ehdokasmainos

Neljännesmiljoonalle maksuhäiriömerkintöjä viime vuonna

Noin 250 000 suomalaista sai viime vuonna maksuhäiriömerkinnän, kertoo Suomen Asiakastieto.

Määrä oli noin 7 000 enemmän kuin toissa vuonna. Vuoden aikana maksuhäiriörekisteriin merkittiin lähes 40 000 uutta ihmistä, joilla ei ennestään maksuhäiriömerkintöjä ollut.

Yhteensä rekisterissä oli vuoden lopussa 370 000 henkeä, mikä on lähes saman verran kuin vuosi sitten.

Uusien maksuhäiriömerkintöjen kokonaismäärä oli 1,5 miljoonaa eli suurin piirtein saman verran kuin edellisvuonna. Erityisesti ovat lisääntyneet maksamattomat verkkokauppaostokset.

– Näiden häiriöiden lisääntyminen on tavallaan luonnollista, koska verkkokauppa yleistyy muutenkin, Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen sanoo tiedotteessa.

Velkajärjestelyhakemuksia jätettiin 4 200 kappaletta. Velkajärjestelyjä aloitettiin 3 600 kappaletta, eli noin kuusi prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Samalla hylättyjen velkajärjestelyhakemusten määrä pieneni.

AVAINSANAT

Maria Guzenina kommentoi kohu-uutista: “Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

SDP:n kansanedustajan, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Maria Guzeninan mukaan Espoo on menossa väärään suuntaan, jos virkamiesten esittämät leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin toteutetaan.

— Sellainen vaara on olemassa, jos säästöjen vastustajat eivät muodosta valtuustossa enemmistöä, hän kirjoittaa Facebookissa.

Guzeninan mukaan demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset ovat esittäneet vaihtoehdoksi muun muassa rahastojen tuoton purkua ja veroprosentin muuttamista muun pääkaupunkiseudun tasolle. Näillä toimilla saataisiin turvattua kasvavan kaupungin palveluiden tarvetta, Guzenina kirjoittaa.

— Virkamiehet esittävät leikkauksia tilanteessa, jossa kaupunkiin rakennetaan vinhaa vauhtia uusia asuntoja ja halutaan houkutella uusia asukkaita metroradan varteen. Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta vähentää palveluja tilanteessa, jossa väkimäärä kasvaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Vihdoinkin vammaiset otetaan vakavasti” – Suomi ratifioi lopulta YK:n vammaisten sopimuksen

Woman in wheelchair 1
pyöratuoli vammainen este
Esteettömyys koskee muitakin kuin julkisia tiloja.

– Suomi on lopultakin ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Lainsäädännön muutoksia odotettiin vuosia, jotta sopimus voitiin eduskunnassa vahvistaa. Suomi oli valitettavasti viimeisimpien EU-maiden joukossa, jotka asiassa etenivät, sanoo Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

– Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi laki yhdenvertaisuudesta. Laki suojaa syrjinnältä aikaisempaa laajemmin. Edelleenkin usein ajatellaan ja toimitaan siten kuin laki koskisi vain julkisia, verovaroin kustannettuja palveluita ja rakentamista. Lakia tulee kuitenkin soveltaa myös yksityiseen toimintaan, kuten kauppoja, ravintoloita yms. asiakkaille tarkoitettuja tiloja ja palveluita. Yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta yksityiselämään, perhe-elämään eikä uskonnonharjoittamiseen, Petäkoski-Hult huomauttaa.

– Yhdenvertaisuuslain soveltaminen tulee merkitsemään parempaa suunnittelua sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa ja palveluiden toteutuksessa, toteaa Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult. Samoin se velvoittaa kuntien rakennuslupaviranomaisen ottamaan nämä asiat vakavasti myönnettäessä rakennuslupia.

Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta.

