”Monelle eläkeläiselle se on iso raha” – Skinnari Rajamäen työstä: Perintö velvoittaa

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Suomen vapaa-ajan kalastajien uudeksi varapuheenjohtajaksi viime syksynä valittu kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) sanoo, että vuoden alusta voimaan tulleen uuden kalastuslain vastaanotto on ollut lämmin pakkasista huolimatta. Skinnari avasi tänään vapaa-ajan kalastajien neuvottelupäivät Lappeenrannassa. Suomen vapaa-ajan kalastajilla on 43 000 jäsentä.

– Uuden kalastuslain tuloksena muun muassa kalastuslupajärjestelmä on helpottunut: yhdellä maksulla pääsee viehekalastamaan koko Suomessa erityispaikkoja lukuunottamatta.

Puheevuorossaan Skinnari muistutti lohikantojen elinvoimaisuuden ja luontaisen lisääntymisen tärkeydestä.

– Uuden kalastuslain keskeisenä tavoitteena on parantaa uhanalaisten lohikalakantojen elinvoimaisuutta sekä siirtyä kalastuksenhoidossa istutuksista luontaisesti lisääntyviin kalakantoihin.

Skinnari painotti myös tiedon ja tiedotuksen merkitystä.

– Lupien sähköinen hankinta on edelleen luvattoman hankalaa. Palveluiden pitää toimia myös eri kielillä.

– Molemmat lain keskeiset tavoitteet edellyttävät tietoon perustuvaa kalastuksensäätelyä. Samalla ne tulevaisuudessa parantavat kalavesiemme tilaa ja lisäävät harrrastuksen suosiota.

Skinnari näkee vapaa-ajan kalastuksen laajemmin myös työllisyyden ja yrittämisen kehittämisessä.

– Kalastusyrittäminen on myös tärkeä osa matkailuelinkeinon kehittämistä Suomessa.  Yksinkertaisemmat lupakäytännöt luovat edellytyksiä kalastusmatkailun kehittämiselle edelleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustana Skinnari jatkaa pitkäaikaisen kansanedustajan Kari Rajamäen työtä Suomen vapaa-ajan kalastajien varapuheenjohtajana.

– Muistan, että jokamiehen oikeudet ovat Rajamäen aloitteena syntynyttä lainsäädäntöä. Perintö siis velvoittaa hoitamaan tätä tehtävää hyvin ja aktiivisesti, Skinnari lupaa.

Uudessa laissa on myös haasteita ja selkeytettävää tulkintojen osalta.

– Moni kysyy, missä voi onkia ja pilkkiä, kun tietyt virtauspaikat pitää silmämääräisesti tunnistaa.

Skinnarin on tyytyväinen SDP:n myötävaikutuksella viime hallituskaudella toteutettuun viehekalastuksen luparatkaisuun yli 64-vuotiaille. Nyt 65-vuotta täyttäneiltä ei vaadita lupaa.

– Monelle eläkeläiselle se on iso raha. Ratkaisu pitää ikääntyvät ihmiset paremmin liikkeellä luonnossa.

– Samalla se edesauttaa tietotaitojen siirtämistä lapsille ja nuorille. Kalaseurojen kokeneet nestorit ovat tärkeimpiä talkoolaisia nuorille järjestettävissä tapahtumissa.

Suomen vapaa-ajan kalastajien yksi vuoden päätapahtuma on elokuussa 2016 järjestetettävä Kimolan kanavan SM-onki Kouvolassa. Se on samalla yksi kesän suurimmista kalastuskilpailuista.

Keskustelua aiheesta

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.

Keskustelua aiheesta

EK:n kohupomo, joka sanoin suomalaisten palkkojen olevan jopa 15 % liian korkeat, jatkaa tehtävässään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtajana jatkaa vuonna 2018 Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila. Varapuheenjohtajina jatkavat Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sekä Rukakeskus Oy /Pyhätunturi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Jussi Aho. Aho toimii edelleen myös EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana.

Mattila nosto kohun viime maaliskuussa sanomalla Helsingin Sanomien haastattelussa, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat kilpailukyvyn kannalta. Mattilan mukaan kaikista työehdoista pitäisi sopia työpaikoilla johdon ja työntekijän välillä. Liittojen solmimat työehtosopimukset ovat vain välivaihe, hän sanoo.

