Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

”Hallituksen suunnitelmat koetaan hyvin epäoikeudenmukaisiksi” – JHL:n jäseniltä täystyrmäys pakkolaeille ja työelämän heikennyksille

Kuva: Kari Hulkko
Jarkko Elorannan mukaan hallitus tekisi viisaasti, jos se vetäisi pakkolakipakettinsa pois eduskunnasta ja antaisi työmarkkinaosapuolten aidoille neuvotteluille mahdollisuuden.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenet tyrmäävät vankasti hallituksen kaavailemat työelämän lainsäädännön heikennykset ja pakkolait. Tämä käy ilmi JHL:n Jäsenen ääni -kyselystä, johon vastasi 936 JHL:n jäsentä viime joulukuussa.

Peräti 92 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ammattiliittojen pitää vastustaa hallituksen aikeita vapauttaa alle vuoden mittaiset määräaikaiset työsopimukset perusteista.  JHL:n jäsenet tuntevat voimakasta solidaarisuutta määräaikaisia työntekijöitä kohtaan ja pitävät heidän asemansa heikennystä erittäin tuomittavana.

– Voimakas vastustus kumpuaa varmastikin JHL:läisten työpaikkojen todellisuudesta. Heidän työpaikoilla käytetään paljon määräaikaisia sopimuksia, joista osa on hyvinkin lyhyitä, vain päivien tai viikkojen mittaisia, arvioi liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Eloranta muistuttaa, että määräaikaiset ovat monin tavoin heikommassa asemassa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevät.

– Heidän ansionsa ovat alhaisemmat, mahdollisuutensa koulutukseen heikommat ja työturvallisuutensa heikommalla tolalla. Sangen usein määräaikaisten pitää myös unohtaa sellainen ylellisyys kuin lomien pitäminen.

Voimakas vastustus kumpuaa varmastikin JHL:läisten työpaikkojen todellisuudesta.

Eloranta arvioi myös, että määräaikaisten mahdollisuudet työolojen ja –ehtojen parantamiseen ovat hyvin rajoitetut, koska seuraava pätkä työtä on yritettävä varmistaa, ja sitä ei omien etujen ajaminen edistä.

– Määräaikaisten työsopimusten käytön helpottaminen takuuvarmasti lisää niiden määrää ja synnyttää suuren ja nöyrän pätkätyöntekijöiden joukon työmarkkinoille, hän muistuttaa.

Pakit palkattomalle sairaspäivälle ja ansioleikkauksille

Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että ammattiliittojen on vastustettava hallituksen lakiesitystä ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta ja seuraavien päivien alemmasta palkasta.

– Tämäkin kuvastaa JHL:n jäsenten töitä , työolosuhteita ja kokemusta hallituksen pakkolakien kohtuuttomuudesta niitä kohtaan, jotka tekevät fyysisesti ja psyykkisesti raskasta ja  kuluttavaa työtä, toteaa Eloranta.

Eloranta nostaa esiin myös sen, että koeajan pidentäminen jopa yhteen vuoteen sai yli 80 prosentilta vastaajista tyrmäyksen.

Lomarahojen leikkausta vastusti lähes 79 prosenttia vastaajista, arkipyhien muuttamista palkattomiksi lähes 77 prosenttia, vuosiloman rajaamista 30 päivään 75,5 prosenttia ja irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuuden purkamista reilut 73 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan miehet suhtautuivat aavistuksen kriittisemmin työelämän heikennyksiin ja leikkauksiin kuin naiset, paitsi vuosiloman rajaamista, lomarahojen leikkaamista ja takaisinottovelvoitteen poistamista koskevissa kysymyksissä.

– Hallituksen suunnitelmat työelämän heikentämiseksi koetaan hyvin epäoikeudenmukaisiksi. Suhtautuminen niihin ei ole syksyn aikana muuttunut. Syyskuun mielenilmaisu ei poistanut jäsenistön mielipahaa ja vastenmielisyyttä pakkolakeja ja työelämän heikennyksiä kohtaan. Hallitus tekisi viisaasti, jos se vetäisi pakkolakipakettinsa pois eduskunnasta ja antaisi työmarkkinaosapuolten aidoille neuvotteluille mahdollisuuden, toteaa puheenjohtaja Eloranta.

