tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Obamalta odotetaan positiivista viestiä

Kuva: Lehtikuva
Barack Obama pitää viimeisen kansakunnan tilaa luotaavan puhensa tiistaiaamuna Suomen aikaa.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman odotetaan kannustavan optimismiin maailman ongelmista huolimatta, kun hän pitää vuotuisen kansakunnan tila -puheensa varhain tiistaiaamuna Suomen aikaa.

Tämä on Obaman viimeinen kansakunnan tilaa luotaava puhe, sillä Yhdysvallat valitsee uuden presidentin marraskuussa.

Tavoitteena on kohottaa kansan mielialaa.

Presidentin ennakoidaan jättävän sivuun tämänvuotisten lakihankkeiden esittelyn. Sen sijaan hänen on määrä keskittyä arvioimaan pitemmän aikavälin näkymiä.

– Puhe käsittelee sitä, mikä voima uusiin mahdollisuuksiin sisältyy. Se katsoo Obaman presidenttikauden jälkeiseen aikaan. Tavoitteena on kohottaa kansan mielialaa, Valkoinen talo kommentoi.

Noin 30 miljoonaa yhdysvaltalaista seuraa Obaman puhetta suorana lähetyksenä. Presidentin puhe tuodaan aiempaa vahvemmin saataville myös sosiaalisessa mediassa.

 

AVAINSANAT

Släckt internet stryper pressfriheten i Afrika

Kuva: Pixabay

Myndigheterna i flera afrikanska länder stryper återkommande tillgången till internet. Det slår hårt mot de journalister som är beroende av nätet för att sköta sitt uppdrag.

– Modern journalistisk fungerar inte utan internet, säger den etiopiske journalisten Befeqadu Hailu, som för några år sedan åtalades men friades efter att ha blivit anklagad för terrorbrott.

Journalister i flera afrikanska länder tvingas återkommande att försöka arbeta utan tillgång till internet.

I Etiopien stängde myndigheterna ner landets internet mellan 30 maj och 8 juni i år. Det var tredje gången detta skedde under det senaste året. Nedsläckningarna utgör en del av myndigheternas pågående tillslag mot pressen. Nio journalister hålls för närvarande gripna i landet, enligt Kommittén för skydd av journalister, CPJ.

Etiopiska myndigheter har monopol på både internet och telefonnät, vilket ger dem möjlighet att efter eget tycke stänga ner tjänsterna.

– Under den tio dagar långa nedsläckningen blev situationen mycket svår för oss, berättar Tsedale Lemma, som är chefredaktör för nyhetsmagasinet Addis Standard.

I slutet av juni i år började internet återigen att fungera i Kongo-Brazzaville efter att ha legat nere i 15 dagar. Orsaken till avbrottet sades vara att en fiskebåt hade skadat de kablar som förser landet med internet.

Journalister och analytiker har spekulerat om olyckan med den mystiska fiskebåten var sann eller påhittad. Under tiden kunde en del koppla upp sig via sina mobiler i stället, men för många av landets journalister ställde avbrottet till med många problem.

– När tillgången på internet är osäker får många reportrar ute på fältet problem att skicka sina texter, säger en journalist i Kongo-Brazzaville som inte vill bli citerad med namn av rädsla för repressalier.

I Kamerun släckte landets myndigheter i början av året ner internet under 93 dagar i två av landets västra regioner. En kommande rapport från CJP om situationen för medierna i Kamerun belyser hur myndigheterna genomförde mängder av gripanden, bland annat av åtta journalister, varav sex fortfarande sitter gripna. Även andra typer av attacker mot pressen genomfördes.

Nedsläckningen av internet gjorde det oerhört svårt för landets medier att rapportera om de övergrepp som begicks.

– Nyhetsmaterial fick skickas med hjälp av bilar, berättar en journalist som verkar i en av de regioner som drabbades av nedsläckningen.

