Lukijaristeily2017

”Nyt on myös yhä helpompi siirtyä vihapuheesta vihatekoihin” – Tuomioja: Mitä Suomelle on tapahtumassa?

Kuva: Lehtikuva
Erkki Tuomioja puhumassa Yhdessä terrorismia vastaan -tilaisuudessa Helsingin Senaatintorilla 18. huhtikuuta 2015.

– Mitä Suomelle on tapahtumassa? kysyy SDP:n kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja Facebook-päivityksessään.

Kirjoitus on tiukka, ajatuksia nostattava kannanotto Suomi-rasismiin, joka on keskuudessamme – eikä silmiä sulkemalla mihinkään katoa.

–  Vihapuheen yleistyminen on näkynyt jo pitkään. Kaikki yllättänyt turvapaikanhakijoiden saapuminen viime kesänä Suomeen on tietysti tätä kiihdyttänyt, mutta alusta oli jo sitä ennen valmiina olemassa. Nyt on myös yhä helpompi siirtyä vihapuheesta vihatekoihin, kuten polttopulloiskut ja äärijärjestöjen katupartiointi kertovat, kirjoittaa Tuomioja.

Tapa, jolla viranomaiset ovat tähän reagoineet, ei Tuomiojaan mielestä  herätä varauksetonta luottamusta.

–  Suomen poliisia olen kiittänyt myös siitä asiallisuudesta, jolla se turvapaikanhakijoita on käsitellyt, mutta joukkoon mahtuu tältäkin osin maineenpilaajia. Sisäministeri Orpo on joutunut nyt oikomaan poliisiylijohdon katupartiointia puolustellutta typerää lausuntoa, kun se mitä poliisilta nyt odotetaan on, että se ei osoita pienintäkään ymmärrystä rasistisen ideologian sävyttämälle oman käden oikeuden käytölle, hän jatkaa.

Väitän, että suurin syy tähän on hallituspuolue peussuomalaisten johto, joka ei ole…

Siihen että vihapuheet ja -teot ovat näkyvästi lisääntyneet on Tuomiojan mukaan vaikuttanut se, että niiden esittäminen ja ymmärtäminen on sosiaalisessa mediassa tullut mahdolliseksi ilman, että edes selvästi rikoksen tunnusmerkit täyttävään solvaukseen ja kiihotukseen on puututtu.

– Ennen kaikkea on kyse siitä, että Suomessa mielipideilmastoa on koko ajan muokattu siihen suuntaan, että tällaisesta puheesta on nyt tullut salonkikelpoista. Väitän, että suurin syy tähän on hallituspuolue peussuomalaisten johto, joka ei ole heikkouttaan ja/tai opportunistisuuttaan uskaltanut ja/tai halunnut puuttua siihen, miten sen riveissä avoimesti osallistutaan erilaisen vihapuheen levittämiseen, samoin kuin se, että muut hallituspuolueet eivät siihen ole myöskään halunneet puuttua niin kauan kun perussuomalaiset seisovat hallituksen linjausten takana, kirjoittaa Tuomioja blogiartikkelissaan.

– Uskottavuuden palauttaminen suomalaiseen sivistys- ja oikeusvaltioon ja maamme sitoutumiseen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen edellyttää meiltä kaikilta ryhdistäytymistä ja sitä, että teemme lopun kaiken vihapuheen ja siitä kumpuavien vihatekojen julkisesta ymmärtämisestä ja vaadimme kaikkien näihin tekoihin syyllistyneiden saattamista oikeudelliseen vastuuseen, hän päättää kirjoituksen.

 

Sadekuurot saattavat huuhtoa presidentti Koiviston hautajaissaattoa

Ihan tällaiseksi sään ei odoteta äityvän tänään Mauno Koiviston hautajaissa.

Sää on presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivänä pilvinen tai puolipilvinen. Myös sadekuurot ovat iltapäivällä todennäköisiä, kertoo päivystävä meteorologi Ilmatieteen laitokselta. Lämpötila on iltapäivällä 15–17 astetta.

Myös muualla maassa Lappia lukuun ottamatta voi iltapäivällä esiintyä sadekuuroja. Sateiden riski kuitenkin päättyy iltaa kohden.

Koko kaupungin kirkonkellot saattavat Koiviston viimeistä matkaa – jopa 100 000 ihmistä mukana surusaatossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentti Mauno Koivisto siunataan Helsingin tuomiokirkossa.

Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus alkaa kello 13 Helsingin tuomiokirkossa. Tilaisuuteen on kutsuttu yli 500 vierasta. Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen.

Tilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla. Tämän jälkeen tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esittää Taneli Kuusiston säveltämän virren Suomalainen rukous, jonka teksti on Uuno Kailaan kirjoittama isänmaallinen ja uskonnollinen runo.

Siunaustilaisuudessa esiintyy myös oopperalaulaja Jorma Hynninen, joka esittää Veteraanin iltahuudon yhdessä kuoron ja Kaartin soittokunnan kanssa. Laulu on kunnianosoitus talvi- ja jatkosodan veteraaneille, joihin lukeutuu myös Koivisto. Hän oli viimeinen elossa ollut Suomen presidentti, jolla oli omakohtaista sotakokemusta. Koivisto palveli rintamalla jatkosodassa.

Muistopuheen pitää presidentti Sauli Niinistö. Siunaustilaisuus päättyy Finlandia-hymniin ja Narvan marssiin.
Koiviston arkkua kantavat kirkossa kenraalit ja amiraalit. Arkun edessä kulkee Puolustusvoimain ylin johto.
Kaikkien kirkkojen kellot saattavat Koivistoa

Ratsupoliisien vetämä surusaatto lähtee siunaustilaisuuden jälkeen autosaattueena pitkin ydinkeskustan katuja kirkolta Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kautta kohti Hietaniemen hautausmaata. Saatto pysähtyy pisimmäksi ajaksi Presidentinlinnan eteen, jossa Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kunniajoukkueet suorittavat kunnianosoitukset entiselle ylipäällikölle.

Kaikki Helsingin luterilaiset, katoliset ja ortodoksiset kirkot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Kun saatto saapuu Hietaniemen hautausmaalle, kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset Helsingissä 7. syyskuuta 1986. Kuvassa edessä tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto takanaan Suomen hallituksen ministereitä. Tänään elämänkaari sulkeutuu. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

 

Poliisi odottaa kymmeniätuhansia, jopa sataatuhatta ihmistä kadunvarsille osoittamaan kunnioitustaan edesmenneelle presidentille. Parhaita paikkoja seurata tilaisuutta ovat Senaatintori ja tuomiokirkon portaat ja saaton pysähdyspaikat, joita ovat Presidentinlinnan lisäksi Valtioneuvoston linna ja Suomen Pankki. Myös Mannerheimin patsaan ympäristössä ja Hietaniemen hautausmaan sisääntuloalueella on hyvä näkyvyys.
Surusaaton vuoksi suljetaan tiettyjä keskustan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä iltapäivällä noin kello 14:n ja 16:n välillä. Poliisi toivoo, että autoilua vältetään Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Arkkua hautausmaalla kantavat entiset adjutantit

Koivisto haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin, ja arkunkantajina hautausmaalla ovat hänen entiset adjutanttinsa. Koiviston hautapaikka on alueella, jolle on haudattu valtiollisia merkkihenkilöitä, kuten entisiä presidenttejä. Lähistöllä ovat presidenttien Urho Kekkonen ja Risto Ryti haudat. Hautaan laskuun osallistuu vain pieni joukko omaisia ja kutsuvieraita.

Muistotilaisuus järjestetään kutsuvieraille Säätytalossa.

Koivisto kuoli 93-vuotiaana Helsingissä 12. päivänä toukokuuta. Hän oli järjestyksessä Suomen yhdeksäs presidentti vuosina 1982–1994. Ennen presidenttiyttään Koivisto toimi muun muassa pääministerinä ja valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana.

Valtioneuvoston kanslia suosittaa suruliputusta koko maahan aamukahdeksasta iltayhdeksään. Liput nostetaan kokosalkoon muistotilaisuuden päättymisen jälkeen.

Yleisöllä on mahdollisuus osallistua myös tuomiokirkon siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti turvatarkastuksineen tapahtuu sivuovista kello 11.30 alkaen. Poliisi muistuttaa, että kirkkoon ei voi viedä kantamuksia. Siunaustilaisuuden ääni välitetään kaiuttimien kautta ulos kirkon edustalle.

Yleisradio lähettää hautajaiset suorana lähetyksenä sekä televisiossa, Areenassa että radiossa.
Mimma Lehtovaara

Lännen Median kysely: Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä

Kuva: Lehtikuva/Seppo Samuli
Jyväskyläläinen Touko Aalto on suosituin ehdokas vihreiden puheenjohtajaksi.

Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä vihreiden puheenjohtajana, käy ilmi Lännen Median kyselystä.

Kyselyn mukaan Aalto voittaa Emma Karin siirtoäänivaalissa prosentein 59–41. Aallon suosio on kuitenkin laimeaa Helsingissä ja Uudellamaalla, mikä lisää Karin mahdollisuuksia.