– Uudistettavana oleva hankintalaki koskee myös vammaisten ihmisten palveluita. Lain uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuslain periaatteisiin. Tällä perusteella Demarinaiset esittävät, että vammaisten asumispalvelut jätetään hankintalain ulkopuolelle. Kaikilla ihmisillä tulee olla perusoikeus asua pitkäaikaisesti asunnossa, josta on tullut hänelle koti. Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta. Sama koskee myös ikääntyneitä, arkielämässään apua ja palveluita tarvitsevia vanhuksia.

– Asuminen ei saa olla markkinoiden kauppatavaraa, vaan henkilön itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun piirissä, painottaa Petäkoski-Hult.

Tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa kunnalliset vammaisneuvostot tulee hyväksyä osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakennetta. Neuvostot toteuttavat osaltaan eri tavoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja kuulemista. Neuvoston tehtävänä on toimia viranomaisten ja vammaisten ihmisten välisenä linkkinä sekä toimia asiantuntijana myös yksityisten toimijoiden suuntaan erityisesti palveluiden ja rakenteellisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Neuvostojen toimintaa ei voida toteuttaa ainoastaan osana maakuntahallintoa, vaan niiden toiminta on turvattava peruskunnissa.

– Kokemusten mukaan asuinkunta ja asuinkunnan taloudelliset resurssit vaikuttavat palveluiden tasoon. Yhdenvertaisuuslaki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien palvelut tulisi olla yhtä huonoja tai yhtä hyviä, vaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti järjestettyjä vammaisten kuntalaisten tarpeiden perusteella. Laitosasumisen purkamisessa ollaan kunnissa eri vaiheissa, siksi on eroja esimerkiksi asumisen vaihtoehtojen toteutumisessa. Mahdollisesti käyttöön otettava henkilökohtainen budjetointi tuo nykyistä enemmän variaatioita vammaisten palveluiden toteutumiseen, kun kokonaisuus muodostuu henkilökohtaistamisen periaatteella, pohtii Tuula Petäkoski-Hult.

 

 

Tiesitkö tätä? Tienvarsimainonnan pelisäännöt menivät uusiksi — “En nyt sitten tiedä, minkälainen markkina tästä syntyy”

Kuva: Lehtikuva

Maantielain muutos kevensi maanteiden tienvarsimainonnan sääntelyä elokuun puolestavälistä alkaen. Jatkossa tilapäisen ilmoituksen pystyttämiseen ei tarvita enää lupaa. Muutoksen mukana luovuttiin myös pidempiaikaisten tienvarsimainosten poikkeuslupamenettelystä.

Taustalla on maantielain muutos ja 24.8.2016 annettu Liikenneviraston määräys. Tilapäisellä ilmoituksella tarkoitetaan tapahtumailmoituksia, jotka pystytetään enintään kuukautta ennen tapahtumapäivää.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa poliittiselle mainonnalle, käytännössä tienvarsien vaalimainoksille? Soitimme Liikennevirastoon. Lakimies Katri Nuuja kertoo Demokraatille.

— Tiettyyn tapahtumaan, vaaleihin, liittyvä mainonta on ollut tähänkin saakka vapaata. Tältä osin mikään ei muuttunut.

Nuujan mukaan jatkossa niin sanottuja pysyvämpiäkin mainoksia voi panna näytille vapaasti sisällöstä riippumatta. Tämä siis muuttuu.

Nyt riittää, että mainostaja tekee Pirkanmaan ELY-keskukselle ilmoituksen pidempiaikaisesta tienvarsimainoksesta. Se käsittelee asian 30 päivän kuluessa sen vireilletulosta. Tienvarsimainoksen saa toki pystyttää vasta myönteisen päätöksen saamisen jälkeen.

— Nyt mainoksia arvioidaan lähinnä liikenneturvallisuusnäkökohdista; esimerkiksi onko niissä jotakin heijastavaa tai muuta.

