”Ennen kuin pakkolakipaketti myrkyttää ilmapiirin” – SDP:n Ihalainen vetoaa kattavan työmarkkinaratkaisun puolesta

Jukka-Pekka Flander
Lauri Ihalainen sanoi loppiaispuheessaan, että monet syyt puoltaisivat sitä, että vakava yritys työmarkkinaratkaisulle tehtäisiin mahdollisimman pian – ennen kuin hallituksen kaavailema pakkolakipaketti tulee eduskunnan käsittelyyn ja myrkyttää ilmapiirin yhteistyöltä.
Jukka-Pekka Flander
Lauri Ihalainen sanoi loppiaispuheessaan, että monet syyt puoltaisivat sitä, että vakava yritys työmarkkinaratkaisulle tehtäisiin mahdollisimman pian – ennen kuin hallituksen kaavailema pakkolakipaketti tulee eduskunnan käsittelyyn ja myrkyttää ilmapiirin yhteistyöltä.
Jukka-Pekka Flander
Lauri Ihalainen sanoi loppiaispuheessaan, että monet syyt puoltaisivat sitä, että vakava yritys työmarkkinaratkaisulle tehtäisiin mahdollisimman pian – ennen kuin hallituksen kaavailema pakkolakipaketti tulee eduskunnan käsittelyyn ja myrkyttää ilmapiirin yhteistyöltä.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) toimi juhlapuhujana eläkkeensaajille suunnatussa Loppiaisjuhlassa Vantaalla. Ihalainen nosti puheessaan muiden asioiden ohella esiin vallitsevan työmarkkinatilanteen vedoten, että vielä yritettäisiin työmarkkinoilla saavuttaa kattava ja vakautta luova ratkaisu.

– Tasavallan presidentti Niinistö napakassa uudenvuodenpuheessaan kannusti työmarkkinajärjestöjä löytämään sovintoa niin, että kevättä ei kohdattaisi keskinäisen eripuran vallitessa. Tähän kannustusjoukkoon on hyvä yhtyä. Useiden epäonnistuneiden yhteiskuntasopimusta koskevien yritysten jälkeenkin on tärkeätä, että työmarkkinajärjestöjen kesken ja hallituksen ratkaisuhakuisella tuella saataisiin aikaan pitkäkestoinen ja kattava, kilpailukykyä ja työllistymistä tukeva työmarkkinaratkaisu.

Ihalaisen mielestä ratkaisukokonaisuuden osana tulisi sopia uskottavalla tavalla paikallisen sopimisen päälinjoista. Tuloksellinen paikallinen sopiminen voi onnistua vain luottamuksen ja työmarkkinaosapuolten yhteistyön varassa. Pakolla ei aitoa yhteistyötä voida työpaikoille synnyttää.

– Monet syyt puoltaisivat sitä, että vakava yritys työmarkkinaratkaisulle tehtäisiin mahdollisimman pian – ennen kuin hallituksen kaavailema pakkolakipaketti tulee eduskunnan käsittelyyn ja myrkyttää ilmapiirin yhteistyöltä. SDP ei tule missään olosuhteissa hyväksymään sitä, että pakottavalla lainsäädännöllä puututaan vapaaseen sopimusoikeuteen ja heikennetään pakkolailla palkansaajien työehtoja. Tuskin mikään uskottava taho todellisuudessa pakkolakipakettia haluaa, tuntien millaisen sotkun ja epävarmuuden se 2016 syksyn työmarkkinaratkaisuihin aiheuttaisi, Ihalainen painotti.

– SAK:n ja muiden palkansaajajärjestöjen vastuulliset esitykset olisivat tarjonneet ratkaisuille hyvän perustan. EK:n olisi pitänyt tarttua siihen sopimushakuisesti kiinni. Toivon, että tähän esitykseen voidaan nyt palata.

Olisiko tällainen presidentin ajattelua tukeva konkreettinen idea osana paikallisen sopimisen käyttämistä mahdollista myös Suomessa?

Lauri Ihalainen korosti, että perusteita pitkäkestoisen työmarkkinaratkaisun aikaansaamiselle on useita.

– Epävarmuuden oloissa tarvitaan talouspolitiikan ennustettavuutta ja vakautta. Pitkä työmarkkinaratkaisu sitä osaltaan muuten apeaan talousilmapiiriin toisi. Malttilinjalla voisimme ottaa hintakilpailukykyä kiinni tärkeisiin vientimaihin kuten Saksaan ja Ruotsiin nähden. Kotimaisen kysynnän tukeminen ja ihmisten tulevaisuususkon vahvistaminen ovat nyt viennin tökkiessä tärkeätä myös työllisyyssyistä. Tätä voitaisiin osaltaan vahvistaa hallituksen lupaamilla verokevennyksillä.

– Kysymys on myös sopimusyhteiskunnan ja kolmikannan tulevasta suunnasta. Yhteiskunnassamme ovat voimistuneet puheet sopimusjärjestelmän rapauttamisesta, sopimisen siirtämisestä vain paikallistasolle, sopimusten yleissitovuuteen reikien poraamisesta ja kolmikantayhteistyön tarpeettomuudesta. Hallituksen toiminta valitettavasti on tätä innostusta rohkaissut ja vahvistanut.

– Jälleen on hyvä hetki osoittaa sopimusyhteiskunnan tarpeellisuus ja ratkaisukykyisyys sekä samalla hiljentää se markkinamarina, millä työmarkkinasopimisen peruskurssia yritetään murtaa. Nyt on näytönpaikka työmarkkinaosapuolilla ja hallituksella. Kyseessä on Suomen talouden iskukyvyn palauttamishanke.

Presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe kirvoitti jatkopohdintoihin

Lauri Ihalainen korosti myös presidentti Niinistön uudenvuodenpuheessa ollutta mielenkiintoista ja ajankohtaista ajatelmaa:

”Hintakilpailukyvyn parantaminen ei voikkaan merkitä vain voitonjakokyvyn parantamista. Olisi hyvä löytää riittävän yleiset tai jopa yrityskohtaiset sitoumukset siitä, että saatava hyöty tullaan käyttämään puhutun mukaisesti – siis työpaikkojen turvaamiseen ” (ote tasavallan presidentin uudenvuoden puheesta)

– Rohkenen tätä tärkeätä pohdintaa jatkaa ja konkretisoida. Saksassa paikallisen sopimisen edellytyksiä ovat erityisesti luottamus, jota tukee henkilöstön edustaminen yritysten hallinnossa. Saksassa on tehty yrityskohtaisia niin sanottuja selviytymissopimuksia vaikeiden aikojen yli ja henkilöstö on saanut vaikeuksien jälkeen venymisistään palkitsemisia. Toki näin on tehty myös Suomessa. Meillä on hyviä kokemuksia ns. perälautamallista: toisin sopimisesta paikallisesti.

– Se mitä meillä ei ole laajemmin tehty, on se, että Saksassa monet yritykset ovat uskottavuutensa vuoksi sitoutuneet siihen, että ns. selviytymissopimuksen aikana ei ketään irtisanota. Reilu peli. Olisiko tällainen presidentin ajattelua tukeva konkreettinen idea osana paikallisen sopimisen käyttämistä mahdollista myös Suomessa?

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat