reijo_frank

Irtisanomisten määrä on pysynyt korkealla – SAK: Hallitus heikentää irtisanotun mahdollisuuksia

Potkujen määrä ei ole vuosikausiin ollut alle 10 000.

Suomessa potkut työstään sai viime vuonna 11907 työntekijää. Irtisanottujen määrä oli viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, selviää SAK:n julkaisemista tilastoista.

Vuoden 2015 ylivoimaisesti suurin irtisanoja Microsoft Mobile Oy, joka muun muassa lakkautti Salon yksikön ja antoi potkut 2 300 työntekijälleen. Seuraavaksi eniten irtisanoi Tieto Oyj, jonka työntekijöistä 435 sai lähtöpassit.

SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen arvostelee hallituksen koulutusleikkauksia. Leikkaukset vähentävät työpaikkoja oppilaitoksissa ja kaventavat koulutustarjontaa.

– Osaamisen kehittäminen on irtisanotun työntekijän paras keino hankkia itselleen uusi työpaikka. Omaehtoista kouluttautumista työttömyysetuudella tulisi helpottaa ja kannustaa tätä kautta työttömiä osaamisensa kehittämiseen, Koskinen sanoo SAK:n tiedotteessa.

Koskinen on erityisen huolestunut hallituksen esityksestä muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainaksi vuoden 2017 alusta.

– Perusosan leikkaus vie pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta käytännössä mahdollisuudet opiskella aikuiskoulutustuella ja varautua siten ammatin ja alan vaihtamiseen. Tämä vähentää työvoiman rakenteellista liikkuvuutta, vaikka juuri sitä tarvittaisiin meneillään olevassa elinkeinomurroksessa, Koskinen sanoo.

Yt-neuvotteluiden piirissä aiempaa useampi

Microsoft ja Tieto nostivat informaatio- ja viestintäalan irtisanomiset lähes 3 800:aan, joka on kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2014. Myös teollisuuden irtisanomiset kääntyivät kasvuun. Alan työntekijöistä lähes 3 700 sai viime vuonna potkut, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kaupan alan irtisanomiset jäivät puolestaan selvästi edellisvuotta vähäisemmiksi. Alalla irtisanottiin 871 työntekijää, kun määrä vuonna 2014 oli 2 228.

Yt-neuvottelujen piirissä oli viime vuonna yhteensä lähes 114 000 työntekijää, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kesken olevista yt-neuvotteluista suurimmat ovat käynnissä Helsingin yliopistossa, jonka noin 8 000 työntekijää koskevien neuvottelujen lopputulos on määrä ilmoittaa tammikuussa.

SAK on kerännyt vuotuisia tilastoja irtisanomisista vuodesta 2006 lähtien. Vuosittaisten irtisanomisten määrä on pysytellyt sitkeästi yli 10 000:ssa. Alle 10 000:n mentiin edellisen kerran vuonna 2010.

Tarkennus: Suurin irtisanoja on Microsoft Mobile Oy, ei Microsoft Oy

Tokion metro pysähtyi hetkeksi Pohjois-Korean ohjuskokeen takia

Pohjois-Korean ohjuskoe aiheutti varhain aamulla lyhyen pysäytyksen Tokion metroliikenteessä.

Liikenne pysäytettiin varotoimena yhdeksällä metrolinjalla aamukuudelta. Junat lähtivät liikkeelle kymmenen minuutin kuluttua, kun varmistui, ettei koe ollut vaaraksi Japanille.

Tokyo Metron edustaja Hiroshi Takizawa kertoi, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun metroliikenne keskeytetään ohjuskokeen takia.

Japanin hallituksen mukaan Pohjois-Korean ohjus lensi noin 50 kilometriä ennen tuhoutumistaan.

