ehdokasmainos

“Hallituksen suunnitelmat koetaan hyvin epäoikeudenmukaisiksi” – JHL:n jäseniltä täystyrmäys pakkolaeille ja työelämän heikennyksille

Kuva: Kari Hulkko
Jarkko Elorannan mukaan hallitus tekisi viisaasti, jos se vetäisi pakkolakipakettinsa pois eduskunnasta ja antaisi työmarkkinaosapuolten aidoille neuvotteluille mahdollisuuden.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenet tyrmäävät vankasti hallituksen kaavailemat työelämän lainsäädännön heikennykset ja pakkolait. Tämä käy ilmi JHL:n Jäsenen ääni -kyselystä, johon vastasi 936 JHL:n jäsentä viime joulukuussa.

Peräti 92 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ammattiliittojen pitää vastustaa hallituksen aikeita vapauttaa alle vuoden mittaiset määräaikaiset työsopimukset perusteista.  JHL:n jäsenet tuntevat voimakasta solidaarisuutta määräaikaisia työntekijöitä kohtaan ja pitävät heidän asemansa heikennystä erittäin tuomittavana.

– Voimakas vastustus kumpuaa varmastikin JHL:läisten työpaikkojen todellisuudesta. Heidän työpaikoilla käytetään paljon määräaikaisia sopimuksia, joista osa on hyvinkin lyhyitä, vain päivien tai viikkojen mittaisia, arvioi liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Eloranta muistuttaa, että määräaikaiset ovat monin tavoin heikommassa asemassa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevät.

– Heidän ansionsa ovat alhaisemmat, mahdollisuutensa koulutukseen heikommat ja työturvallisuutensa heikommalla tolalla. Sangen usein määräaikaisten pitää myös unohtaa sellainen ylellisyys kuin lomien pitäminen.

Voimakas vastustus kumpuaa varmastikin JHL:läisten työpaikkojen todellisuudesta.

Eloranta arvioi myös, että määräaikaisten mahdollisuudet työolojen ja –ehtojen parantamiseen ovat hyvin rajoitetut, koska seuraava pätkä työtä on yritettävä varmistaa, ja sitä ei omien etujen ajaminen edistä.

– Määräaikaisten työsopimusten käytön helpottaminen takuuvarmasti lisää niiden määrää ja synnyttää suuren ja nöyrän pätkätyöntekijöiden joukon työmarkkinoille, hän muistuttaa.

Pakit palkattomalle sairaspäivälle ja ansioleikkauksille

Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että ammattiliittojen on vastustettava hallituksen lakiesitystä ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta ja seuraavien päivien alemmasta palkasta.

– Tämäkin kuvastaa JHL:n jäsenten töitä , työolosuhteita ja kokemusta hallituksen pakkolakien kohtuuttomuudesta niitä kohtaan, jotka tekevät fyysisesti ja psyykkisesti raskasta ja  kuluttavaa työtä, toteaa Eloranta.

Eloranta nostaa esiin myös sen, että koeajan pidentäminen jopa yhteen vuoteen sai yli 80 prosentilta vastaajista tyrmäyksen.

Lomarahojen leikkausta vastusti lähes 79 prosenttia vastaajista, arkipyhien muuttamista palkattomiksi lähes 77 prosenttia, vuosiloman rajaamista 30 päivään 75,5 prosenttia ja irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuuden purkamista reilut 73 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan miehet suhtautuivat aavistuksen kriittisemmin työelämän heikennyksiin ja leikkauksiin kuin naiset, paitsi vuosiloman rajaamista, lomarahojen leikkaamista ja takaisinottovelvoitteen poistamista koskevissa kysymyksissä.

– Hallituksen suunnitelmat työelämän heikentämiseksi koetaan hyvin epäoikeudenmukaisiksi. Suhtautuminen niihin ei ole syksyn aikana muuttunut. Syyskuun mielenilmaisu ei poistanut jäsenistön mielipahaa ja vastenmielisyyttä pakkolakeja ja työelämän heikennyksiä kohtaan. Hallitus tekisi viisaasti, jos se vetäisi pakkolakipakettinsa pois eduskunnasta ja antaisi työmarkkinaosapuolten aidoille neuvotteluille mahdollisuuden, toteaa puheenjohtaja Eloranta.

