Lukijaristeily2017

Poliittisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen mitta tuli täyteen: ”Nämä julkaisut lietsovat vihaa”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Sosialidemokraattiset nuoret ovat lähteneet puheenjohtaja Joona Räsäsen johdolla mukaan tukemaan Sonkin aloittamaa boikottia.

Sosialidemokraattisten opiskelijoiden viime viikolla aloittama MV-lehden ja Uberuutisten vastainen boikotti on saanut taakseen joukon muita poliittisia nuoriso- ja opiskelijajärjestöjä.

Sonkin alulle polkaisemalle kampanjalle täyden tukensa antavat Demarinuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Keskustan opiskelijaliitto, Keskustanuoret, Kokoomuksen nuorten liitto, Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta, Liberala studerande LSK, Vasemmistonuoret sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Vino.

Kannanotossaan nuorisojärjestöt toteavat MV-lehden sisällön olevan journalismin periaatteille sokeaa ja suomalaisessa yhteiskunnassa ennakkoluuloja, vihaa ja pelkoa ruokkivaa.

– Julkaisujen tavoitteena on selvästi rahastaa vetoamalla ihmisten ennakkoluuloihin ja hyödyntää itse luotujen skandaalien varjolla noussutta kävijämäärää mainostilan myymiseksi, järjestöt linjaavat tiedotteessaan.

Poliittiset nuorisojärjestöt vetoavat MV-lehden ja Uberuutisten sivuilta mainostilaa hankkineisiin yrityksiin, jotta nämä kantaisivat yhteiskunnallisen vastuunsa ja lopettaisivat vihapuhetta ja toistuvia valheita levittävien verkkojulkaisujen tukemisen.

– Nämä julkaisut lietsovat vihaa vähemmistöjä, pakolaisia ja yhteiskunnan vähäosaisia kohtaan. Tekstien avulla haetaan oikeutusta avoimelle vihapuheelle ja samalla kerätään rahoitusta toimintaan käyttämällä liioiteltuja tai keksittyjä mukauutisia. Vaikka valheellisten uutisten levittäminen ei ole laitonta, sen tukemiselle ei ole perusteita, ellei yritys samalla hyväksy sivustojen tuottamaa vihapuhetta, järjestöjen puheenjohtajat perustelevat boikotin tarpeellisuutta.

Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt ovat ilolla seuranneet mainostajien vetäytymistä ja kannustavat vielä jäljelle jääneitä liittymään joukkoon.

– Verkkojulkaisulla ei ole sitovaa velvoitetta varmistaa sisältönsä todenmukaisuutta, mutta mainostilaa hankkivalle yritykselle ei ole eduksi näyttäytyä toistuvien valheiden tukijana, järjestöt totevat.

”Työttömyysturvan uudistukset vaativat korjaamista” – SDP jätti eriävän mielipiteen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n työ- ja tasa-arvovaliokunnan ryhmä jätti tänään – äänestysten jälkeen – eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon budjettikehyksestä. Lausunto koski siis valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018–2021. Eriävään mielipiteeseen yhtyi vihreiden edustaja.

Suomen talous on vuosia kestäneen vaikean tilanteen jälkeen kääntynyt kasvu-uralle.  Kansanedustajat Tarja Filatov, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Ilmari Nurminen arvioivat, että työllisyyden paraneminen perustuu pääosin kansainväliseen kasvuun ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan kilpailukykysopimukseen.

Kansanedustajien mielestä työllisyyden hoidon aktiivimalli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan.

– Suunnitteilla olevissa työttömyysturvaa koskevissa ratkaisuissa on työttömiä syyllistävä sävy. Niissä asetetaan työttömälle velvollisuuksia, joiden täyttäminen ei ole työttömän itsensä vallassa, valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov arvostelee.

Hänen mielestään norminpurku ei koske työttömiä vaan hallitus lisää heidän arkeensa velvoitteita ja valvontaa.

– Aktivointi sinänsä on hyvä asia, mutta lausunnolla oleva malli ei huomioi työttömien erilaisia tilanteita ja toimintakykyä. Se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa juuri heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukea leikataan.

Filatov epäilee, että työnhaun viikoittaiseen raportointiin velvoittava malli saattaa johtaa syrjäytymiseen ja syventää sitä. Malli voi pudottaa ihmisiä herkästi toimeentulotuelle entistä syvempiin kannustin- ja byrokratialoukkuihin.

– Tämä ei paranna työllistymisen edellytyksiä eikä ihmisten hyvinvointia. Päinvastoin, se saattaa johtaa työvoimasta poistumiseen.

On yksisilmäistä kuvitella, että vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin.

Sosialidemokraattien mielestä työvoimapolitiikassa on siirrytty kohti palkatonta kuntouttavaa työtoimintaa tehokkaampien aktiivitoimien kustannuksella.