Kiina karkotti vakoilusta tuomitun amerikkalaisnaisen – pidätettiin yli 2 vuotta sitten

Kuva: Lehtikuva

Kiina on karkottanut maasta vakoilusta tuomitun amerikkalaisnaisen, kertoo hänen vapauttamisesta puolesta kampanjoinut kansalaisjärjestö. Sandy Phan-Gillis pidätettiin yli kaksi vuotta sitten Macaon rajalla vierailtuaan Kiinassa teksasilaisen kauppavaltuuskunnan mukana.

Hänet tuomittiin myöhemmin kolmen ja puolen vuoden vankeuteen syytettynä valtion salaisuuksien varastamisesta ja välittämisestä.

Karkotus nähtiin osana Kiinan pyrkimyksiä liennyttää suhteitaan Yhdysvaltoihin. Presidentit Donald Trump ja Xi Jinping tapasivat kolme viikkoa sitten Floridassa ja ovat Kiinan ulkoministeriön edustajan mukaan pitäneet jatkuvasti yhteyttä siitä lähtien.

Phan-Gillis on kiinalaistaustainen, mutta syntynyt Vietnamissa. Hän jätti Vietnamin venepakolaisena 1970-luvulla.

Keskustelua aiheesta

EU lyö pöytään odotetut brexit-linjansa

EU-maat lyövät tänään lukkoon suuntaviivansa brexit-neuvotteluille.

27 EU-maan päämiehet- ja naiset ovat tänään koolla Brysselissä. Kokoukselta ei odoteta dramatiikkaa, koska neuvottelupaperi on viime viikkojen aikana kiertänyt niin monen valmistelevan kokouksen kautta.

Korkea EU-lähde arvioi eilen, että kokouksen tärkein anti tuleekin olemaan siinä, että EU-maat jakavat ajatuksiaan.

Kiinnostava kysymys on esimerkiksi se, miten maat hahmottavat sen, milloin neuvotteluissa voidaan edetä toiseen vaiheeseen.

Britannia haluaa aloittaa neuvottelut tulevasta suhteestaan unioniin mahdollisimman ajoissa. EU on kuitenkin valmis tähän vasta sitten, kun neuvotteluissa on edetty riittävästi.

Jäsenmaiden kerrotaan olevan hyvin yksimielisiä siitä, että tämä tarkoittaa ainakin sopua taloudellisista velvoitteista. Mutta mitä muuta, siitä jäsenmaiden odotetaan tänään vaihtavan ajatuksiaan.

Toiseen vaiheeseen siirtymisestä päättää aikanaan huippukokous.

Lyhyeksi odotetussa kokouksessa on tarkoitus antaa lähtölaukaus myös keskustelulle siitä, mihin Britanniassa sijaitsevat EU:n lääkevirasto ja pankkiviranomainen sijoitetaan. Valtaosa jäsenmaista on kertonut olevansa kiinnostunut ainakin jommastakummasta. Suomikin tavoittelee itselleen lääkevirastoa.

Uutista sijaintipaikoista saadaan vielä odottaa. Vasta kesäkuun huippukokouksessa on tarkoitus sopia ylipäätään siitä, millä periaatteilla päätös tehdään.

Britannian ja EU:n eroneuvottelut käynnistyvät pian saarivaltion 8. kesäkuuta pidettävien parlamenttivaalien jälkeen.

Keskustelua aiheesta

”Suomi vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa täysin sivurooliin” – Ihalainen vaatii pikaisia toimia

Kuva: Jari Soini

Hallituksen suurten lupausten ja odotusten kehysriihi osoittautui työllisyystoimiensa osalta vajaaksi, katsoo SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen.

– Todelliset toimet työllisyyden kohentamiseksi, pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi sekä nuorten työllistymisen parantamiseksi antavat yhä odottaa itseään.

SDP on valmistellut uuden ajan kasvua ja työllisyyttä tukevan elinkeino- ja teknologiapoliittisen strategian, jossa esitettyihin toimiin Ihalainen toivoo myös maan hallituksen tarttuvan.

Kansanedustaja mukaan Suomen on päivitettävä viennistä riippuvaisena maana uuden ajan elinkeinopoliittiset tavoitteet. Suomi tarvitsee vientivetoista talouskasvua ja pidemmän aikavälin tulevaisuusinvestointeja.