Tervon jäähyväisjaksossa vieraana oleva Feldt-Ranta: ”Olen salaa ihastunut häneen”

Kuva: Kari Hulkko
Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta.

Uutisvuodon ainoa alkuperäisjäsen kirjailija Jari Tervo jättää keskusteluohjelman ensi viikon lauantaina esitettävän jakson jälkeen.

Tervo kertoi viime tammikuussa tulevan kevään olevan hänelle viimeinen Uutisvuodon kapteenina.

– Missä tahansa työssä 19 vuotta on aivan riittävä aika. Se on pidempi kuin keskimääräinen elinkautinen Suomessa. Se riittää hyvin minulle, Tervo perusteli tuolloin päätöstään Helsingin Sanomille.

Tervo on ollut Yleisradion keskusteluohjelman toinen vakiovieras lähes 20 vuoden ja yli 600 jakson ajan.

Hänen jäähyväisjaksossaan vieraina ovat kansanedustajat Ilkka Kanerva (kok.) sekä Maarit Feldt-Ranta (sd.).

Hän on paitsi hieno kirjailija, niin myös taitelija ja älykkö.

Feldt-Ranta kertoo Demokraatille Uutisvuodon olevan ehdoton osa suomalaista poliittista satiiria.

– On ollut huikeaa saada seurata kyseistä ohjelmaa ja olen kerran aikaisemmin saanut myös osallistua siihen.

Hänen mukaansa Uutisvuoto on lukuisille suomalaiselle iso osa viikonlopunviettoa. Jari Tervon poisjääminen on siis suuri muutos monille.

– Minulla oli tänä vuonna kunnia avata Helsingin kirjamessut. Jälkeeni kirjamessuilla puheen piti Tervo. Paljastin sitten siinä päälavalla noin tuhannelle hengelle, että on huikeaa olla avaamassa nämä kirjamessut, mutta vielä huikeampaa on saada olla samalla lavalla Jari Tervon kanssa, johon olen salaa ihastunut.

– Hän on paitsi hieno kirjailija, niin myös taitelija ja älykkö, jota ihailen suuresti.

Uutisvuodossa on piillyt karjaalainen ”nokkeluuskeskittymä”.

Uutisvuodon muut alkuperäisjäsenet, Tommy Tabermann sekä Peter Nyman, ovat jättäneet ohjelman jo aikaisemmin. Tabermann siirtyi vuonna 2006 SDP:n kansanedustajaksi. Hän kuoli vuonna 2010.

Peter Nyman puolestaan siirtyi vuonna 2010 MTV3:n uutisankkuriksi.

Heidän tilalleen ohjelmaan tulivat Stan Saanila sekä Baba Lybeck. Molemmat ovat yhä mukana ohjelmassa.

Karjaalta kotoisin oleva Feldt-Ranta paljastaa, että Uutisvuodossa on piillyt karjaalainen ”nokkeluuskeskittymä”.

– Peter Nyman on viettänyt nuoruutensa Karjaalla ja Tommi Taberman oli karjaalainen. Myös Tervoa viime kerralla tuurannut Petteri Ahomaa on Karjaalta.

– Tämänkin hauskan yksityiskohdan vuoksi tuntuu hauskalta osallistua jälleen Uutisvuotoon.

Feldt-Ranta vieraili Uutisvuodossa viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.

– Viime kerralla olin Jari Tervon parina, joten nyt on hauskaa päästä Stanin pariksi. Olen näet ihastunut salaa myös häneen, Feldt-Ranta naurahtaa.

G7-maat valmiita koventamaan Venäjä-pakotteita – myös Yhdysvallat mukana

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Tunisian presidentti Caid Essebsi (keskellä), Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekä Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelivat G7-maiden kokouksessa.

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä on valmis koventamaan Venäjän-vastaisia pakotteita, jos Venäjän toimet Ukrainan suhteen antavat siihen aihetta.

Länsimaat asettivat Venäjälle pakotteita sen jälkeen kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä.

