat jotakin aikaan.

”Winston Churchill- tyyppi tulee pyyhkimään pöytää. Hän lupaa verta, hikeä ja kyyneleitä. Ei mielistele ketään, eikä mitään. Churchill sanoi aikoinaan jättäessään konservatiivipuolueen ja liittyessään liberaaleihin jotain siihen suuntaan, että  olen ainoa rotta, joka ui uppoavaan laivaan. Laiva kyllä kynti syvällä ja syvälle jäi, mutta Churchill tuli uudestaan. Koska ihmiset halusivat hänet takaisin.”

Soini kirjoittaa asiasta verkkosivuillaan. Hänen mukaansa nykyihminen äänestää tunteella, jos ylipäänsä äänestää.

”Vanhat totuudet ja puolueet eivät päde. Eivätkä puristit pelasta. Monomaanikko on helvetin tylsä kuunneltava ja pitkästyttävä ihminen.”

Soinin mielestä ”puritaani, tosikko, oikeassaolija” voi saada kymmenen prosenttia äänistä.

”Puristi voi olla joko fasisti tai kommunisti tai mikä tahansa yhden totuuden tai toteemin tuijottaja. Sellaisia on joka maassa. Suomessakin.”

Soini sanoo, että politiikassa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän sellaisia poliittisia johtajia, jotka ovat elämässään myös epäonnistuneet ja nousseet ylös ja yrittäneet uudestaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Valkoisesta talosta raju purkaus – lehdistöpäällikkö haukkuu ”luusereiksi”

Kuva: Lehtikuva

Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Sarah Sanders kuvailee Valkoisen talon tiedotteessa senaatin demokraatteja vastahakoisiksi luusereiksi. Hänen mukaansa he laittoivat politiikan muun muassa kansallisen turvallisuuden ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten edelle.

Sanders sanoo, että laittomien maahanmuuttajien asemasta ei neuvotella sillä aikaa, kun ”demokraatit pitävät laillisia kansalaisia panttivankeina edesvastuuttomien vaatimustensa takia”.

Hänen mukaansa senaatin demokraatit käyttäytyvät kuin vastahakoiset luuserit, eivät kuten lainsäätäjät. Hän sanoo tiedotteessa, että heti kun demokraatit alkavat maksaa armeijan kustannuksia, neuvottelut maahanmuuton uudistamisesta voidaan aloittaa.

Yhdysvaltain liittovaltion hallinto suljettiin tänään kello seitsemältä aamulla Suomen aikaa, sillä senaatti ei päässyt sopuun maan budjetista.

Sandersin tiedotteesta uutisoi muun muassa CNN.

AVAINSANAT