Espoon valtuuston puheenjohtaja Guzenina: Pääkaupunkiseudulta vedettiin matto alta

guzeninalk7340

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että Espoolta ja koko pääkaupunkiseudulta vedettiin tänään matto järkevän sote-ratkaisun alta.

“Tänne oltiin yli puoluerajat ja kaupunkirajat ajamassa sote-mallia, jossa ei olisi ollut mukana muualle Suomeen ajettavaa pakköyhtiöittämismallia ja jossa olisi ollut hallituksen esitystä realistisemmat edellytykset tuottavuuden parantamiseen”, hän päivittää

Guzeninan mukaan hallitus sivuuttaa täysin sen tosiasian, että pääkaupunkiseudulla asuu neljännes Suomen väestöstä ja täällä on aivan erityisiä voimavaroja ja ongelmia, joihin erillisratkaisulla olisi ollut paremmat edellytykset vaikuttaa.

“Olen samaa mieltä Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kanssa. Keskustajohtoisen hallituksen päätös ei ole hyvä pääkaupunkiseudun asukkaille.”

Mäkelän mukaan sotesta uhkaa tulla katastrofi.

Hallitus sanoi tänään ei Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten haaveille omasta sote-alueesta. Valtioneuvosto tiedotti asiasta.

Hallitus perustelee ratkaisuaan perustuslailla. Erillisratkaisulle ei hallituksen mukaan ole sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta riittäviä perusteita.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat esittivät loppukesästä pääkaupunkiseudulle omaa sote-aluetta, joka järjestäisi seudun perustason palvelut.

“Kokoomus käänsi selkänsä yli miljoonalle asukkaalle”

Kuva: Kari Hulkko
verkkoon-lindtman

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on pettynyt, että hallitus tyrmäsi pääkaupunkiseudun yhteisen esityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen erillisratkaisuksi. Hallitus ei halunnut kuulla alueen kuntia ja asukkaita. Erityisesti Kokoomus käänsi selkänsä pääkaupunkiseudulle ja samalla sen yli miljoonalle asukkaalle.

– Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyspalvelut ovat miljardiluokan kysymys ja volyymit ovat moninkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Siksi pääkaupunkiseudun alueella olisi tarvittu hallittu ja fiksu sote-ratkaisu. Sen sijaan pääkaupunkiseutu survotaan nyt samaan maakuntamuottiin muun Suomen kanssa.

– Hallituksen päätöksen seurauksena Suomen kasvun veturia uhkaa hyytyminen. Jälleen kerran on päädytty asetelmaan, jossa hallitus asettaa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen edut vastakkain. Tämän vastakkainasettelun sijaan Helsingin seudun pitäisi kilpailla muiden maiden suurten metropolien kanssa. Hallituksen päätöksen myötä Suomen ainoan metropolin kasvun edellytykset ovat selkeästi heikommat.

– Koko hanke ei anna kovin hyvää kuvaa hallituksen toimintakyvystä. Hallitus vatuloi erillisratkaisua lähes vuoden päivät. Kansalaisten palvelujen kannalta tärkeä sote-valmistelu jumitti hallituksen jappastelun vuoksi niin pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla kuin koko Suomessa. Ja mikä on lopputulos? Täysi nolla, koko työ valui hukkaan, Lindtman harmittelee.

Edes elintärkeissä kasvu- ja työllisyyspalveluissa hallituksella ei ole tarjota mitään muuta kuin pelkkiä lisäneuvotteluita.

– Kokoomuksen puheet pääkaupunkiseudun huomioimisesta osoittautuivat tyhjiksi. Viime kädessä ratkaisu kilpistyi siihen, että Kokoomus asetti Mehiläisten ja muiden yksityisten terveysbisnesjättien edun pääkaupunkiseudun asukkaiden edelle, päättää Lindtman.

