”Ennen kuin pakkolakipaketti myrkyttää ilmapiirin” – SDP:n Ihalainen vetoaa kattavan työmarkkinaratkaisun puolesta

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lauri Ihalainen sanoi loppiaispuheessaan, että monet syyt puoltaisivat sitä, että vakava yritys työmarkkinaratkaisulle tehtäisiin mahdollisimman pian – ennen kuin hallituksen kaavailema pakkolakipaketti tulee eduskunnan käsittelyyn ja myrkyttää ilmapiirin yhteistyöltä.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) toimi juhlapuhujana eläkkeensaajille suunnatussa Loppiaisjuhlassa Vantaalla. Ihalainen nosti puheessaan muiden asioiden ohella esiin vallitsevan työmarkkinatilanteen vedoten, että vielä yritettäisiin työmarkkinoilla saavuttaa kattava ja vakautta luova ratkaisu.

– Tasavallan presidentti Niinistö napakassa uudenvuodenpuheessaan kannusti työmarkkinajärjestöjä löytämään sovintoa niin, että kevättä ei kohdattaisi keskinäisen eripuran vallitessa. Tähän kannustusjoukkoon on hyvä yhtyä. Useiden epäonnistuneiden yhteiskuntasopimusta koskevien yritysten jälkeenkin on tärkeätä, että työmarkkinajärjestöjen kesken ja hallituksen ratkaisuhakuisella tuella saataisiin aikaan pitkäkestoinen ja kattava, kilpailukykyä ja työllistymistä tukeva työmarkkinaratkaisu.

Ihalaisen mielestä ratkaisukokonaisuuden osana tulisi sopia uskottavalla tavalla paikallisen sopimisen päälinjoista. Tuloksellinen paikallinen sopiminen voi onnistua vain luottamuksen ja työmarkkinaosapuolten yhteistyön varassa. Pakolla ei aitoa yhteistyötä voida työpaikoille synnyttää.

– Monet syyt puoltaisivat sitä, että vakava yritys työmarkkinaratkaisulle tehtäisiin mahdollisimman pian – ennen kuin hallituksen kaavailema pakkolakipaketti tulee eduskunnan käsittelyyn ja myrkyttää ilmapiirin yhteistyöltä. SDP ei tule missään olosuhteissa hyväksymään sitä, että pakottavalla lainsäädännöllä puututaan vapaaseen sopimusoikeuteen ja heikennetään pakkolailla palkansaajien työehtoja. Tuskin mikään uskottava taho todellisuudessa pakkolakipakettia haluaa, tuntien millaisen sotkun ja epävarmuuden se 2016 syksyn työmarkkinaratkaisuihin aiheuttaisi, Ihalainen painotti.

– SAK:n ja muiden palkansaajajärjestöjen vastuulliset esitykset olisivat tarjonneet ratkaisuille hyvän perustan. EK:n olisi pitänyt tarttua siihen sopimushakuisesti kiinni. Toivon, että tähän esitykseen voidaan nyt palata.

Olisiko tällainen presidentin ajattelua tukeva konkreettinen idea osana paikallisen sopimisen käyttämistä mahdollista myös Suomessa?

Lauri Ihalainen korosti, että perusteita pitkäkestoisen työmarkkinaratkaisun aikaansaamiselle on useita.

– Epävarmuuden oloissa tarvitaan talouspolitiikan ennustettavuutta ja vakautta. Pitkä työmarkkinaratkaisu sitä osaltaan muuten apeaan talousilmapiiriin toisi. Malttilinjalla voisimme ottaa hintakilpailukykyä kiinni tärkeisiin vientimaihin kuten Saksaan ja Ruotsiin nähden. Kotimaisen kysynnän tukeminen ja ihmisten tulevaisuususkon vahvistaminen ovat nyt viennin tökkiessä tärkeätä myös työllisyyssyistä. Tätä voitaisiin osaltaan vahvistaa hallituksen lupaamilla verokevennyksillä.

– Kysymys on myös sopimusyhteiskunnan ja kolmikannan tulevasta suunnasta. Yhteiskunnassamme ovat voimistuneet puheet sopimusjärjestelmän rapauttamisesta, sopimisen siirtämisestä vain paikallistasolle, sopimusten yleissitovuuteen reikien poraamisesta ja kolmikantayhteistyön tarpeettomuudesta. Hallituksen toiminta valitettavasti on tätä innostusta rohkaissut ja vahvistanut.

– Jälleen on hyvä hetki osoittaa sopimusyhteiskunnan tarpeellisuus ja ratkaisukykyisyys sekä samalla hiljentää se markkinamarina, millä työmarkkinasopimisen peruskurssia yritetään murtaa. Nyt on näytönpaikka työmarkkinaosapuolilla ja hallituksella. Kyseessä on Suomen talouden iskukyvyn palauttamishanke.

Presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe kirvoitti jatkopohdintoihin

Lauri Ihalainen korosti myös presidentti Niinistön uudenvuodenpuheessa ollutta mielenkiintoista ja ajankohtaista ajatelmaa:

”Hintakilpailukyvyn parantaminen ei voikkaan merkitä vain voitonjakokyvyn parantamista. Olisi hyvä löytää riittävän yleiset tai jopa yrityskohtaiset sitoumukset siitä, että saatava hyöty tullaan käyttämään puhutun mukaisesti – siis työpaikkojen turvaamiseen ” (ote tasavallan presidentin uudenvuoden puheesta)

– Rohkenen tätä tärkeätä pohdintaa jatkaa ja konkretisoida. Saksassa paikallisen sopimisen edellytyksiä ovat erityisesti luottamus, jota tukee henkilöstön edustaminen yritysten hallinnossa. Saksassa on tehty yrityskohtaisia niin sanottuja selviytymissopimuksia vaikeiden aikojen yli ja henkilöstö on saanut vaikeuksien jälkeen venymisistään palkitsemisia. Toki näin on tehty myös Suomessa. Meillä on hyviä kokemuksia ns. perälautamallista: toisin sopimisesta paikallisesti.

– Se mitä meillä ei ole laajemmin tehty, on se, että Saksassa monet yritykset ovat uskottavuutensa vuoksi sitoutuneet siihen, että ns. selviytymissopimuksen aikana ei ketään irtisanota. Reilu peli. Olisiko tällainen presidentin ajattelua tukeva konkreettinen idea osana paikallisen sopimisen käyttämistä mahdollista myös Suomessa?

Ei tule vaivatta valinnanvapaus – Kuntaliitto: Henkilökohtaisesta sote-budjetista satojen miljoonien lisäkulut

Kuva: Lehtikuva

Sote-uudistuksen valinnanvapauteen kaavailtu henkilökohtaisen budjetin velvoite saattaa tuoda maakunnille useiden satojen miljoonien eurojen lisäkulut, arvioi Kuntaliitto.

Henkilökohtainen budjetti on tarkoitettu paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville ikäihmisille, vammaisille ja kehitysvammaisille, joilla on jatkuva tuen ja avun tarve. Valinnanvapautta koskeva lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 28. maaliskuuta.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveydenhuollon talousasioiden erityisasiantuntija Tero Tyni sanoo, että kustannukset kasvaisivat etenkin, jos monet omaishoitajat luopuisivat omaishoidon sopimuksesta ja sen sijaan hakisivat hoidettavalleen henkilökohtaisen budjetin.

Sen suuruus perustuisi Tynin mukaan niihin kustannuksiin, jotka maakunnalle aiheutuisivat asiakkaan hoitamisesta toisella tavalla. Yleensä tämä toinen tapa on ympärivuorokautinen hoito maakunnan liikelaitoksessa.

Omaishoitajat ja läheiset -yhdistys luonnehtii henkilökohtaisen budjetin mahdollisuutta hyväksi vaihtoehdoksi, jossa on kuitenkin vielä paljon avoimia kysymyksiä.

Yhdistyksen toiminnanjohtajan Marja Tuomen mukaan avoinna on esimerkiksi se, miten nopeasti henkilökohtaista budjettia pystytään muuttamaan, jos omaishoidettavan tilanne muuttuu.

Yhdistys yhtyy Kuntaliiton huoleen valinnanvapauden mahdollisesti aiheuttamasta kustannusten noususta.

Keskustelua aiheesta

Sosialistien Lenin ennakkosuosikki Ecuadorin presidentinvaaleissa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Rodrigo Buendia
Sotilaat vievät tarvikkeita äänestyspaikoille presidentinvaalien alla Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa.

Ecuadorilaiset äänestävät tänään presidentinvaaleissa. Niissä valitaan seuraaja vasemmistolaiselle Rafael Correalle, joka ei enää ole ehdolla kymmenen vuoden ja kolmen kauden presidenttiyden jälkeen.

Vaalien ennakkosuosikkina pidetään sosialistien Lenin Morenoa, jota pidetään Correan perinnön jatkajana maan talousahdingosta huolimatta.

Hänen päävastustajansa on entinen pankkiiri, oikeiston Guillermo Lasso, joka on luvannut veronkevennyksiä ja menoleikkauksia. Lasso on myös uhannut häätää maan Lontoon-lähetystöstä siellä vuosikausia lymyilleen Wikileaksin perustajan Julian Assangen.

Kisasta odotetaan tiukkaa ja vaikeasti ennustettavaa. Mielipidetiedusteluissa poikkeuksellisen moni on ilmoittanut, ettei ole tehnyt äänestyspäätöstä.

Morenon odotetaan voittavan vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta oikeiston ennustetaan kokoavan äänensä toisella kierroksella tätä vastaan.

Vaalihuoneistot sulkeutuvat puoliltaöin Suomen aikaa. Toinen kierros järjestetään tarvittaessa huhtikuun 2. päivänä.

Keskustelua aiheesta

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.