Sääntelyä siis kevennetään, mutta väliaikaiset ilmoitukset tai tienvarsimainokset eivät saa kuitenkaan vaarantaa liikenneturvallisuutta.

— En nyt sitten tiedä, minkälainen markkina tästä syntyy. Aiemmin on ollut erikoinen asetelma. Maantien pitäjällehän on ollut sama, onko siellä vaali- vai makkaramainos vai muu, kunhan se ei vaaranna liikenneturvallisuutta. On ollut erikoista, että jouduttu tekemään sellaista harkintaa. Mutta laki oli sellainen, Nuuja sanoo.

Liikenneviraston opastus: Muista ainakin nämä 6 asiaa

1) Tienvarsimainos ei saa häiritä tieliikenteessä kuljettajan havainnointia tai toimintaa.

2) Tienvarsimainos ei saa estää liikennemerkkien tai muiden liikenteen ohjauslaitteiden näkyvyyttä tai toimintaa.

3) Tienvarsimainos ei saa sekoittua liikennemerkkeihin.

4) Tienvarsimainoksia ei saa sijoittaa risteysalueelle.

5) Tienvarren rakennuksessa saa ilman erillistä ilmoitusta mainostaa vain rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa tai siellä myytäviä tuotteita.

6) Tienvarsimainontaa koskevissa kysymyksissä neuvoja voi kysyä Liikenteen asiakaspalvelusta

Lisää: Liikenneviraston määräys tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta

Keskustelua aiheesta

Tämähän alkaa lupaavasti – uuden Veikkauksen vanhoille työntekijöille potkut ilman irtisanomisaikaa

Kuva: Kari Hulkko
ray-hulkko
RAY:n vanhat avustustyöntekijät yritetään irtisanoa laittomasti, sanoo Ammattiliitto Pro.

Uutta rahapeliyhtiötä runnotaan kasaan työsopimuslaista välittämättä, kertoo Ammattiliitto Pro. Arpajaislailla ei kuitenkaan voi päättää työsuhteita, eikä saa kiertää työsopimuslain määräyksiä. – Edellytämme, että työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti, toteaa johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.

Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkaus Oy:n ja Fintoton toimintoja ollaan yhdistämässä. Vuoden 2017 alusta rahapelitoimintaa hoitaa yksi uusi yhtiö, Veikkaus Oy.

Kolmen yhtiön yhdistämiseksi ollaan Pron mukaan muuttamassa arpajaislakia. Suunnitteilla on lakimuutos, jolla Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä uuden yrityksen palvelukseen. Työntekijät siirtyisivät uuden yrityksen palvelukseen vanhan työsuhteensa ehdoilla.

Tämä säännös koskisi Pron mukaan kaikkia muita paitsi avustustoiminnan henkilöstöä. Avustustoiminnan työntekijöiden työsuhteiden uhataan päättyvän lakiin otettavalla kirjauksella 31.12.2016 ilman irtisanomisia.

– Tämä tarkoittaa työsuhdeturvan kiertämistä ja henkilöstön kohtelemista eriarvoisella tavalla, toteaa palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.

Avustustoiminnan henkilöstölle on alustavasti tarjottu sosiaali- ja terveysministeriöstä virkasuhdetta 1.1.2017 lukien. Avustustoiminnassa työskentelevät joutuisivat esityksen mukaan siirtymään uuden työnantajan palvelukseen uusilla virkasuhteen ehdoilla, jotka ovat erilaiset ja tasoltaan huonommat kuin nykyiset työsuhteen ehdot. Muutos toteutettaisiin poikkeuksellisesti ilman normaalia irtisanomisaikaa.

Kun työntekijät irtisanotaan työsopimuslain edellyttämällä tavalla, heille kuuluu normaali irtisanomisajan palkka. Sitä ei nyt avustustoiminnoissa työskenteleville maksettaisi.