– On aivan oikein, että palkkatuella yritetään työllistää yrityksiin mahdollisimman monta ihmistä, koska sitä kautta työllistytään paremmin avoimille työmarkkinoille. Mutta on yksisilmäistä kuvitella, että vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin, Ilmari Nurminen korostaa.

Palkkatukea on viime vuosina ohjattu yhä enemmän yhdistysten sijasta yrityksiin. Nurmisen mukaan tämä on johtanut siihen, että yhdistyksille suunnatut palkkatukimäärärahat ovat monissa paikoissa jo loppuneet.

– Kuitenkin yhdistykset ja säätiöt tarjoavat työllistämispalvelua erityisesti niille työttömille, jotka tarvitsevat työllistyäkseen erityistä tukea ja henkilökohtaista ohjausta. Tästä ei siksi ole varaa säästää.

Demarikansanedustajien mielestä haastattelut, liikkuvuusavustus ja työttömyysturvan käyttö yrittäjyyden tukena sekä päivähoitomaksujen alennus lisäävät työllisyyttä.

Koko valiokunta pitää hyvinä puoliväliriihessä tehtyjä linjauksia työttömien alueellisen liikkuvuuden tukemisesta. Liikkuvuutta edistää toimiva julkinen liikenne.

– Hallituksen leikkaukset julkisesti tuettuun liikenteeseen kuitenkin heikentävät työvoiman liikkuvuutta, Merja Mäkisalo-Ropponen huomauttaa.

Hän kannattaa kuitenkin hallituksen suunnittelemaa työttömyysturvan aktiivikäyttöä, joka tukee joustavasti yrittäjyyttä.

– Se helpottaa monilla aloilla uuden työpolun löytymistä ja kannustaa kokeilemaan yrittäjänä toimimista, Mäkisalo-Ropponen iloitsee hallituksen askelista kohti SDP:n lähes kaksi vuotta sitten esittämää nk. Rinteen seteli-mallia.

Ryhmän mielestä työllisyyden kehittymisen kannalta on oleellista kannustinloukkujen vähentäminen, koska pitkäaikaistyöttömien ja yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on edelleen suuri. Lisäksi päivähoitojärjestelmän kokonaisuudistus on tarpeen, jotta lastenhoidon kustannusten työssäkäyville perheille aiheuttamat kannustavuusongelmat voidaan purkaa ja työllisyyttä vahvistaa.

Alkoholilaki hiertää yhä hallituksessa: edes neuvotteluryhmää ei saatu koolle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Alkoholilain muutosta koskevan lakiesityksen käsittely on jämähtänyt. Hallituspuolueiden uudistusta työstävän neuvotteluryhmän kokous peruuntui iltapäivältä.

Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti neuvotteluryhmäläisille, ettei ollut valmiuksia kokoontua. Hän ei kerro, mitä valmiuksilla tarkoittaa.

Neuvotteluryhmällä on yhä tavoitteena löytää kompromissiratkaisu kuun loppuun mennessä, Saarikko sanoo.

Saarikon mukaan lakiesityksen sisällöstä on edelleen erimielisyyksiä sekä keskustan eduskuntaryhmän sisällä että puolueiden välillä.

Kokoomuksen neuvotteluryhmään kuuluvilla jäsenillä Sinuhe Wallinheimolla ja Outi Mäkelällä ei ollut tietoa, miksi kokous peruttiin.

– Keskusta ilmoitti vain tunti sitten, että tänään ei neuvotella. Tietenkin tuli yllätyksenä, Wallinheimo sanoi vähän ennen kello kahta eduskunnassa.

Sekä Mäkelä että Wallinheimo uskovat, että neuvottelutulos syntyy vielä.

– Keskusta selkeästi vähän kipuilee, mutta kyllä me jonkinlainen ratkaisu varmaan saadaan, Wallinheimo uskoo.

Kokoomus olisi valmis pitämään kiinni vuosi sitten sovitusta ratkaisusta. Keskustalle tekee tiukkaa hyväksyä esitystä sellaisenaan lausuntokierroksen palautteen vuoksi. Osan puolueen kansanedustajista on vaikea hyväksyä ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajojen nostaminen 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja niin sanottujen limuviinojen myynti ruokakaupoissa.

Ryhmän perussuomalainen jäsen Toimi Kankaanniemi ei kommentoinut asiaa.

Saarikko uskoo, että jonkinlainen kompromissi vielä löytyy. Neuvotteluryhmällä on yhä tavoitteena löytää se kuun loppuun mennessä.

STT–SAILA KIUTTU

Juttua päivitetty klo 15.54

Trump tapaa Nato-maiden johtajat – taistelu terrorismia vastaan nousee keskiöön

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg maaliskuun lopulla.