– Tulevaisuuden talouskasvu syntyy innovaatioista – lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat nyt välttämättömiä. Meidän on kyettävä vauhdittamaan teknologista kehitystä ja haettava voimakkaammin osaamispohjaista kasvua. Koulutusinvestoinnit ovat investointeja nuorten tulevaisuuteen ja työelämässä keino siirtyä työstä ja ammatista toiseen, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

– Suomi lähtee digitalisaation ja uuden ajan teollisuuden ja palvelujen kehittämisessä takamatkasta. Ympäristöteknologiassa ja kierto- ja jakamistaloudessa olisi runsaasti hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia, samoin palvelu- ja matkailualalla. Arktisen alueen tuomat mahdollisuudet elinkeinopolitiikalle tulisi hyödyntää paremmin. Talouskasvun piristämiseksi meidän on tuettava erityisesti pk-yrityksiä, jotka ovat kasvu- ja kansainvälistymishakuisia.

Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallituksen kehysriihessä olisi pitänyt päättää jykevämmällä otteella toimista, jotka tukevat erityisesti vientivetoisen talouskasvun vauhdittamista, investointeja ja työllistämistä.

– Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, on Suomi vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa täysin sivurooliin. Nyt on aika ottaa rohkeita askeleita kohti uuden ajan elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa.

Ilta-Sanomille Ihalainen sanoi eilen, että yritysten innovaatiokyvystä on jatkossakin pidettävä huolta. Pienten ja keskikokoisten yritysten kasvua sekä verkostoitumista on tuettava ja niiden kansainvälistymistä on tuettava ja sitä varten pitää perustaa jalustayhtiö. Uudistuksia on tehtävä niin tukien, toimintaympäristöjen kuin innovaatioalustojenkin suhteen.

– Toivomme, että hallitus ottaisi tästä kärkihankkeen, hän sanoi lehdelle.

Niinistöltä vapautuvalle paikalle jo viisi pyrkijää

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Touko Aalto tahtoo vihreiden puheenjohtajaksi.

Kansanedustaja Touko Aalto, 33, lähtee mukaan vihreiden puheenjohtajakisaan, kertoo Keskisuomalainen. Aalto kertoo lehden haastattelussa päätöksen syntyneen tällä viikolla, kun hän kävi eri ihmisten kanssa keskusteluja asiasta.

Aalto sanoo kokeneensa, että hänen ajatuksilleen puolueen kehittämisestä on kysyntää. Aallon mukaan osittain päätökseen vaikutti myös se, että kokeneet Oras Tynkkynen ja Outi Alanko-Kahiluoto eivät lähteneet ehdolle.

Nykyisen puheenjohtajan Ville Niinistön seuraaja valitaan vihreiden puoluekokouksessa 17. kesäkuuta. Jo aiemmin ehdolle ovat asettuneet kansanedustaja Emma Kari, 33, Helsingistä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Mikkonen, 44, Joensuusta, tutkija ja vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, 32, Helsingistä sekä kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, 36, Tampereelta.

Aalto pitää vahvuutenaan monipuolista poliittista kokemustaan. Aalto on yksi vihreiden kolmesta varapuheenjohtajasta, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen ja sote-työryhmän jäsen.

Lisäksi Aallon johtama vihreiden nousu Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi on tuoreessa muistissa. Aalto oli Jyväskylässä kuntavaalien ylivoimainen ääniharava 2 371 äänellään.

– Paljon on puhuttu Jyväskylän ihmeestä, mutta ei siihen mitään salaisuutta liity. Taustalla on pitkäjänteinen työ, monipuolisen ehdokaslistan kokoaminen ja vahva joukkuehenki, jossa jokaisella oli oma roolinsa. Kukaan ei pärjää yksin, Aalto sanoo lehden haastattelussa.

Touko Aalto haluaisi tehdä vihreistä yleispuolueen.