Berner-kritiikki kuplii keskustassa – kysymys Väyrysen kabinetista: Toivoiko äänestäjä maakuntien saavutettavuuden alasjoa?

Kuva: Lehtikuva
LKS 20151215 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström menossa eduskunnan iltapäivän täysistuntoon tiistaina 15. joulukuuta 2015, jossa keskusteltiin vasemmistoliiton ja vihreiden tekemästä välikysymyksestä kokoomuksen valtiovarainministeri Alexander Stubbin puheista eduskunnassa. LEHTIKUVA / Markku Ulander
Paavo Väyrysen (kesk.) avustajana toimivan Joonas Köntän mukaan liikenneministeri Anne Bernerin (kuva) suunnittelemat junaliikenneleikkaukset tukevat maakuntien alasajon trendiä.

Kuinka pitkään kritiikki liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) sektorin raideliikenneleikkauksia kohtaan pysyy pinnan alla hallitusta johtavassa puoluessa, Suomen keskustassa? Onhan se edeltäjineen aina painottanut aluepolitiikkaa ja koko maan kattavaa palvelutarjontaa.

Tätä ovat politiikan tarkkailijat ainakin mielessään kysyneet liikenneministeriön avatessa kilvan ovia kilpailutukselle.

Sisäiseen yksimielisyyteen onkin tulossa säröjä. Keskustassa ilmiselvästi ainakin kuplii jo.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk.) avustajana työskentelevä Joonas Könttä arvostelee blogissaan hallituksen linjaa maakuntien elämän kannalta avoimesti haitalliseksi.

– Harva äänestäjä kehäkolmosen ulkopuolella toivoi maakuntien saavutettavuuden alasajoa, kun äänesti edellisen eduskunnan oppositiopuolueita keskustaa ja perussuomalaisia eduskuntavaaleissa vajaa vuosi sitten. Nyt maakuntien saavutettavuus on kuitenkin uhattuna. Tämä haittaa käytännön elämää, turismia ja elinkeinoelämää laajemminkin, kirjoittaa Könttä.

Könttä viittaa julkisuudessa olleisiin tietoihin, joiden mukaan sisäministeriön asetusluonnoksessa Suomeen jäisi vain yksi kansainvälinen lentokenttä, Helsinki-Vantaa.

– Kyseessä on vasta luonnos, mutta ilman asiaan reagointia pahin uhkakuva voi toteutua, hän toteaa.

Peräänkuuluttaisin korjausliikkeitä etenkin keskustalaisilta ministereiltä. Vielä ei ole myöhäistä tarkistaa politiikan suuntaa.

Köntän mukaan liikenneministerin suunnittelemat junaliikenneleikkaukset tukevat maakuntien alasajon trendiä.

– Bernerin siunaamat 12,3 miljoonan euron junaliikennesäästöt ovat valtion budjetissa pieni summa, mutta alueiden elinvoimaisuuden kannalta kohtalokas isku. Maakuntien saavutettavuutta ollaan heikentämässä, vaikka niiden elinvoimaisuuden ajaminen olisi koko Suomen etu.

Väyrysen avustaja peräänkuuluttaa korjausliikkeitä etenkin keskustalaisilta ministereiltä.

Vielä ei ole myöhäistä tarkistaa politiikan suuntaa, Könttä katsoo.

– Liikennepolitiikan kokonaisuudesta täytyisi nyt tehdä laaja vaikuttavuusarvio. Maakunnille vahingollisia ratkaisuja on kyettävä korjaamaan, hän päättää kirjoituksensa.

HS-gallup: SDP tiukasti keskustan kannassa kakkosena

Kuva: Ilkka Yrjä
FullSizeRender(12)
SDP:n ja Demokraatti-lehden ristely jatkuu sunnuntaina. Eilisessä tervetuliaistilaisuudessa puolueen puheenjohtaja Antti Rinne kutsui lavalle SDP:n riveihin siirtyneet Marko Varajärven (vasemmalla) ja Abdirahim "Husu" Husseinin.