Sotesta vastaava virkamies pk-seudun ratkaisusta: “Päätös oli poliittisesti hankala”

VTV:n raportti

Juha Sipilän (kesk.) hallitus torjui tänään pääkaupunkiseudun kaupunkien ajaman erillisen sote-alueen, joka olisi estänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtymisen maakuntatasolle. Sote-uudistuksesta vastaava valtioneuvoston alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti myöntää, ettei päätös ollut helppo. Samalla hän vakuuttaa, että hallituksen ratkaisu perustui asiantuntijoiden huolelliseen riskianalyysiin.

– Pääkaupunkiseutu ehdotti tietynlaista pakettia ja hallitus päätyi toisenlaiseen kantaan. Prosessi on ollut hiukkasen hankala sekä substanssin osalta että poliittisesti. Kyllä tässä tovi vierähti ja tämä on nyt se poliittinen sopimus soten osalta eikä se palaa uuteen valmisteluun, Pöysti sanoo.

Oman sote-alueen kaatumiseen pettynyt Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä povasi tiedotteessaan jo tulevaa sote-katastrofia ja oli huolissaan ymmärretäänkö Suomen väkirikkaimmalla alueella hyödyntää sote-palveluiden järjestämisessä parasta mahdollista osaamista. Mäkelä saa Pöystiltä ymmärrystä.

– Jaan semmoisen huolen, että sote-puolen järjestäminen vaatii asiakkaiden aitojen tarpeiden ymmärtämistä. Kaupungeissa on oltu huolissaan, että koko Uudenmaan järjestely saattaisi tapahtua erikoissairaanhoidon johdolla ja perustason palveluiden kustannuksella.

Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen.

– On tärkeää, että Uudenmaan alueen valmistelussa edetään ripeästi ja haetaan koko alueen kattavaa järjestelmää, joka pystyy huomioimaan ison asiakasvolyymin ja pääkaupunkiseudun tarpeet, Pöysti sanoo.

Kysymykseen siitä olivatko pääkaupunkiseudun kaupungit huolissaan rahasta, Pöysti tarjoaa kaksi vastausta.

– Valtakunnallinen sote ja sen rahoitusratkaisu eivät ole Uudellemaalle erityisen epäedullisia. Rahoitusasema paranee sen myötä asukasta kohden suhteellisesti ottaen.

Rahahuolet eivät kuitenkaan hälvene, kun rahoitusta katsotaan sotea laajemmin.

– Kun alueelle muuttaa paljon uutta väkeä ja maahanmuuttajia, siitä seuraa palvelu- ja investointitarpeita. Kysymys on, riittääkö rahoitus tulevan väestönkasvun rahoittamiseen. Ongelma ei ole sote itsessään vaan tämä kokonaisuus. Hallituksen mukaan investointirahoitusta pohditaan kokonaisuudessaan uudelleen, Pöysti sanoo mutta täsmentää, ettei kyse ole lisärahoituksen lupaamisesta.

Seuraavaksi edessä on Pöystin mukaan neuvottelut siitä miten kasvupalveluja koskevat järjestelyt hoidetaan työtä ja elinkeinoa, maahanmuuttoa, kotoutusta ja koulutusta ajatellen. Niiden suhteen pääkaupunkiseudun kunnat saivat hallitukselta luvan erillisjärjestelyyn.

– Kaikille ehdolla oleville malleille on yhteistä se, että työ- ja elinkeinopalveluista saisi järjestämisvastuun sovitusti joko Helsinki tai muu kunta, kun muualla niitä ollaan siirtämässä maakuntien vastuulle. Tällaisesta on keskusteltu mutta sitä valmistelua pitäisi nyt jatkaa yhdessä kaupunkien kanssa.

 

Piispa Askola Ylelle: Kiristynyt lainsäädäntö sivistysvaltiolle sopimaton

Kuva: Kari Hulkko
irja-askola

Helsingin piispa Irja Askola ottaa Ylen haastattelussa tiukasti kantaa Suomen turvapaikkapolitiikan kiristyksiin. Askolan mukaan kirkot ovat kautta vuosisatojen tarjonneet suojaa ja turvaa sitä tarvitseville eikä tämä periaate ole myytävissä.

