Lukijaristeily2017

Kohupoliisi avautuu: ”Ei meillä ole tällaista ilmiötä aikaisemmin ollut”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki pysyy STT:n haastattelussa kannassaan, että Suomeen on saapunut uusi seksuaalirikosilmiö. Julkisuudessa herätti lauantaina runsaasti huomiota Koskimäen The Telegraph -lehdelle antama haastattelu. Lehden mukaan Koskimäki sanoi, että puistoissa ja kaduilla tapahtuneet seksuaalirikokset olivat Suomessa tuntemattomia ennen kuin 32 000 turvapaikanhakijaa saapui maahan viime vuonna.

Koskimäki kertoi Telegraphin haastattelussa myös uudenvuoden tapahtumista, jossa Helsingin rautatieaseman asematunneliin kokoontui noin 1 000 turvapaikanhakijaa. Helsingin poliisi kertoi saaneensa ennen uutta vuotta vihiä, että pääkaupunkiseudulla olevilla turvapaikanhakijoilla olisi ollut mahdollisesti samansuuntaisia suunnitelmia kuin Kölnin rautatieasemalla kokoontuneilla miehillä.

Sanotte, että Suomeen on tullut uusi ilmiö, jossa naisia esimerkiksi raiskataan puistoissa. Oletteko todella näin sanonut?

– En tiedä, miten se on siihen kirjoitettu, mutta joka tapauksessa ilmiö on olemassa. Meillä on ilmiö, jossa meillä on näitä ahdistelutapauksia. Jonkinlaisesta ilmiöstä puhutaan myös näissä vakavimmissa tapauksissa. Se on ihan uutta meillä. Se on se, minkä olen sanonut suomeksi ja englanniksi.

Mikä on uutta ja mistä se johtuu?

– Uutta on, että naisiin kohdistuu enemmän seksuaalista ahdistelua, johon liittyy seurantaa, eli kaverit lähtevät seuraamaan naisia, käyvät käsiksi ja suutelevat väkisin ja tekevät pahimmassa tapauksessa vakavia tekoja, mistä on tuomioitakin tullut.

Väitättekö, että näitä ei ole tapahtunut aikaisemmin ja tämä on uusi ilmiö?

– Se on uusi ilmiö, että ulkomaalaiset tekevät näitä. Kyllä se on täysin uusi ilmiö. Ei meillä ole tällaista ilmiötä aikaisemmin ollut.

Eli väitättekö, että esimerkiksi suomalaiset miehet eivät ole tällaista aikaisemmin tehneet?

– Meillä on asianomistajat näissä kaikissa törkeissä raiskaustapauksissa kuvailleet kaikki tekijät ulkomaalaisiksi. Se on faktaa, mistä kerrottiin jo silloin tiedotustilaisuudessa. Se on huolestuttavaa. Toivon, että ei tulisi mitään ristiriitaa, vaan meidän tarkoitus on vain tuoda ne faktat esille, emme ota kantaa mihinkään. Meidän on vain huolehdittava kaupungin turvallisuudesta, ja kerrottava ihmisille asiat niin kuin ne ovat.

Koskimäki viittaa Helsingin poliisin joulukuiseen tiedotustilaisuuteen, jossa kerrottin, että julkisilla paikoilla Helsingissä tapahtui viime vuonna 14 raiskausta, kun vuonna 2014 niitä oli 9. Osa jutuista on selvittämättä. Poliisin mukaan lähes kaikki uhrit ovat kertoneet tekijöiden olevan ulkomaalaistaustaisia, mutta eivät välttämättä turvapaikanhakijoita.

Tosiaanko olette sitä mieltä, että ilmiö on uusi suomalaisessa seksuaalirikoshistoriassa, että naisia ahdistellaan puistoissa?

– Puhun Helsingin puolesta ja kyllä.

Millä perustelette väitettänne?

– Niiden tapausten johdosta, mitä meille on tullut ilmi.

Johtuuko uusi ilmiö mielestänne turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä? Vai mistä ilmiö johtuu?

– Olen poliisi ja kerron faktat. En tee tämänkaltaisia johtopäätöksiä.

Sanotte Telegraphin haastattelussa, että seksuaalinen häirintä oli uudenvuoden yönä laajalle levinnyttä (widespread sexual harassment), vaikka yön aikana poliisille ilmoitettiin kolmesta ahdistelutapauksesta. Miten perustelette tätä väitettä?

– Järjestysmiehille on kerrottu jälkikäteen, että Senaatintorilla oli myös kymmeniä nuoria, jotka ahdistelivat nuoria naisia. Ne eivät tulleet tapahtuman järjestäjän, poliisin tai järjestyksenvalvojien tietoon. Ne tulivat tietoon jälkeenpäin. Meillä ei ole tietoa, mitä siellä on oikeasti tapahtunut, mutta toivottavasti asioista raportoitaisiin heti poliisille. Se on olennainen viesti, että tieto tulee heti meille, koska silloin voimme reagoida.

