https://twitter.com/maijaalina

Kolumni

Potilailta 150 miljoonaa – kiertoteitä valtion taskuun

Maan hallitus päätti korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja vuonna 2016 alusta tavanomaisten indeksikorotusten lisäksi 27,5 prosenttia eli yhteensä noin 30 prosenttia. Asiasta tiedotettiin 19.11.2015. Tasasuuruisten asiakasmaksujen erilliskorotuksella tavoitellaan hallitusohjelman mukaisesti 150 miljoonan euron lisäystä maksukertymään.

Kunta kerää asiakasmaksut potilailta. Mutta maksujen korotukset eivät suinkaan jää kuntien kassoihin, vaan nyt valtio kerää maksut itselleen leikkaamalla valtion tukea kunnilta vastaavalla summalla. Käytännössä se tarkoittaa, että potilaat maksavat noin 30 prosentia korkeampia maksuja, jotka menevät kiertoteitä valtion taskuun.

Kunnat voivat päättää maksujen tasosta

Vaikka valtioneuvosto säätää maksuasetuksen, sen käyttöönotto jää kuntien harkintaan. Kunta voi joko käyttää maksukaton ylintä rajaa tai tehdä siihen muutoksia. Helsingissä poistettiin terveyskeskuskäyntimaksu 2012, joten terveyskeskuskäynti on ollut maksutonta asiakkaille vuoden 2013 alusta. Muuten maksujen säätämisessä on käytetty maksuasetuksen hintoja kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti käyttäen ylintä maksukattoa. Päätösvalta maksujen käyttöönotoksi on kaupunginhallituksen ohjeella annettu virkamiehille. Se oli luontevaa silloin, kun valtioneuvosto korotti asiakasmaksuja vain indeksien mukaisesti muutamilla prosenteilla. Tällainen lähes 30 prosentin korotus on selkeä poikkeus, mutta kaupungin virkamiesjohto ei ole halunnut tuoda tätä korotuslinjaa poliittiseen harkintaan ja päätöksentekoon.

Sosialidemokraatit eivät ole hyväksyneet tätä linjaa

Husin hallituksessa sosialidemokraattien johdolla syntyi enemmistö siitä, ettei Husissa oteta käyttöön 30 prosentin mukaista maksuasetusta vaan sovelletaan vain peruspalveluindeksin mukaisia korotuksia. Kokoomus vastusti tätä ja siitä äänestettiin sitten vielä Husin valtuustossa joulukuun puolivälissä. Mutta sielläkin sosialidemokraattien linja piti. Mielestämme kunnilla on leveämmät hartiat kustannusten maksamisessa kuin paljon julkisia palveluja käyttävillä ihmisillä, joiden taloudellinen tilanne voi joskus olla hyvinkin heikko.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä vaatii Helsingissä, että kaupunginhallitus ottaa sote- asiakasmaksuasetuksen tulkinnan kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupungin ensi vuoden budjetissa ei ole asiakasmaksujen lisäkorotusta. Asiakasmaksut nousevat vain peruspalveluindeksin verran. Sosialidemokraattien mielestä maksuja ei pitäisi korottaa valtion vaatimaa vajaata 30 prosenttia vaan vain indeksin mukaisesti. Lisäksi Helsingin aiempi tulkinta terveyskeskuskäyntimaksun poistosta pitää säilyttää

Demariryhmän mielestä maksuasetuksen rajun korotuksen hyväksyminen on vakavassa ristiriidassa valtuuston hyväksymän ykkösstrategian ”terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen” kanssa. Tiedämme, että asukkaiden taloudellisella asemalla on vaikutuksia terveys- ja hyvinvointieroihin. Tiedämme myös, että maksuasetuksen suuret korotukset kohdistuvat kaikista pienituloisimpiin paljon julkisia palveluja käyttäviin ihmisiin. Talousarvioon tulevien noin 8-9 miljoonan euron lisäys on kohtuuton hinta näiden ihmisten arjessa selviytymisessä.