AVAINSANAT

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

”Minulle hän on jo kuollut” – Bosnian teurastaja pakoili oikeutta 16 vuotta, nyt hänen kotinsa on 15 neliön selli

Kuva: Lehtikuva

Oikeus voi toteutua hitaasti mutta sen käsi on pitkä. Keskiviikkona Haagissa YK:n Entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimen (ICTY) eteen astuu Bosnian serbijoukkoja vuosien 1992–95 sodassa komentanut Ratko Mladic syytettynä kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Terveysongelmista kärsivä 74-vuotias serbivanhus on kalpea muisto yli kahden vuosikymmenen takaisesta tiukkailmeisestä upseerista. Ulkonäön ei pidä kuitenkaan antaa hämätä, sillä ”Bosnian teurastajan” syntilista on pitkä. Hänen nimensä tullaan aina yhdistämään Srebrenicaan – pahimpaan verilöylyyn Euroopassa toisen maailmasodan jälkeen.

En tajunnut, että ihmiset voivat valehdella niin paljon.

Serbikomentajan käytös oli irvokasta vain hetki ennen tuhansien muslimimiesten ja -poikien ampumista kesällä 1995.

– Mladic sanoi: Ette menetä hiustakaan päästänne. Minä uskoin sen. En tajunnut, että ihmiset voivat valehdella niin paljon, muistelee yhtenä harvoista eloon jäänyt Sadik Selimovic verkkosivusto Balkan Insightille.

Syyttäjien mukaan Mladic oli tärkeässä roolissa myös Sarajevon 44 kuukautta jatkuneessa piirityksessä, jonka aikana serbijoukot terrorisoivat tulituksellaan kaupungin siviiliväestöä.

Mladicin keskeisestä roolista kertoo se, että vaikka hän saa ICTY:ssä tuomionsa viimeisenä, oli hän vuonna 1995 yksi ensimmäisiä syytteeseen asetettuja. Mladicin ohella syytteen sai tuolloin hänen poliittinen aisaparinsa, Bosnian serbijohtaja Radovan Karadzic.

Karadzic jäi kiinni 2008 ja tuomittiin viime vuonna 40 vuodeksi vankeuteen. Hän on valittanut tuomiosta.

Mladic onnistui pakoilemaan oikeutta 16 vuotta. Hänen pidätettiin serkkunsa talosta Bosniassa vasta vuonna 2011, minkä jälkeen entisen serbikomentajan koti on ollut 15 neliön selli Hollannissa.

Syyttäjä Serge Brammertzin mukaan kaksikon saaminen oikeuden eteen oli välttämätöntä ennen kuin ICTY lopettaa työnsä tämän vuoden lopussa

– Tuomioistuimen sulkeminen ilman Karadzicin ja Mladicin tuomitsemista olisi jättänyt ikuisiksi ajoiksi hyvin synkän luvun sen historiaan, Brammertz sanoi AFP:n haastattelussa.

Minulle hän on jo kuollut.

Monet Mladicin uhrien omaiset saapuvat keskiviikkona Haagiin todistamaan tämän tuomitsemista. Brammertzin mielestä oikeudessa vainoojansa silmästä silmään kohdanneet ja näiden rikosista todistaneet eloonjääneet ovat Balkanin verenvuodatuksen todelliset sankarit.

– He antoivat minulle ja ryhmälleni voimia tehdä työtä, koska he muistuttivat meitä aina uudelleen siitä, mitä varten tämä tuomioistuin on ylipäänsä perustettu, Brammertz sanoo.

Syyttäjän tavoin omaiset toivovat Mladicille ankarinta mahdollista tuomiota eli elinkautista. Puolustus taas pelkää Mladicin terveyden pettävän hetkenä minä hyvänsä ja on kyseenalaistanut, kykeneekö tämä edes ymmärtämään tuomiota.

Oikeudenkäyntinsä alkaessa 2011 Mladic oli vielä voimissaan ja kiisti kaikki häntä kohtaan esitetyt syytteet ”vastenmielisinä”.

– Minä puolustin maatani ja kansaani, hän sanoi.

Monet serbit pitävätkin Mladicia yhä sankarina. Samalla omaisten tuska jatkuu, varsinkin niiden tuhansien, joiden surmatut perheenjäsenet ovat yhä kadoksissa. Fikret Bacicille Mladicin tuomiolla ei ole väliä.

– Minulle hän on jo kuollut. Ainoa asia, joka minua kiinnostaa, on löytää vaimoni, lapseni ja äitini, 59-vuotias mies kertoo AFP:lle.

STT–NIILO SIMOJOKI

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.