Arpajaislain muutoksella kikkailemalla pyritään säästämään rahaa. Rahapeliyhtiöiden yhdistämistä on runtattu hirmuisella vauhdilla, mutta toteutuksessa ollaan silti myöhässä. RAY ei ennätä enää irtisanoa avustustoiminnan henkilöstön työsuhteita lain edellyttämällä tavalla. Välttääkseen irtisanomisaikojen palkanmaksun, RAY on pyytänyt ministeriötä lisäämään arpajaislakiin määräyksen työsuhteiden päättymisestä ilman irtisanomisaikoja.

Arpajaislailla ei voi päättää työsuhdetta

Esitys, jonka mukaan avustustyöntekijöiden työsuhteet päättyisivät arpajaislakiin otettavalla määräyksellä, on törkeä.

– Se loukkaa sekä perustuslakia että työsopimuslakia, toteaa Pron johtaja Kirvesniemi.

– Arpajaislailla ei voida päättää työsuhteita. Jos kyseessä olisi virkasuhteen lopettaminen, näin voisi virkamieslain mukaan tehdä. Työsopimuslaissa ei tällaiseen menettelyyn anneta mahdollisuuksia, toteaa palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi.

– Vaikuttaa vahvasti siltä, että valtio haluaa säätää itselleen mieleisen lain, koska aikataulu on pettänyt ja työsopimuslain noudattaminen aiheuttaisi kuluja, joita ei ole ennakoitu.

Työnantajan virhe jää irtisanottavien maksettavaksi.

RAY toimii myös yhteistoimintaneuvottelujen vastaisesti

RAY on käynyt avustustoiminnan työntekijöiden työsuhteiden päättymisen johdosta yhteistoimintaneuvottelut jo viime keväänä. Neuvottelujen jälkeen RAY on ilmoittanut henkilöstölle, että avustusosastolla työskentelevät irtisanotaan yhteistoimintalain edellytysten mukaisesti irtisanomisaikoja noudattaen. Työsuhteet päättyvät 31.12.2016.

Nyt RAY:ssa ollaan kuitenkin toimimassa toisin.

Pro on ollut yhteydessä lainsäädäntöä valmistelevaan ministeriöön sekä Raha-automaattiyhdistykseen ja huomauttanut suunnitelman lainvastaisuudesta.

– Lainvastainen toiminta pitää pysäyttää ja lainvastaisen lainsäädäntövalmistelun eteneminen estää. Edellytämme, että työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja irtisanomisaikoja noudatetaan myös monopolitoimintaa harjoittavassa yhdistyksessä, toteaa Kirvesniemi.

AVAINSANAT

Espoolla hurja lista lapsiperheiden pään menoksi – HS: Iltapäiväkerhot ja Espoo-lisä ovat uhattuina

Kuva: Kari Hulkko
espoo
Espoon kaupungilla on haluja kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja.

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

Osa ekaluokkalaisista joutuisi viettämään iltapäivät todennäköisesti yksin.

Lehti kertoo, että kaikkia säästöjä ei ole tarkoitettu toteuttaa samanaikaisesti vaan mallit ovat keskenään vaihtoehtoisia. Yhdessä mallissa perusopetuksen tuntiresursseja leikattaisiin, joka tarkoittaisi muun muassa isompia ryhmiä. Samalla Espoo kaksinkertaistaisi iltapäivätoiminnan maksut.

Toisessa mallissa HS:n mukaan Espoo luopuisi kokonaan koulujen iltapäivätoiminnasta. Osa ekaluokkalaisista joutuisi viettämään iltapäivät todennäköisesti yksin.

Espoon kaupunki päätti alkuvuodesta, ettei se rajaa subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Tämä rajaus tulee HS:n mukaan uudelleen harkintaan. Kaupunki haluaa myös kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja.

Toinen vaihtoehto säästöille on, että Espoo poistaa kokonaan alle 3-vuotiaille lapsille suunnattua kuntalisää. Sitä voidaan myös pienentää tai rajata entistä tiukemmin.