Sadekuurot saattavat huuhtoa presidentti Koiviston hautajaissaattoa

Ihan tällaiseksi sään ei odoteta äityvän tänään Mauno Koiviston hautajaissa.

Sää on presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivänä pilvinen tai puolipilvinen. Myös sadekuurot ovat iltapäivällä todennäköisiä, kertoo päivystävä meteorologi Ilmatieteen laitokselta. Lämpötila on iltapäivällä 15–17 astetta.

Myös muualla maassa Lappia lukuun ottamatta voi iltapäivällä esiintyä sadekuuroja. Sateiden riski kuitenkin päättyy iltaa kohden.

Koko kaupungin kirkonkellot saattavat Koiviston viimeistä matkaa – jopa 100 000 ihmistä mukana surusaatossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentti Mauno Koivisto siunataan Helsingin tuomiokirkossa.

Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus alkaa kello 13 Helsingin tuomiokirkossa. Tilaisuuteen on kutsuttu yli 500 vierasta. Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen.

Tilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla. Tämän jälkeen tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esittää Taneli Kuusiston säveltämän virren Suomalainen rukous, jonka teksti on Uuno Kailaan kirjoittama isänmaallinen ja uskonnollinen runo.

Siunaustilaisuudessa esiintyy myös oopperalaulaja Jorma Hynninen, joka esittää Veteraanin iltahuudon yhdessä kuoron ja Kaartin soittokunnan kanssa. Laulu on kunnianosoitus talvi- ja jatkosodan veteraaneille, joihin lukeutuu myös Koivisto. Hän oli viimeinen elossa ollut Suomen presidentti, jolla oli omakohtaista sotakokemusta. Koivisto palveli rintamalla jatkosodassa.

Muistopuheen pitää presidentti Sauli Niinistö. Siunaustilaisuus päättyy Finlandia-hymniin ja Narvan marssiin.
Koiviston arkkua kantavat kirkossa kenraalit ja amiraalit. Arkun edessä kulkee Puolustusvoimain ylin johto.
Kaikkien kirkkojen kellot saattavat Koivistoa

Ratsupoliisien vetämä surusaatto lähtee siunaustilaisuuden jälkeen autosaattueena pitkin ydinkeskustan katuja kirkolta Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kautta kohti Hietaniemen hautausmaata. Saatto pysähtyy pisimmäksi ajaksi Presidentinlinnan eteen, jossa Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kunniajoukkueet suorittavat kunnianosoitukset entiselle ylipäällikölle.

Kaikki Helsingin luterilaiset, katoliset ja ortodoksiset kirkot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Kun saatto saapuu Hietaniemen hautausmaalle, kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset Helsingissä 7. syyskuuta 1986. Kuvassa edessä tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto takanaan Suomen hallituksen ministereitä. Tänään elämänkaari sulkeutuu. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

 

Poliisi odottaa kymmeniätuhansia, jopa sataatuhatta ihmistä kadunvarsille osoittamaan kunnioitustaan edesmenneelle presidentille. Parhaita paikkoja seurata tilaisuutta ovat Senaatintori ja tuomiokirkon portaat ja saaton pysähdyspaikat, joita ovat Presidentinlinnan lisäksi Valtioneuvoston linna ja Suomen Pankki. Myös Mannerheimin patsaan ympäristössä ja Hietaniemen hautausmaan sisääntuloalueella on hyvä näkyvyys.
Surusaaton vuoksi suljetaan tiettyjä keskustan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä iltapäivällä noin kello 14:n ja 16:n välillä. Poliisi toivoo, että autoilua vältetään Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Arkkua hautausmaalla kantavat entiset adjutantit

Koivisto haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin, ja arkunkantajina hautausmaalla ovat hänen entiset adjutanttinsa. Koiviston hautapaikka on alueella, jolle on haudattu valtiollisia merkkihenkilöitä, kuten entisiä presidenttejä. Lähistöllä ovat presidenttien Urho Kekkonen ja Risto Ryti haudat. Hautaan laskuun osallistuu vain pieni joukko omaisia ja kutsuvieraita.

Muistotilaisuus järjestetään kutsuvieraille Säätytalossa.

Koivisto kuoli 93-vuotiaana Helsingissä 12. päivänä toukokuuta. Hän oli järjestyksessä Suomen yhdeksäs presidentti vuosina 1982–1994. Ennen presidenttiyttään Koivisto toimi muun muassa pääministerinä ja valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana.

Valtioneuvoston kanslia suosittaa suruliputusta koko maahan aamukahdeksasta iltayhdeksään. Liput nostetaan kokosalkoon muistotilaisuuden päättymisen jälkeen.

Yleisöllä on mahdollisuus osallistua myös tuomiokirkon siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti turvatarkastuksineen tapahtuu sivuovista kello 11.30 alkaen. Poliisi muistuttaa, että kirkkoon ei voi viedä kantamuksia. Siunaustilaisuuden ääni välitetään kaiuttimien kautta ulos kirkon edustalle.

Yleisradio lähettää hautajaiset suorana lähetyksenä sekä televisiossa, Areenassa että radiossa.
Mimma Lehtovaara

Lännen Median kysely: Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä

Kuva: Lehtikuva/Seppo Samuli
Jyväskyläläinen Touko Aalto on suosituin ehdokas vihreiden puheenjohtajaksi.

Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä vihreiden puheenjohtajana, käy ilmi Lännen Median kyselystä.

Kyselyn mukaan Aalto voittaa Emma Karin siirtoäänivaalissa prosentein 59–41. Aallon suosio on kuitenkin laimeaa Helsingissä ja Uudellamaalla, mikä lisää Karin mahdollisuuksia.

Kyselyssä Aallon nimeää ykkössuosikikseen 32,0 prosenttia vihreistä (83 vastaajaa) ja Karin 29,3 prosenttia (76).
Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen saavat kummatkin 15 prosentin kannatuksen. Ensimmäisenä kyselyn mukaan putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas Mika Flöjt ja toisena Olli-Poika Parviainen.

Lännen Median kyselyyn vastasi 259 vihreää vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Vihreät valitsee puheenjohtajansa jäsenäänestyksellä. Tulos kerrotaan puoluekokouksessa kesäkuussa.

Puheenjohtaja valitaan siirtoäänivaalilla eli jokainen vihreiden jäsen saa merkitä vaalilippuunsa paremmuusjärjestykseen kaikki kuusi ehdokasta, mutta halutessaan voi äänestää vain yhtä ehdokasta. Ensimmäisenä pudonnutta ehdokasta äänestäneiden lipuista katsotaan kakkossuosikit, jotka saavat hyväkseen uusia ääniä seuraavan kierroksen ääntenlaskennassa. Joka kierroksella putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas.

Vaali ratkeaa vasta, kun joku saa yli 50 prosenttia äänistä.

”Suomi ei ole kenenkään omistama” – Nasima Razmyar ihailee suomalaista sisua

Kuva: Jari Soini

Lapsesta asti kansanedustaja Nasima Razmyaria (sd.) on innostanut ajatus ”jos teet hyviä asioita, ne ehkä kohtaavat sinua”. Razmyarista hienointa suomalaisissa on teeskentelemättömyys. Ihmiset ovat sitä, mitä ovat eivätkä esitä muuta. Hän ihailee, miten suomalaiset ovat rakentaneet yhteiskuntaa.

– Ihmettelin, mistä nämä lihakset tulevat, ja kuka tätä kaikkea rakentaa ja tekee? Täällä on hyvällä tavalla sisua ja periksiantamattomuutta, hän kiittelee.

”Suomi on vain suomalaisille” ajatukset ärsyttävät. Razmyarin mielestä tärkeintä on se, etteivät ovet ole kotoutuville lukittuna. Hänen oma isänsä vaikutti Afganistanin varapääministerinäkin, mutta ei työllistynyt Suomessa. Razmyar tietää, miten paljon isällä olisi ollut annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän ei vaan saanut mahdollisuutta.

– Suomalaisuus voi merkitä eri ihmisille eri asioita, eivätkä ne ole sen vähempiarvoisia. Suomen ei pitäisi olla vain jonkun rakentama ja joillekin tarkoitettu. Suomi ei ole kenenkään omistama.

Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa.

Hänestä paras tapa kotoutua on päästä tekemään ja osallistumaan toimintaan, jonka itse kokee tärkeäksi. On olennaista, etteivät nuoret kasva kiinni vihakulttuuriin.

Razmyar on vasta valittu SDP:n kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ehdokkaaksi Helsingin apulaispormestarin tehtävään. Hän halusi hakea sitä voidakseen vaikuttaa asioihin nykyistä enemmän ja nopeammin. Nämä toimialat tuntuvat omalta, koska hän on omassa työssään nähnyt, miten nuorten syrjäytymistä voi estää, ja miten kulttuurin kautta voi kehittää osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Nasima Razmyarista Helsingin tulisi olla yhtä hyvä paikka turvapaikanhakijalle kuin ikänsä Helsingissä asuneelle vanhukselle. Hän näkee kulttuuria joka puolella. Se voi yhtä hyvin olla katutaidetta, oopperaa kuin vaikkapa kirjastokäynti.

– Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa, ja Helsinki antaisi mahdollisuuksia eikä veisi niitä pois.

Kolmipäiväinen postinkanto liikahti eteenpäin eduskunnassa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kolmipäiväinen postinjakelu liikahti keskiviikkona eteenpäin, kun eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi mietinnön postilain muuttamisesta.

Hallituksen lakiesityksen mukaan kirjeposti voidaan tulevaisuudessa jakaa vain kolmena päivänä viikossa alueilla, joilla on sanomalehtien varhaisjakelu.

Jakelu jatkuisi kuitenkin viisipäiväisenä alueilla, joilla ei ole lehtien varhaisjakelua. Tämä mahdollistaisi sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan myös haja-asutusalueilla.

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuvat neljä oppositiopuolueiden kansanedustajaa olivat lakiehdotuksen hylkäämisen kannalla. Heidän mielestään lakiehdotus asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella postilähetysten jakelussa.

Keskustelua aiheesta