Pääministeri Sipilän hallituksen linja erilaisten maksujen korotuksissa tai palvelujen leikkauksissa on ollut tylyä. Hyvinvoiva keskiluokka ei näistä leikkauksista ole juurikaan kärsinyt. Suurin taakka on kohdistunut ja näyttää kohdistuvan edelleen pienituloisten, köyhien ja kipeiden harteille. Tämän hallituksen linja on selkeästi kovempi kuin monien viime vuosien hallitusten. Milloin ihmiset heräävät?

Kolumni

Ville Ranta: Tarvitsemme vain huipuimmat – ”Bengt!…”

Kolumni

Kaj Kunnas, 53: ”Aivoinfarkti ei tuntunut miltään”

Tänä päivänä näen peilistä toisen minäni. Koen, että minulla on nyt aivoinfarktin jälkeen toinen elämä käynnissä. En ole aikaisemmin hirveästi nauttinut omasta peilikuvastani. Mutta nyt nautin, koska poskeni ei enää roiku. Suupielet eivät roiku. Ja pystyn puhumaan.

Kun 24.5. kello 7.40 katsoin peilikuvaani, oli se ikuisesti mieleen jäävä hetki. Silloin minulla oli minuutissa mennyt puhe ja toinen poski roikkui ja repsotti. Ajattelin, että jukranpujut, nyt mulla on aivoinfarkti. Että nyt täytyy jostakin saada apua ja ambulanssi tänne. Ei sitä sillä hetkellä miettinyt, että kuoleeko siihen. Sitä on ajatellut vasta jälkikäteen. Sillä hetkellä päällimmäinen ajatus oli vain, että apua on saatava ja nopeasti. En oikeastaan hirveästi edes pelännyt, mutta kyllä se hetki jäi mieleen.

Aivoinfarktin aikana oli oikeastaan sellainen humalainen olo. Hyvä olo.

Aivoinfarkti ei tuntunut miltään. Ikään kuin joku vain olisi sivellyt toiselle puolle päätäni jotakin lämmintä, joka valui aivoista pitkin poskea. Ei mitään kipua. Jälkikäteen olen miettinyt, että onneksi se ei tullut yöllä, kun nukuin. Olisin saattanut nukkua neljä tuntia sen infarktin kanssa, ja sitten apu olisikin ollut jo liian myöhäistä. Aamulla olisikin vain ollut niin sanotusti kerrosta alempana.

Ensimmäinen kysymys oli ”Ootsä kännissä?”.

Aivoinfarktin aikana oli oikeastaan sellainen humalainen olo. Hyvä olo. Mihinkään ei sattunut. Ei ennen, ei sen aikana, eikä sen jälkeen ollut minkään sortin kipuja. Kun ambulanssi tuli pihaan ja henkilökunta ryntäsi meille sisään, niin ensimmäinen kysymys oli ”Ootsä kännissä?”. Silmistä he tarkistivat, että vaikka puhe sammalsi, niin ei se olekaan kolmen promillen humalassa.

Sen siitä opin, että kännisen kuuloinen ja oloinen ihminen voikin olla muuta kuin känninen ja tarvitseekin ehkä välittömästi apua. Aivoinfarktissa apua on saatava heti, jokainen minuutti on tärkeä. Ei ole aikaa jäädä odottelemaan, että menevätkö oireet itsekseen ohi. Eivät ne mene.

Kaj Kunnas on urheilutoimittaja Ylellä.

Teksti: Nora Vilva

Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä torstaina 6.10.2016.

Kolumni

may

Britannian Mayn ”renessanssi-puhe” hurmasi eurooppaministerit – Sampo Terhokin kuvasi otetta ”rakentavaksi”

Britannian pääministerin Theresa Mayn (kuvassa) rakentava ote sai maanantaina Brysselistä vuolaasti kehuja. Kaupungissa koolla olleet eurooppaministerit pitivät Mayn ”renessanssi-puhetta” askeleena oikeaan suuntaan.

– Rakentava ote on sama, joka meillä on. Se on mielentila, kehui EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier Mayn perjantaista puhetta Firenzessä.

Britannian ja EU:n neljäs neuvottelukierros alkoikin maanantaina suotuisten tähtien alla. Tulosta ei ole syntynyt tätä ennen juuri lainkaan, mutta neuvotteluiden toivotaan vauhdittuvan tulevina päivinä.