Reportern vill inte avslöja sitt namn av rädsla för att drabbas av repressalier. Men enligt journalisten ledde bristen på snabba nyheter till att ryktesspridning tog överhanden. En kongolesisk journalist, som inte heller vill avslöja sitt namn, berättar att internet även är avgörande för att få fram information vid sidan av de vanliga telefonlinjerna, som ofta är avlyssnade.

– Internet är mycket viktigt för journalisters arbete eftersom vissa sociala medier gör det möjligt att kringgå avlyssning.

Samtidigt blir det allt vanligare att stater släcker ner nätet. Förra året dokumenterade organisationen Access Now 56 nedsläckningar i världen, varav sex i länder i Afrika. Det var en kraftig ökning jämfört med föregående år då 15 fall dokumenterades.

Ofta släcks internet ner i samband med val och andra känsliga politiska lägen – i situationer när det är särskilt viktigt för medborgarna att få tillgång till korrekt information.

Samtidigt visade en rapport från den amerikanska tankesmedjan Brookings Institute förra året att kostnaderna för att släcka ner internet snabbt uppgår till mångmiljonbelopp för de regimer som väljer att agera på det viset.

Jonathan Rozen

Skribenten bevakar situationen i Afrika för pressfrihetsorganisationen Kommittén för skydd av journalister, CPJ. 

MNESORD

Diskussion

Tanskan poliisi: Päätön ruumis tunnistettu

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Tanskalainen keksijä Peter Madsen.

Juutinrauman rannasta maanantaina löytynyt naisen ruumis on tunnistettu sukellusvenemysteerissä kadonneeksi ruotsalaistoimittajaksi, kertoo Tanskan poliisi Twitterissä. Asia selvisi dna-testeillä.

Ruumis löytyi Kögenlahden rannalta läheltä sukellusveneen uppoamispaikkaa. Tunnistamista vaikeutti poliisin mukaan se, että jäljellä on pelkkä torso, jossa ei ole päätä, käsiä tai jalkoja. Poliisin mukaan ruumis on silvottu tahallaan.

Ruotsalaistoimittaja Kim Wall katosi toissa viikolla mentyään tanskalaiskeksijä Peter Madsenin kanssa tämän itse rakentamaan sukellusveneeseen. Madsen on kertonut, että Wall kuoli onnettomuudessa sukellusveneessä ja että hän ”hautasi” tämän mereen.

Madsen on vangittuna epäiltynä Wallin kuoleman aiheuttamisesta.
Madsenin sukellusvene upposi heti sen jälkeen, kun sitä etsineet viranomaiset olivat paikantaneet sen. Keksijä itse ei vahingoittunut uppoamisessa. Poliisin mukaan sukellusvene oli upotettu tarkoituksella.
Madsen kertoi alun perin jättäneensä Wallin Kööpenhaminan satamaan jo uppoamista edeltävänä iltana. Hän kuitenkin muutti tarinaansa myöhemmin.

STT-TT, Kööpenhamina

Juttua päivitetty kauttaaltaan.

 

Supon Pelttari Ylelle: Palautuskeskuksista olisi todennäköisesti hyötyä

Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari Suojelupoliisin tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. elokuuta 2017. Suojelupoliisi järjesti tiedotustilaisuuden terrorismiuhasta Turun tapahtumiin liittyen. Turussa puukotettiin useita ihmisiä perjantaina 18. elokuuta.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kokoamisesta palautuskeskuksiin olisi todennäköisesti hyötyä. Pelttari kommentoi asiaa aamulla Ylen aamu-tv:lle.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halunnut eilen ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan keskuksia on harkittava. Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) katsoi, että palautuskeskukset tulisi arvioida uudelleen.

SDP:n presidenttikampanjan loppusuora: ”Niinistö on kokoomuslainen ehdokas ja omaa erilaiset arvot”

Kuva: Tommi Matinlassi
Tuula Haatainen (vas.), Sirpa Paatero ja Maarit Feldt-Ranta kampanjoivat SDP:n presidenttiehdokkuudesta.