Hyvin moni äänestäjä on nyt epätietoinen kannastaan, ilmenee tuoreesta Helsingin Sanomien mielipidekyselystä.

Kyselyyn tavoitetuista 40 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta he äänestäisivät tai eivät kävisi äänestämässä. Epätietoisten osuus ei ole ollut yhtä suuri HS-gallupeissa viiteen ja puolen vuoteen.

Kyselyyn osallistuneista 40 prosenttia ei osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta he äänestäisivät tai eivät kävisi äänestämässä.

Puolueista vasemmistoliitto on saavuttanut ja niukasti ohittanut perussuomalaiset.

Vasemmistoliiton kannatus oli elokuussa 9,6 ja perussuomalaisten 9,5 prosenttia.

Keskusta on pysynyt suosituimpana puolueena 20,6 prosentin kannatuksellaan.

SDP:n kannatus sahaa edestakaisin, nyt puoluetta äänestäisi 19,1 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista.

Kokoomus ei näytä saaneen nostetta Petteri Orpon valinnasta puheenjohtajaksi, sillä sen kannatus oli elokuussa 17,3 prosenttia.

Kaikkien kolmen hallituspuolueen kannatus on nyt alhaisempi, kuin se oli eduskuntavaaleissa 2015. Hallituspuolueita kannattaa 47,4 prosenttia kansasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Demariristeilyllä innostettiin väkeä kyselemään sotesta – Haataiselta vakava viesti hallitukselle

Kuva: Jari Soini
Sote tulee Hanna Tainio
Demariristeilyn sote-keskustelussa Tuula Haatainen ja Anneli KIljunen sekä Hanna Tainio, joka kuvassa pitää omaa alustuspuheenvuoroaan.

– Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen. Haatainen puhui asiasta SDP:n kuntavaaliristeilyllä tänään.

– Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa, totesi Haatainen demareiden risteilyllä lauantaina M/S Baltic Queenillä.

– Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

– Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Risteilyn aloittaneella demareiden soteristeilyllä puhuivat myös Hanna Tainio ja Anneli Kiljunen. Tainio kävi läpi osin järkyttäviäkin sotenumeroita, kuntavero esimerkiksi laskee 7,5 prosenttiin, mutta vastaavasti muut verot nousevat. Päärooliin nousevat ulkomaille valuvat soterahat ja veroparatiisit.

Anneli Kiljusen mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt on tyystin unohdettu koko uudistuksesta.

Hyssälän Kela-paikalle tunkua – hakijoiden joukossa Paivi Räsänen ja VM:n budjettipäällikkö

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
lks 20160827  LKS 20151118  Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen    eduskunnan  täysistunnossa 18. marraskuuta 2015. 

 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Hakijoiden joukossa on muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.). Kristillisdemokraattien puheenjohtajana Räsänen toimi 2004–2015.

Kelan pääjohtajan paikkaa tavoittelee 20 hakijaa.

Joukossa ovat muun muassa entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, Kelan johtaja, kokoomustaustainen Kuntaliiton entinen toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Paikkaa hakevat myös sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antila, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen, vakuutuspiirin johtaja Arto Rautio Kelasta, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sekä professori Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Muita hakijoita ovat diplomi-insinööri Asko Eerola, diplomi-insinööri Karo Halme, proviisori Tapio Heilala, sosiaalityöntekijä Markku Kekäläinen, lääketieteen lisensiaatti Heikki Kenttä, järjestösihteeri Reima Kultalahti, toimistosihteeri Mikko Naakka, henkilöstöjohtaja Arja Salin, työterveyslääkäri Samu Suominen, chef engineer Jarkko Taavela ja merkonomi Erja Tennilä.

Hakuaika tehtävään päättyi vuorokauden vaihtuessa.

Kelalle haetaan uutta pääjohtajaa Liisa Hyssälän jäädessä paikalta eläkkeelle vuodenvaihteessa.

SDP:n Taavitsainen: Saavatko munuaissyöpää sairastavat parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ?

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on huolissaan munuaissyöpää sairastavien potilaiden yhdenvertaisesta ja hyvästä hoidosta eri puolella Suomea.

Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille.

Taavitsainen kysyy, saako jokainen munuaissyöpään sairastunut parhaan mahdollisen hoidon asuinpaikastaan riippumatta ja mitä ministeri aikoo tehdä, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu kalliiden lääkehoitojen osalta kaikkialla Suomessa.

Hän muistuttaa, että munuaissyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 1000 ihmistä. Täsmälääkkeet ovat kuitenkin kalliita, mutta tällä hetkellä Kela-korvattavia,  yleensä ylemmän erityskorvausluokan mukaisesti sataprosenttisesti lääkkeen hinnasta. Näin jokainen potilas on pystynyt hankkimaan lääkkeensä, mikä on turvannut potilaiden lääkehoidon yhdenvertaisuuden.

— Tutkimus ja lääkehoito edistyvät nykyään nopeasti. Uusien kalliiden lääkkeiden saatavuus potilaille on sairaalakohtaista. Jos lääkehoito tehdään tiputuksena sairaalassa, sen kustannukset jäävät sairaalan suoritettavaksi. Sairaaloihin kohdistuu painetta priorisoida lääkkeiden saajia, mikä on erittäin huolestuttava kehityssuunta potilaiden yhdenvertaisuuden kannalta, Taavitsainen sanoo.

— Kansalaisille vakuutetaan, että ketään hoitoa tarvitsevaa ei jätetä hoitamatta. Munuaissyöpää sairastavat ja heidän läheisensä ovat kuitenkin hyvin huolestuneita sairaaloiden priorisointipaineiden vaikutuksista lääkehoidon saatavuuteen, Taavitsainen kertoo.

– Jos myös sairaalassa annettavien lääkkeiden osalta myönnettäisiin Kela-korvauksen tapainen korvaus, vähentäisi se vakavasti sairaiden potilaiden huolta heille elintärkeästä hoidosta. Potilas voisi luottaa siihen, että sairaala tekee hoitolinjauksen ilman kustannuskysymysarviointia ja jokainen potilas saisi yhtä hyvän hoidon, Taavitsainen ehdottaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Perusterveydenhuollon palveluihin tarvitaan Suomessa päivitetty hoitotakuu, vaatii kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

— Suomen terveydenhuollon todellinen ongelma ei ole sen laatu, vaan hidas hoitoon pääsy terveysasemilla silloin, kun kyse ei ole akuutista tai vakavasta vaivasta. Aika on rahaa terveydenhuollossa. Pieneltäkin tuntuvat vaivat pahenevat vaikeammiksi hoitaa ja se maksaa.

— Terveysasemalle pääsyn hoitotakuu on laitettava ajan tasalle, tätä ihmiset odottavat. Nopeampi hoitoon pääsy on mahdollista turvata lainsäädännöllä kaikille, esittää Haatainen.

Hoitotakuulla tarkoitetaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjä määräaikoja, joiden puitteissa kansalaisilla on oikeus saada terveyspalveluita. Hoitotakuuajat ovat kuitenkin usein pitkiä ja voivat ketjuttua, jos samalla henkilöllä on useita eri sairauksia.

Haatainen lähettääkin hallitukselle terveiset heittää romukoppaan sote-uudistukseen sisältyvän pakkoyhtiöittämisen ja palvelutuotannon massiivisen yksityistämisen.  Sen sijaan esiin on nostettava todelliset ongelmat.

— Veroeuromme pitää käyttää hoitoon pääsyn varmistamiseen, jossa julkisen tukena tarvitaan yksityistä ja kolmannen sektorin palveluita.

Keskustelua aiheesta