tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Ennen kuin pakkolakipaketti myrkyttää ilmapiirin” – SDP:n Ihalainen vetoaa kattavan työmarkkinaratkaisun puolesta

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lauri Ihalainen sanoi loppiaispuheessaan, että monet syyt puoltaisivat sitä, että vakava yritys työmarkkinaratkaisulle tehtäisiin mahdollisimman pian – ennen kuin hallituksen kaavailema pakkolakipaketti tulee eduskunnan käsittelyyn ja myrkyttää ilmapiirin yhteistyöltä.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) toimi juhlapuhujana eläkkeensaajille suunnatussa Loppiaisjuhlassa Vantaalla. Ihalainen nosti puheessaan muiden asioiden ohella esiin vallitsevan työmarkkinatilanteen vedoten, että vielä yritettäisiin työmarkkinoilla saavuttaa kattava ja vakautta luova ratkaisu.

– Tasavallan presidentti Niinistö napakassa uudenvuodenpuheessaan kannusti työmarkkinajärjestöjä löytämään sovintoa niin, että kevättä ei kohdattaisi keskinäisen eripuran vallitessa. Tähän kannustusjoukkoon on hyvä yhtyä. Useiden epäonnistuneiden yhteiskuntasopimusta koskevien yritysten jälkeenkin on tärkeätä, että työmarkkinajärjestöjen kesken ja hallituksen ratkaisuhakuisella tuella saataisiin aikaan pitkäkestoinen ja kattava, kilpailukykyä ja työllistymistä tukeva työmarkkinaratkaisu.

Ihalaisen mielestä ratkaisukokonaisuuden osana tulisi sopia uskottavalla tavalla paikallisen sopimisen päälinjoista. Tuloksellinen paikallinen sopiminen voi onnistua vain luottamuksen ja työmarkkinaosapuolten yhteistyön varassa. Pakolla ei aitoa yhteistyötä voida työpaikoille synnyttää.

– Monet syyt puoltaisivat sitä, että vakava yritys työmarkkinaratkaisulle tehtäisiin mahdollisimman pian – ennen kuin hallituksen kaavailema pakkolakipaketti tulee eduskunnan käsittelyyn ja myrkyttää ilmapiirin yhteistyöltä. SDP ei tule missään olosuhteissa hyväksymään sitä, että pakottavalla lainsäädännöllä puututaan vapaaseen sopimusoikeuteen ja heikennetään pakkolailla palkansaajien työehtoja. Tuskin mikään uskottava taho todellisuudessa pakkolakipakettia haluaa, tuntien millaisen sotkun ja epävarmuuden se 2016 syksyn työmarkkinaratkaisuihin aiheuttaisi, Ihalainen painotti.

– SAK:n ja muiden palkansaajajärjestöjen vastuulliset esitykset olisivat tarjonneet ratkaisuille hyvän perustan. EK:n olisi pitänyt tarttua siihen sopimushakuisesti kiinni. Toivon, että tähän esitykseen voidaan nyt palata.

Olisiko tällainen presidentin ajattelua tukeva konkreettinen idea osana paikallisen sopimisen käyttämistä mahdollista myös Suomessa?

Lauri Ihalainen korosti, että perusteita pitkäkestoisen työmarkkinaratkaisun aikaansaamiselle on useita.

– Epävarmuuden oloissa tarvitaan talouspolitiikan ennustettavuutta ja vakautta. Pitkä työmarkkinaratkaisu sitä osaltaan muuten apeaan talousilmapiiriin toisi. Malttilinjalla voisimme ottaa hintakilpailukykyä kiinni tärkeisiin vientimaihin kuten Saksaan ja Ruotsiin nähden. Kotimaisen kysynnän tukeminen ja ihmisten tulevaisuususkon vahvistaminen ovat nyt viennin tökkiessä tärkeätä myös työllisyyssyistä. Tätä voitaisiin osaltaan vahvistaa hallituksen lupaamilla verokevennyksillä.

– Kysymys on myös sopimusyhteiskunnan ja kolmikannan tulevasta suunnasta. Yhteiskunnassamme ovat voimistuneet puheet sopimusjärjestelmän rapauttamisesta, sopimisen siirtämisestä vain paikallistasolle, sopimusten yleissitovuuteen reikien poraamisesta ja kolmikantayhteistyön tarpeettomuudesta. Hallituksen toiminta valitettavasti on tätä innostusta rohkaissut ja vahvistanut.

– Jälleen on hyvä hetki osoittaa sopimusyhteiskunnan tarpeellisuus ja ratkaisukykyisyys sekä samalla hiljentää se markkinamarina, millä työmarkkinasopimisen peruskurssia yritetään murtaa. Nyt on näytönpaikka työmarkkinaosapuolilla ja hallituksella. Kyseessä on Suomen talouden iskukyvyn palauttamishanke.

Presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe kirvoitti jatkopohdintoihin

Lauri Ihalainen korosti myös presidentti Niinistön uudenvuodenpuheessa ollutta mielenkiintoista ja ajankohtaista ajatelmaa:

”Hintakilpailukyvyn parantaminen ei voikkaan merkitä vain voitonjakokyvyn parantamista. Olisi hyvä löytää riittävän yleiset tai jopa yrityskohtaiset sitoumukset siitä, että saatava hyöty tullaan käyttämään puhutun mukaisesti – siis työpaikkojen turvaamiseen ” (ote tasavallan presidentin uudenvuoden puheesta)

– Rohkenen tätä tärkeätä pohdintaa jatkaa ja konkretisoida. Saksassa paikallisen sopimisen edellytyksiä ovat erityisesti luottamus, jota tukee henkilöstön edustaminen yritysten hallinnossa. Saksassa on tehty yrityskohtaisia niin sanottuja selviytymissopimuksia vaikeiden aikojen yli ja henkilöstö on saanut vaikeuksien jälkeen venymisistään palkitsemisia. Toki näin on tehty myös Suomessa. Meillä on hyviä kokemuksia ns. perälautamallista: toisin sopimisesta paikallisesti.

– Se mitä meillä ei ole laajemmin tehty, on se, että Saksassa monet yritykset ovat uskottavuutensa vuoksi sitoutuneet siihen, että ns. selviytymissopimuksen aikana ei ketään irtisanota. Reilu peli. Olisiko tällainen presidentin ajattelua tukeva konkreettinen idea osana paikallisen sopimisen käyttämistä mahdollista myös Suomessa?

Asiakas: ”Juttelin torilla perunakauppiaan kanssa, ja yhtäkkiä alkoi kuulua hurjaa huutoa ja mekkalaa”

Kuva: Lehtikuva

– Ajattelin, että on pakko tulla ulos katsomaan, että onko näin todella tapahtunut.

Turun Kauppatorin kulmalle saapunut Mia Kuusisto kiteytti suomalaisten tunteet perjantai-iltana.

Turun muuten vilkkaat torit keskustassa pysähtyivät perjantaina iltapäivällä neljältä. Puukon kanssa varustautunut mies puukotti ensin Kauppatorilla kahta ihmistä, jatkoi matkaansa Puutorille Kauppiaskatua pitkin ja puukotti vielä ainakin kuutta.

Riikka Hagman oli Kauppatorilla ostoksilla, kun tapahtumat alkoivat.

– Juttelin torilla perunakauppiaan kanssa, ja yhtäkkiä alkoi kuulua hurjaa huutoa ja mekkalaa ja ihmisiä alkoi säntäillä. Näin, että ihmiset ryntäsivät kaoottisesti karkuun, ja menin itsekin sivummalle.

Hagman kertoi, että torilla juoksi useita ihmisiä.

– Ihmisiä juoksi niin paljon, että oli vaikea sanoa, ketä jahdataan ja ketä ei.

Puukotusten uhreista kaksi kuoli. Muut uhrit olivat illalla sairaalahoidossa, heistä osa tehohoidossa. Kaikki ovat aikuisia.
Poliisi sai hälytyksen tragediasta kello 16.02, ja kello 16.05 epäilty oli jo pysäytetty. Poliisi ampui epäiltyä reiteen. Hänet vietiin sairaalaan.

Epäillyn taustan selvittäminen keskiössä

Illalla ei ollut tietoa siitä, kuka epäilty on ja mikä hänen motiivinsa oli. Poliisi sanoi illan tiedotustilaisuudessa, että tutkinnan painopiste on nyt epäillyn henkilöllisyyden selvittämisessä. Tekoa ei tutkita tässä vaiheessa terroritekona, mutta sen mahdollisuutta ei ole rajattu pois. Suojelupoliisi selvittää, löytyykö epäiltyä jostain rekisteristä.

– Mikä oli syy, että hänen piti tällainen tehdä. Sitä selvitämme, sisäministeri Paula Risikko sanoi ja välitti valtiojohdon surunvalittelut.

Poliisi kertoi myöhemmin illalla, että epäilty on nuorehko ulkomaalaistaustainen mies.

Poliisi selvitti illalla myös sitä, liittyykö tapahtuneeseen muita henkilöitä. Illalla epäiltyjä oli vain yksi.

Rikosylikomisario Markus Laine Keskusrikospoliisista sanoi, että tapausta tutkitaan murhana. Se antaa poliisille laajat mahdollisuudet tapahtuneen selvittämiseksi.

Valvontaa kiristettiin

Poliisin valmiutta kohotettiin koko Suomessa.