SDP:n presidenttiehdokasehdokkaat vierailivat Koivukylän Sosialidemokraattien sekä Korson ja Rekolan Työväenyhdistysten järjestämässä illanvietossa Helsingin Honkaluodossa. Tunnin verran kestäneen paneelin aikana ehdokkaat kertoivat mielipiteitänsä erilaisiin poliittisiin kysymyksiin.

Esille nousi myös istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puheeksi nousi muun muassa se, kun kampanjan aikana on kerrottu SDP:n ehdokkaiden antaneen kritiikkiä istuvalle presidentille.

– Niinistö on Kokoomuksesta ja me olemme demareita, niin eihän se yllätä, että on erilaiset arvot hänen kanssaan, presidenttiehdokas Sirpa Paatero totesi.

Samoilla linjoilla Paateron kanssa olivat myös hänen kilpakumppaninsa Maarit Feldt-Ranta sekä Tuula Haatainen, jotka molemmat puhuivat Niinistön ja Sosialidemokraattisten ehdokkaiden arvojen eroavaisuuksista.

– Sauli on hyvä presidentti, mutta moni on oppinut tuntemaan hänet kokoomuslaisena ja Kokoomuksen puheenjohtajana. On selvää, että hänellä on eri arvot, Feldt-Ranta puhui.

Haatainen epäili Niinistön arvoja kestävän kehityksen suhteen  muistuttaen istuvan presidentin osallistumattomuudesta Rion kestävän kehityksen kokoukseen vuonna 2012.

– Niinistö ei mennyt Rion kokoukseen, mutta meistä jokainen olisi varmasti sinne mennyt, Haatainen arveli muiden ehdokkaiden nyökytellessä vieressä.

Vaikka istuva presidentti on antanut kuvaa siitä, että olisi työväen presidentti ja hän olisi myös huonompiosaisten asialla, niin SDP:n presidenttiehdokkaiden mielestä sen osoittaminen on jäänyt hyvin vajavaiseksi.

– Niinistö ei toteuta tehtävää niin, että se yhdistäisi kansakuntaa, Paatero torui.

– En ole kuullut Niinistön jakavan hallitukselle neuvoja syrjäytymisten auttamiseksi kuten hän niitä jakoi talouden suhteen.

Haatainen on samoilla linjoilla Paateron kanssa siitä, että Niinistö ei ole toteuttanut sellaista politiikkaa, jossa oltaisiin inhimillisiä toisille ja otettaisiin myös toiset ihmiset huomioon.

– Hyväksyykö Niinistö tämän hallituksen kurjistamispolitiikan, Haatainen kysyi.

Feldt-Ranta kiteytti paneelissa hyvin sen, millainen pitäisi presidentin olla.

– Presidentin pitää asettua heikomman puolelle, Feldt-Ranta ilmoitti.

SDP:n jäsenäänestys presidenttiehdokkaasta on parasta aikaa meneillään. Voittaja on selvillä 2. syyskuuta, jolloin pidetään Jyväskylässä SDP:n ylimääräinen puoluevaltuuston kokous.

Kaikki kameratolpat räpsähtivät tänään päälle – poliisi aloittaa 24 tunnin nopeusvalvontamaratonin

Kuva: Thinkstock
Kaikissa kameratolpissa räpsähtää nyt kamera.

Poliisi aloitti tänään aamukuudelta 24 tunnin mittaisen ylinopeusvalvonnan koko maassa. Nopeusvalvonta kestää aamukuudesta huomiseen aamukuuteen.

Poliisihallituksen mukaan poliisin liikenneturvallisuuskeskus asettaa nopeusvalvonnan ajaksi päälle kaikki käytössä olevat automaattivalvontakamerat. Valvontaa tehdään siis noin 120 kameralla. Lisäksi kaikki 24 valvonta-autoa ovat liikkeellä.

Poliisihallituksen mukaan valvontaa kohdennetaan alueille, missä on sattunut onnettomuuksia ja ajettu runsaasti ylinopeutta. Valvontapaikkoja ovat esimerkiksi koulujen alkamisen aikaan oppilaitosten ja päiväkotien lähistöt.