– Maamme kiristynyt lainsäädäntö on inhimillisesti kohtuuton ja sivistysvaltiolle sopimaton. Tässä tilanteessa on haettava viisaita, luovia ratkaisuja sekä lähdettävä dialogiin päättäjien kanssa, Askola sanoo Ylelle.

Askola tarkentaa lausuntoaan Demokraatille ja kertoo viitanneensa muun muassa perheiden yhdistämiseen ja lasten säilöönottoon.

– Perheiden yhdistämisen vaikeuttaminen ei ole inhimillistä eikä viisasta edes oman yhteiskuntamme kannalta. Tuloraja muodostaa ison palkkavaatimuksen jo suomalaisellekin, saati sitten pakolaiselle, jonka työllistyminen on hankalaa.

Myös lasten säilöönotto ja lasten ihmisoikeuksien ohentaminen hipovat Askolan mukaan sietorajoja. Lisäksi oikeusavustajien vähentäminen vaarantaa hänen mukaansa ihmisoikeusperiaatteitamme ja pakolaisten lähtömaiden turvallisuuskriteereiden määrittely tarvitsee suurempaa asiantuntijatarkastelua.

– Haluan kuitenkin korostaa, että Migrin ja vastaanottokeskusten työntekijät ovat suuren paineen alla. Heitä ei kannata syyllistää. Nyt me tarvitsemme kansalaisten mielipiteitä ja poliittista tahtoa siitä, minkälaista Suomea me rakennamme. Asiantuntijoiden mukaan tämä pakolaisaalto on ollut vasta pieni puro. Siksi meillä on nyt hyvä oppimisjakso siihen, miten solidaarisuutemme kasvaa ja miten se viisaasti kanavoidaan. Ilman lainsäädännön uudistumista se ei onnistu, mutta ei myöskään ilman kansalaisten myötätuntoa ja arkitekoja, Askola sanoo Demokraatille.

Suomen luterilaiset piispat ottivat lauantaina Yle Uutisissa kantaa muun muassa siihen pitäisikö kirkon tarjota turvaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ihmisille. Enemmistö piispoista katsoi, ettei kirkko voi kääntää selkäänsä apua tarvitseville.

Pk-seudun haave mureni – Espoon kaupunginjohtaja: “Sotesta uhkaa tulla katastrofi”

Hallitus tiedotti lauantaina iltapäivällä, että pääkaupunkiseudun kaupunkien haaveet omasta, erillisestä sote-alueesta voidaan haudata. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on pettynyt ratkaisuun.

– Olen pahoillani siitä, että kaupunkien yhteinen ehdotus ei edennyt. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitusten yksimielinen esitys erillisratkaisuksi sisältää hallitun rakenteen seudun palvelutuotannon uudistumiseen.

– Ihmettelen, miten kevyesti pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erilaisiin olosuhteisiin suhtaudutaan. Uusimaa on yli 20 kertaa suurempi kuin pienimmät maakunnat. Sote- ja maakuntauudistuksesta uhkaa tulla tälle seudulle hallinnollinen ja taloudellinen katastrofi, jos pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osaamista ja alueen erityistuntemusta ei hyödynnetä, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Mäkelä.

– Vastuuministerit pyysivät sotesta erillisratkaisua, ja nyt sitä ei voitu hyväksyä, koska se on erillisratkaisu.

Sote- ja maakuntauudistuksessa ei Mäkelän mukaan huomioida kasvukuntien tarpeita.

– Pidän kestämättömänä tilannetta, jossa hallituksen kasvutavoitteista ja maahanmuutosta vastuuta ottavat kaupungit velkaantuvat voimakkaasti, samalla kun joutuvat rahoittamaan muita Suomen kuntia. Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen haasteet ovat pääkaupunkiseudulla moninkertaiset muuhun maahan verrattuna. Uudistuksen taloudelliset ja palvelutason heikkenemisen riskit koskevat näin ollen lähes neljännestä koko maan väestöstä