Sotilasliitto Naton rooli taistelussa terrorismia vastaan on isoin puheenaihe sotilasliiton päämiestapaamisessa torstaina.

Nato-maiden johtajat tapaavat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin torstaina ensimmäistä kertaa Naton uudessa päämajassa Brysselissä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg odottaa jäsenmaiden keskustelevan ainakin siitä, liittyykö Nato järjestönä mukaan Yhdysvaltain johtamaan Isisin vastaiseen koalitioon.

Manchesterissa tiistain vastaisena yönä tapahtunut terrori-isku nousee Stoltenbergin mukaan keskustelussa väistämättä esiin.

– Se oli barbaarinen isku, joka kohdistui tarkoituksella lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä. Tapaamisemme tulee osoittamaan, että kaikki Nato-maat ovat sitoutuneita terrorismin vastaiseen taisteluun kaikissa muodoissaan, Stoltenberg sanoi.

Yhdysvallat on vaatinut eurooppalaisia kumppaneita nostamaan puolustusmenojaan.

Terrorismin ohella esiin nousee jo tutuksi tullut teema Nato-maiden reilusta taakanjaosta. Yhdysvallat on vaatinut eurooppalaisia kumppaneita nostamaan puolustusmenojaan, jotta taakanjako saataisiin tasaisemmaksi.

Noin viiden tunnin tapaamisen näyttämönä toimii Naton uusi päämaja, jonka päämiehet vihkivät käyttöön. Samalla julkistetaan kaksi muistomerkkiä: WTC-iskujen ja Berliinin muurin muistoksi. Uusi, näyttävä päämaja sijaitsee hyvin lähellä vanhaa, lentokentälle johtavan tien toisella puolella.

– Tapaamisesta tulee lyhyt, mutta tärkeä. Se kokoaa yhteen kaikki allianssin johtajat 28 maasta ja lähettää vahvan viestin yhtenäisyydestä ja solidaarisuudesta.

Mukana on myös pian jäseneksi nouseva Montenegro, mikä muistuttaa Stoltenbergin mukaan siitä, että Naton ovi on auki.

Stoltenbergilta kysyttiin, onko Trump vahvistanut Yhdysvaltain sitoutumisen Naton turvatakuisiin. Pääsihteerin mukaan Trump on todennut moneen otteeseen olevansa sitoutunut Natoon, ja turvatakuut ovat sen keskeinen osa.

Sd-kansanedustaja kannustaa: ”Käynnistetään 100-vuotiaan Suomen kunniaksi järvien puhdistustalkoot”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Sirpa Paatero.

Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy mahdollisuutta laajempiin toimenpiteisiin Suomen järvien kuntoon saattamiseksi.

Turun lähistöllä sijaitsevan Littoistenjärvi on onnistuttu puhdistamaan kemiallisessa käsittelyssä ja kirkasvetiseksi muuttunut järvi on saanut paljon huomiota mediassa ja kiitosta kansalalisilta.

– Suomessa on satoja niin huonokuntoisia järviä, että niissä ei voi uida. Niiden virkistyksellinen ja taloudellinen arvo on täysin romahtanut, hän sanoo.

Paatero toteaa, että useimmissa rehevöityneissä järvissä tavalliset kunnostusmenetelmät kuten hoitokalastus, hapetus ja ruoppaus eivät riitä palauttamaan järvien luontaista kuntoa.

– Kun järven tila on romahtanut näin huonolle tasolle, alkaa fosforia vapautua sedimenteistä ja ruokkii näin noidankehää.

– Olisikin syytä selvittää tämän kemiallisen puhdistamisen vaikutukset laajemmin ja pohtia, voitaisiinko hyväksi havaittua mallia käyttää jatkossa kaikkiin tarvittaviin puhdistuksiin.

Vesien tilan paranemisella olisi suuri merkitys matkailun lisääntymiselle.

Paatero huomauttaa, että menetelmä on kallis ja vaatii tarvittavat resurssit, mutta toimenpiteen avulla saadaan järven kuntoa parannettua huomattavasti.

– Suomi on vesiosaamisessaan maailman huippua. Meiltä löytyy sekä tarvittavaa teknologiaa että potentiaalia.

Paateron mukaan on suuri sääli, ettei osaaminen näy suuremmin vesiemme tilan parempana vointina.

– Vesien tilan paranemisella olisi suuri merkitys matkailun ja kalastuksen sekä muun virkistystoiminnan lisääntymiselle.

– Nyt olisikin pohdittava, että käynnistäisimme 100-vuotiaan Suomen kunniaksi järvien puhdistustalkoot.

Tuomas Pöystistä tulee uusi oikeuskansleri

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Uudeksi oikeuskansleriksi on nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan 1.1.2018.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.