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) kuvasi hänkin Mayn otetta rakentavaksi, mutta muistutteli, ettei neuvotteluita käydä julkisten puheiden kautta.

– Pitää olla konkreettisia ehdotuksia, joita tuoda pöytään, Terho sanoi.

Barnier taustoitti ministerit juuri ennen neuvottelukierroksen alkua. Selvyyttä haetaan Terhon mukaan yhä siihen, miten Britannia aikoo huolehtia kansalaisten oikeuksista tai minkälainen rahoitusratkaisu saarivaltiolle kelpaa. Myös Irlannin rajakysymys on vielä pitkälti avoinna.

Eurooppaministerit keskustelivat myös siitä, mitä tehdä Britannian 73 paikalle EU-parlamentissa. Suomen kantana on Terhon mukaan, että niin meppien määrän kuin budjetin täytyy pienetä brexitin myötä.

– Ilmoitin myös, että Suomi ei pidä ylikansallisia listoja hyvänä menettelynä, Terho kertoi.

Ylikansallisia listoja, joissa EU-kansalainen saisi eurovaaleissa äänestää myös EU-puolueiden asettamia ehdokkaita, on pyöritelty EU:ssa jo pitkään. Viime aikoina ehdotus on noussut uudelleen esiin, koska yhteislistat voisivat tuoda EU:ta lähemmäs ihmisiä.

Komissio yrittää jatkaa dialogia Puolan kanssa.

Puolan oikeuslaitoksen luisuminen kohti poliittista ohjausta oli sekin eurooppaministerien asialistalla. Suomi tukee Terhon mukaan komission yritystä käydä vuoropuhelua Puolan kanssa

– Korostettiin maa toisensa jälkeen, että jonkinlainen ratkaisu pitää löytyä ja kannustettiin dialogiin komission ja Puolan välillä, Terho summasi.

Komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin mukaan työtä on tehtävänä vielä paljon. Komissio toivoo, että niin sanottu Venetsian komissio arvioisi uudistukset, joiden arvioidaan vievän oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Ministerit eivät tehneet vielä maanantaina päätöksiä. Timmermansin mukaan komissiolla on työkalut puuttua yhteisiä arvoja rikkovan jäsenmaan toimintaan, eikä se epäröi niitä käyttää.

– Myöhemmin tänä vuonna tai sen jälkeen voi tulla hetki, että meidän pitää ottaa vastuu. Meillä on tarvittavat työkalut ja jos tarvetta, emme epäröi käyttää niitä.

Komissio voi käynnistää seitsemännen artiklan, mikä voisi johtaa siihen, että Puolan äänioikeutta EU-kokouksissa rajattaisiin.

STT–ANNIINA LUOTONEN

may

Kolumni

vaalit

”Vaatii täydellistä kampanjan onnistumista haastajalta” – tutkija arvioi asetelmia kohti presidentinvaaleja

Presidentinvaalien eteneminen toiselle kierrokselle vaatii ennakkosuosikki Sauli Niinistön kilpakumppaneilta täydellistä onnistumista, arvioi eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta. Jos Niinistö saisi ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valittaisiin suoraan presidentiksi.

Gallupmenestystäkin keränneen Niinistön asemia vahvistaa hänelle kerätty valtava 156 000:n kannattajakortin potti, joka julkistettiin maanantaina. Kyse on politiikan tutkijan mukaan ”veret seisauttavasta kampanja-avauksesta”, vaikka Niinistön kampanjaa ei vielä ole edes virallisesti avattu.

– Onhan tämä sellainen lähtö, että näiden toisten ehdokkaiden kilpailuasetelma suhteessa Niinistöön näyttää erittäin hankalalta. Jos joku aikoo kisan toiselle kierrokselle työntää (viedä), kyllä se vaatii täydellistä kampanjan onnistumista haastajalta, sanoi Jokisipilä STT:lle maanantaina.

Jokisipilän mukaan mahdollista toiselle kierrokselle etenevää Niinistön haastajaa on vaikea veikkailla, koska vaalikampanjointi on vielä hyvin alussa. Ainakin vihreiden Pekka Haavistolla ja perussuomalaisten Laura Huhtasaarella voisi hänen mielestään tämänhetkisessä valossa olla mahdollisuus siihen.

Väyryselle kerättyjen kannattajakorttien määrä on ”nelinumeroinen”.

Istuva presidentti Niinistö pyrkii ehdokkaaksi tammikuun presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen kautta. Ehdokkuuteen olisi riittänyt 20 000 allekirjoitettua kannattajakorttia.

Niinistö kiitti maanantaina kaikkia kannattajakortin allekirjoittaneita.

– Nöyrin kiitos saamastani tuesta! Tuli 156 000 kannustusta, se antaa voimia, presidentti kirjoitti Facebookissa.

Niinistön kannattajayhdistys sai kannattajakortteja niin tapahtumissa kuin postitse yksityishenkilöiltä, kertoo kampanjapäällikkö Pete Pokkinen.

– Kortteja tuli todella paljon postissa yksityishenkilöiltä, jotka olivat keränneet niitä esimerkiksi kaveripiiristään.

Niinistö on ilmoittanut aloittavansa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Sitä ennen hän osallistuu muutamiin keskustelutilaisuuksiin loka- ja marraskuussa.

Pokkisen mukaan kansanliikkeen budjetista tulee pienempi kuin Niinistön presidentinvaalikampanjalla oli vuonna 2012. Tuolloin Niinistön kampanjakulut olivat vaalirahoitusilmoituksen mukaan noin kaksi miljoonaa euroa. Tarvetta puoluerahoitukselle ei näytä olevan.

Virallisen ilmoituksen ehdokkuudestaan ovat tehneet Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Matti Vanhanen (kesk.), Merja Kyllönen (vas.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Nils Torvalds (r.).

Myös Paavo Väyrynen pyrkii ehdokkaaksi kannattajayhdistyksen kautta. Kampanjapäällikkönä toimiva Seppo Hauta-aho kertoi maanantaina, että Väyryselle kerättyjen kannattajakorttien lukumäärä on tällä hetkellä nelinumeroinen.

– Mutta kyllä paljon kerättävää vielä on. Tavoitteemme on, että 20 000 korttia olisi kerätty itsenäisyyspäivään mennessä, Hauta-aho sanoo.

Perussuomalaisista irtautuneet siniset eivät ole vielä päättäneet, asettuvatko he tukemaan jotain tiettyä ehdokasta vai jättävätkö he ottamatta presidentinvaaleihin kantaa. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) sanoi Brysselissä maanantaina, että päätös asiassa tehdään lähiviikkoina.

STT–MATIAS ÅBERG, REETA PAAKKINEN

vaalit

Kolumni

rand-paul

Taas yksi Trumpin lupaus romukoppaan? – Obamacaren kaataminen uhkaa jälleen epäonnistua

Yhdysvalloissa republikaanipuolueen viimeisin yritys niin kutsutun Obamacaren kumoamiseksi uhkaa jälleen kuivua kasaan.

Amerikkalaismedian mukaan republikaanisenaattori Rand Paul (kuvassa keskellä) on ilmoittanut vastustavansa yhä oman puolueensa esitystä, jolla presidentti Barack Obaman aikana luotu terveydenhuoltojärjestelmä kumottaisiin.

Muokattu esitys annettiin tänään. Paul on vaatinut esitykseen edelleen merkittäviä muutoksia ehtona sille, että voisi äänestää sen puolesta.

Esityksen kaatumiseksi riittää, että sitä vastustaa kolme republikaanisenaattoria. Paulin lisäksi veteraanisenaattori John McCain on jo ilmoittanut vastustuksestaan.

Lisäksi ainakin kahden muun republikaanisenaattorin arvellaan olevan esitystä vastaan.

– Minun on hyvin vaikea kuvitella sellaista skenaariota, jossa päätyisin äänestämään esityksen puolesta, senaattori Susan Collins sanoi uutiskanava CNN:n haastattelussa.

Republikaaneilla on enemmistö sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa, mutta puolue ei ole saanut kumottua Obamacarea. Sen romuttaminen oli presidentti Donald Trumpin keskeisiä vaalilupauksia.

rand-paul