– Korostamme Venäjän vastuuta (Ukrainan) konfliktista sekä roolia, joka maalla on rauhan ja vakauden palauttamisessa — muistutamme, että pakotteiden kesto on yhteydessä siihen, että Venäjä täysin panee täytäntöön Minskin sopimusten velvoitteet ja kunnioittaa Ukrainan suvereniteettia, maat sanoivat lausunnossaan kaksipäiväisen kokouksen päätteeksi.

G7-ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Britannia, Kanada, Ranska, Saksa, Italia ja Japani. Aiemmin G8:na tunnettuun ryhmään kuului myös Venäjä, mutta muut maat sulkivat Venäjän pois tapaamisistaan Krimin valtaamisen takia.

G7-maat ovat valmiita myös lisäämään painetta Pohjois-Koreaa vastaan, jos maa ei luovu ohjusohjelmistaan. G7-maiden mukaan Pohjois-Korea uhkaa enenevässä määrin kansainvälistä rauhaa ja vakautta.

Oikeusministeriö päättää oikeuskanslerin sijaistamisesta ensi kuussa – ”Virasto säilyy ratkaisukykyisenä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeuskanslerin sijaistamisjärjestelyistä aiotaan päättää kesäkuussa, kertoo oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa.

Aiempi oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa. Seuraajaksi nimitetty Tuomas Pöysti (kuvassa) aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa, koska hän valmistelee tämän vuoden ajan sote-uudistusta.

Kansliapäällikkö Välimaa vakuuttaa, että Oikeuskanslerinvirasto säilytetään ratkaisukykyisenä myös sijaistusjärjestelyjen ajan ja että laissa säädetyt tehtävät hoidetaan.

– Oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin sijaisjärjestelyitä on tehty aikaisemminkin, eikä tämä ole ainoa kerta, viestittää Välimaa sähköpostitse STT:lle.

Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Merkel G7-kokouksesta: ”Ilmastokeskustelut ovat hyvin vaikeat”

Kuva: LEHTIKUVA / MICHAEL KAPPELER
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump G7-maiden kokouksessa Sisiliassa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo, että G7-maiden ilmastokeskustelut ovat olleet hyvin vaikeat.

Merkelin mukaan G7-ryhmän maiden johtajilla ei ole edelleenkään käsitystä siitä, mitä Yhdysvallat aikoo Pariisin ilmastosopimuksen suhteen.

Kuusi muuta G7-maata ovat valmiit vahvistamaan sitoutumisensa Pariisin ilmastosopimukseen. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tviittasi tänään, että aikoo päättää kannastaan sopimukseen ensi viikolla.

Sisilian Taorminaan kokoontuneiden talousjättien on määrä julkaista kokouksensa päätösasiakirja myöhemmin tänään kaksipäiväisen huippukokouksen päätteeksi.

Trump on suhtautunut varauksellisesti kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Ennen valintaansa presidentiksi Trump luonnehti ilmastonmuutosta huijaukseksi, jonka takana on Kiina.

 

Vuonna 2015 solmitulla Pariisin ilmastosopimuksella pyritään rajoittamaan maailman hiilidioksidipäästöjä.

Yhdysvallat on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde.

Juttua on täydennetty klo 16:26.

British Airwaysilla massiivisia ongelmia – tietoliikenne takkuilee, lentoja on peruttu

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
British Airwayssin lentokone Airbus A380 lasketuu sumun läpi Lontoon Heathrown lentokentälle joulukuussa 2016.

Lentoyhtiö British Airways on joutunut perumaan lukuisia lentoja tietoliikenneongelmien takia.

Yhtiön mukaan ongelmat vaikuttavat yhtiön tietojärjestelmiin maailmanlaajuisesti. Myös British Airwaysin nettisivut ovat olleet nurin.

Kaikki lennot on toistaiseksi peruttu Lontoon Heathrown ja Gatwickin kentiltä. British Airways on kehottanut matkustajia tarkistamaan lentonsa tilanteen ennen kentälle tulemista.

BBC:n mukaan Heathrown ja Gatwickin kentät ovat ruuhkautuneet pahoin. Matkustajat ovat myös joutuneet odottamaan pitkiä aikoja saapuvissa lentokoneissa ennen kuin koneet on pystytty tyhjentämään.

Ongelmat aiheuttavat myöhästymisiä myös yhtiön lentoihin muualla maailmassa.