Kyselyssä Aallon nimeää ykkössuosikikseen 32,0 prosenttia vihreistä (83 vastaajaa) ja Karin 29,3 prosenttia (76).
Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen saavat kummatkin 15 prosentin kannatuksen. Ensimmäisenä kyselyn mukaan putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas Mika Flöjt ja toisena Olli-Poika Parviainen.

Lännen Median kyselyyn vastasi 259 vihreää vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Vihreät valitsee puheenjohtajansa jäsenäänestyksellä. Tulos kerrotaan puoluekokouksessa kesäkuussa.

Puheenjohtaja valitaan siirtoäänivaalilla eli jokainen vihreiden jäsen saa merkitä vaalilippuunsa paremmuusjärjestykseen kaikki kuusi ehdokasta, mutta halutessaan voi äänestää vain yhtä ehdokasta. Ensimmäisenä pudonnutta ehdokasta äänestäneiden lipuista katsotaan kakkossuosikit, jotka saavat hyväkseen uusia ääniä seuraavan kierroksen ääntenlaskennassa. Joka kierroksella putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas.

Vaali ratkeaa vasta, kun joku saa yli 50 prosenttia äänistä.

”Suomi ei ole kenenkään omistama” – Nasima Razmyar ihailee suomalaista sisua

Kuva: Jari Soini

Lapsesta asti kansanedustaja Nasima Razmyaria (sd.) on innostanut ajatus ”jos teet hyviä asioita, ne ehkä kohtaavat sinua”. Razmyarista hienointa suomalaisissa on teeskentelemättömyys. Ihmiset ovat sitä, mitä ovat eivätkä esitä muuta. Hän ihailee, miten suomalaiset ovat rakentaneet yhteiskuntaa.

– Ihmettelin, mistä nämä lihakset tulevat, ja kuka tätä kaikkea rakentaa ja tekee? Täällä on hyvällä tavalla sisua ja periksiantamattomuutta, hän kiittelee.

”Suomi on vain suomalaisille” ajatukset ärsyttävät. Razmyarin mielestä tärkeintä on se, etteivät ovet ole kotoutuville lukittuna. Hänen oma isänsä vaikutti Afganistanin varapääministerinäkin, mutta ei työllistynyt Suomessa. Razmyar tietää, miten paljon isällä olisi ollut annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän ei vaan saanut mahdollisuutta.

– Suomalaisuus voi merkitä eri ihmisille eri asioita, eivätkä ne ole sen vähempiarvoisia. Suomen ei pitäisi olla vain jonkun rakentama ja joillekin tarkoitettu. Suomi ei ole kenenkään omistama.

Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa.

Hänestä paras tapa kotoutua on päästä tekemään ja osallistumaan toimintaan, jonka itse kokee tärkeäksi. On olennaista, etteivät nuoret kasva kiinni vihakulttuuriin.

Razmyar on vasta valittu SDP:n kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ehdokkaaksi Helsingin apulaispormestarin tehtävään. Hän halusi hakea sitä voidakseen vaikuttaa asioihin nykyistä enemmän ja nopeammin. Nämä toimialat tuntuvat omalta, koska hän on omassa työssään nähnyt, miten nuorten syrjäytymistä voi estää, ja miten kulttuurin kautta voi kehittää osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Nasima Razmyarista Helsingin tulisi olla yhtä hyvä paikka turvapaikanhakijalle kuin ikänsä Helsingissä asuneelle vanhukselle. Hän näkee kulttuuria joka puolella. Se voi yhtä hyvin olla katutaidetta, oopperaa kuin vaikkapa kirjastokäynti.

– Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa, ja Helsinki antaisi mahdollisuuksia eikä veisi niitä pois.

Kolmipäiväinen postinkanto liikahti eteenpäin eduskunnassa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kolmipäiväinen postinjakelu liikahti keskiviikkona eteenpäin, kun eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi mietinnön postilain muuttamisesta.

Hallituksen lakiesityksen mukaan kirjeposti voidaan tulevaisuudessa jakaa vain kolmena päivänä viikossa alueilla, joilla on sanomalehtien varhaisjakelu.

Jakelu jatkuisi kuitenkin viisipäiväisenä alueilla, joilla ei ole lehtien varhaisjakelua. Tämä mahdollistaisi sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan myös haja-asutusalueilla.

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuvat neljä oppositiopuolueiden kansanedustajaa olivat lakiehdotuksen hylkäämisen kannalla. Heidän mielestään lakiehdotus asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella postilähetysten jakelussa.

Keskustelua aiheesta