– Voin sanoa, että poliisi tulee näkymään laajasti kaupungeissa, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kommentoi.

Valvontaa Turun ja Helsingin satamissa sekä Helsinki–Vantaan lentokentällä kiristettiin.

Poliisi kertoi käyvänsä läpi laajaa valvontakameramateriaalia. Muun muassa Turun Kauppatori on vahvasti valvottu.

Viranomaisilla oli käytössään myös useita silminnäkijöiden kuvaamia videoita ja valokuvia. Poliisi pyysi silminnäkijöitä lähettämään lisää materiaalia puukotuksiin liittyen.

Sivulliset puolustivat uhreja

Poliisi vahvisti illalla tiedot siitä, että sivulliset puolustivat puukotuksen uhreja Turun Kauppatorilla. Poliisi sanoi, että toinen Kauppatorilla puukotetuista oli ollut auttamassa uhria.

Viranomaisten mukaan sivulliset yrittivät ajaa epäiltyä puukottajaa pois, mutta poliisi sanoi, että tiedot vahvistuvat vasta, kun laaja valvontakameramateriaali on saatu käytyä läpi.

Ihmiset tarjoutuivat Facebookin kautta jutteluseuraa sellaista kaipaaville. Kriisinumeroita avattiin useita ja Turun tuomiokirkossa järjestettiin illalla rukoushetki. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja valtiovarainministeri Petteri Orpo osallistuivat tilaisuuteen.

– Turun iskut ovat järkyttävä ja raukkamainen teko, Niinistö viestitti.

STT–TYÖRYHMÄ

Saara Tunturi, Jecaterina Mantsinen, Pertti Mattila, Mikko Kuusisalo, Hammu Varjonen

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Lehti: Ruotsalaismies sai viisi puukoniskua yrittäessään pelastaa puukotetun naisen, voi menettää kätensä

Yksi Turun puukotuksissa haavoittunut on ruotsalainen mies, uutisoi Expressen. Vaikeasti haavoittunut mies kertoi Expressenille, että hän sai viisi puukoniskua yrittäessään pelastaa puukotetun naisen.

Miehen mukaan nainen kuoli hänen käsivarsilleen.

Ruotsalaismiehen mukaan ei ole varmaa, pystyvätkö lääkärit pelastamaan hänen pahasti vammautuneen kätensä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Poliisi: Turun puukotuksista epäilty on ulkomaalaistaustainen

Turun puukotuksista epäilty nuorehko mies on ulkomaalaistaustainen, kertoo Lounais-Suomen poliisi. MTV:n tietojen mukaan epäilty olisi ollut Suomessa vain ”jonkin aikaa”, ”ei missään nimessä vuosia”, kertoo MTV:n Kymmenen Uutiset perjantaina illalla.

AVAINSANAT

Turun järkyttävä isku: Tämän jo tiedämme ja tätä emme

Kuva: Lehtikuva

Tämän tiedämme Turun tapahtumista:

– Poliisi sai hälytyksen puukotuksista Turun Kauppatorilla iltapäivällä kello 16.02.
– Ainakin kahdeksaa ihmistä puukotettiin, heistä kaksi kuoli.
– Poliisi vahvistaa, että torilla olleet ihmiset puolustivat uhreja ja ajoivat epäiltyä pois.
– Poliisi sai epäillyn kiinni Puutorin läheisyydessä kello 16.05. Poliisi ampui häntä jalkaan kiinnioton yhteydessä.
– Kaikki sairaalaan viedyt potilaat ovat aikuisia.
– Tämän hetkisen tiedon mukaan tekijöitä olisi vain yksi.

Tätä emme vielä tiedä:

– Tekijän motiivista ei ole tietoa.
– Tekijän henkilöllisyys ei ole selvillä.
– Terroriteon mahdollisuutta ei voida poliisin mukaan sulkea pois, vaikka tapausta ei tällä hetkellä tutkita terroritekona.
– Tapahtumien kulku, muun muassa puukotusten järjestys, on edelleen epäselvä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sisäministeriö: Poliisi ei tällä hetkellä tutki Turun tapahtumia terrori-iskuna

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Sisäministeriö tiedottaa, ettei poliisi ei tällä hetkellä tutki tapahtumia terrori-iskuna. Vastuu tutkinnasta on siirretty Keskusrikospoliisille. Poliisi ja Rajavartiolaitos ovat nostaneet valmiuttaan koko maassa.

– Ajatukseni ovat uhrien ja heidän läheistensä luona. Esitän syvän osanottoni heille. Olen ollut illan aikana yhteydessä pääministeri Sipilään ja presidentti Niinistöön. Turvallisuusviranomaiset tekevät nyt kaikkensa rikoksen selvittämiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi niin Turussa kuin koko maassa, sisäministeri Paula Risikko sanoo.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta