Kolumni

https://twitter.com/maijaalina

Potilailta 150 miljoonaa – kiertoteitä valtion taskuun

Maan hallitus päätti korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja vuonna 2016 alusta tavanomaisten indeksikorotusten lisäksi 27,5 prosenttia eli yhteensä noin 30 prosenttia. Asiasta tiedotettiin 19.11.2015. Tasasuuruisten asiakasmaksujen erilliskorotuksella tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti 150 miljoonan euron lisäystä maksukertymään.

Kunta kerää asiakasmaksut potilailta. Mutta maksujen korotukset eivät suinkaan jää kuntien kassoihin, vaan nyt valtio kerää maksut itselleen leikkaamalla valtion tukea kunnilta vastaavalla summalla. Käytännössä se tarkoittaa, että potilaat maksavat noin 30 prosentia korkeampia maksuja, jotka menevät kiertoteitä valtion taskuun.

Kunnat voivat päättää maksujen tasosta

Vaikka valtioneuvosto säätää maksuasetuksen, sen käyttöönotto jää kuntien harkintaan. Kunta voi joko käyttää maksukaton ylintä rajaa tai tehdä siihen muutoksia. Helsingissä poistettiin terveyskeskuskäyntimaksu 2012, joten terveyskeskuskäynti on ollut maksutonta asiakkaille vuoden 2013 alusta. Muuten maksujen säätämisessä on käytetty maksuasetuksen hintoja kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti käyttäen ylintä maksukattoa. Päätösvalta maksujen käyttöönotoksi on kaupunginhallituksen ohjeella annettu virkamiehille. Se oli luontevaa silloin, kun valtioneuvosto korotti asiakasmaksuja vain indeksien mukaisesti muutamilla prosenteilla. Tällainen lähes 30 prosentin korotus on selkeä poikkeus, mutta kaupungin virkamiesjohto ei ole halunnut tuoda tätä korotuslinjaa poliittiseen harkintaan ja päätöksentekoon.

Sosialidemokraatit eivät ole hyväksyneet tätä linjaa

Husin hallituksessa sosialidemokraattien johdolla syntyi enemmistö siitä, ettei Husissa oteta käyttöön 30 prosentin mukaista maksuasetusta vaan sovelletaan vain peruspalveluindeksin mukaisia korotuksia. Kokoomus vastusti tätä ja siitä äänestettiin sitten vielä Husin valtuustossa joulukuun puolivälissä. Mutta sielläkin sosialidemokraattien linja piti. Mielestämme kunnilla on leveämmät hartiat kustannusten maksamisessa kuin paljon julkisia palveluja käyttävillä ihmisillä, joiden taloudellinen tilanne voi joskus olla hyvinkin heikko.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vaatii Helsingissä, että kaupunginhallitus ottaa sote- asiakasmaksuasetuksen tulkinnan kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupungin ensi vuoden budjetissa ei ole asiakasmaksujen lisäkorotusta. Asiakasmaksut nousevat vain peruspalveluindeksin verran. Sosialidemokraattien mielestä maksuja ei pitäisi korottaa valtion vaatimaa vajaata 30 prosenttia vaan vain indeksin mukaisesti. Lisäksi Helsingin aiempi tulkinta terveyskeskuskäyntimaksun poistosta pitää säilyttää

Demariryhmän mielestä maksuasetuksen rajun korotuksen hyväksyminen on vakavassa ristiriidassa valtuuston hyväksymän ykkösstrategian ”terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen” kanssa. Tiedämme, että asukkaiden taloudellisella asemalla on vaikutuksia terveys- ja hyvinvointieroihin. Tiedämme myös, että maksuasetuksen suuret korotukset kohdistuvat kaikista pienituloisimpiin paljon julkisia palveluja käyttäviin ihmisiin. Talousarvioon tulevien noin 8-9 miljoonan euron lisäys on kohtuuton hinta näiden ihmisten arjessa selviytymisessä.

Pääministeri Sipilän hallituksen linja erilaisten maksujen korotuksissa tai palvelujen leikkauksissa on ollut tylyä. Hyvinvoiva keskiluokka ei näistä leikkauksista ole juurikaan kärsinyt. Suurin taakka on kohdistunut ja näyttää kohdistuvan edelleen pienituloisten, köyhien ja kipeiden harteille. Tämän hallituksen linja on selkeästi kovempi kuin monien viime vuosien hallitusten. Milloin ihmiset heräävät?

https://twitter.com/maijaalina

Kolumni

Eduskunnan täysistunto

Antti Häkkäsestä odotetusti uusi oikeusministeri – ensimmäinen juristi hallitukseen

Uudeksi oikeusministeriksi nousee kokoomuslainen juristi Antti Häkkänen. Hän on 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta.

Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Eduskunnassa hän on toiminut hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.

Kokoomuksen toinen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi jo aiemmin, ettei ole käytettävissä oikeusministeriksi. Hän perusteli asiaa terveyssyillä. Hän ei ole koskaan ollut käytettävissä ministeriksi, koska hän on kertonut kärsivänsä vaikeasta migreenistä.

Häkkästä pidettiin lähes varmana salkunsaajana viimeistään sen jälkeen, kun hän keskeytti eilen Yhdysvaltain-matkansa.

Oikeusministerin salkun siirtymisestä perussuomalaisilta kokoomukselle päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä. Perussuomalaiset puolestaan saa urheilu- ja kulttuuriasiat Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetus- ja kulttuuriministerin salkusta.

Riihessä päätettiin, että jokainen puolue saa yhden uuden salkun ja valitsee itse uuden ministerinsä. Keskusta kertoi jo aiemmin tänään, että uusi maa- ja metsätalousministeri on kansanedustaja Jari Leppä. Perussuomalaisten uusi kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppaministeri on kansanedustaja Sampo Terho.

Iso ministeriruletti pyörähti liikkeelle talvella, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huolestui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) kohtuuttomasta työtaakasta. Se sai hänet pohtimaan, pitäisikö ministerien määrää sittenkin lisätä. Lindström joutui maaliskuussa viikoksi sairauslomalle muun muassa korkean verenpaineen takia. Lindström jatkaa työministerinä.

Juttua päivitetty lisätiedoilla

Eduskunnan täysistunto

Kolumni

Perussuomalaisten ministeripaikasta äänestettiin – kulttuurin salkku Sampo Terholle

Uudeksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi on valittu perussuomalaisten Sampo Terho. 39-vuotias Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävien siirtymisestä kokoomukselta perussuomalaisille päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä, kun ministerien määrää päätettiin lisätä kolmella. Tehtäviä on hoitanut Sanni Grahn-Laasonen, jolle jää opetusministerin tehtävät.

Ministeriehdokkaana äänestettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Ehdolla oli myös kansanedustaja Mika Niikko.

Kolumni

31564189

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

31564189

Kolumni

LKFTJK20170427131356RWVP

LKS 20170427 Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen puhumassa tiedostusvälineille eduskunnan aulassa Helsingissä torstaina 27. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Myös perussuomalaiset hyväksyi hallintarekisterin – Soini joulukuussa 2015: ”Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin”

Eduskunnan talousvaliokunta on hyväksynyt mietinnön lakiesityksestä, johon kiistelty hallintarekisteri sisältyy.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys etenee eduskunnan suureen saliin. Oppositio on jättänyt mietintöön vastalauseen ja esittää lakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta käsitteli istunnossaan asiasta kutakuinkin saman paperin kuin viime keväänä, sillä hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin kolmea lausumaa. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) korosti ensimmäistä lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajan tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä.

Lausuman mukaan tunnistamatta jäävältä edunsaajalta perittävä lähdevero on ”riittävän kannustava”. Turusen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole sopinut lähdeveron suuruudesta.

Hallintarekisteriä aiemmin vastustaneille perussuomalaisille tarjottiin jo viime vuonna ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan tuolloin riittänyt.

Turusen mukaan hallintarekisteristä keskusteltiin alkuviikon hallituksen puoliväliriihessä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on toistuvasti vastustanut hallintarekisteriä. Esimerkiksi marraskuussa 2015 Soini kirjoitti blogissaan hallintarekisteriin liittyvän ”lukuisia moraalisia ja käytännön ongelmia”.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti joulukuussa 2015.

SDP:n Lauri Ihalainen kritisoi hallituksen toimintatapaa, jossa asia tuotiin valiokuntaan vain parin päivän varotusajalla. Hän myös epäilee valiokunnan lausumien vaikutusta lain lopulliseen sisältöön.

LKFTJK20170427131356RWVP

LKS 20170427 Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen puhumassa tiedostusvälineille eduskunnan aulassa Helsingissä torstaina 27. huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kolumni

ruoka

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

ruoka