”Jos lapsia kuljetetaan harrastuksiin tai kouluun tai niin edespäin…” – Sipilän kryptinen kommentti ei auennut

Kuva: Lehtikuva
LKS 20151117 - Pääministeri Juha Sipilä (kesk) pitää Pariisin terrori-iskuihin liittuvää tiedotustilaisuutta Helsingissä 14. marraskuuta 2015. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen Instructions: STT:N JUTTUUN Sipilä perui ohjelmansa flunssan vuoksi
Juha Sipilän kommentti katupartioista herätti kummastusta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kummastelevat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ympäripyöreitä lausuntoja katupartioinnista.

Sipilä sanoi eilen Kouvolassa Ylen mukaan, että keskustelu on saanut ”ylisuuret mittasuhteet”. Poliisivaltuuksia kansalaispartiot eivät voi ottaa käsiinsä.

– Kyllähän jokainen arjessa ymmärtää, että jos lapsia kuljetetaan harrastuksiin tai kouluun tai niin edespäin, Sipilä lausui.

Arhinmäki kirjoittaa Facebookissa, ettei lasten kuljettamisella harrastuksiin ole mitään tekemistä rasististen katupartioiden kanssa.

– Nyt pääministerin pitäisi näyttää johtajuutta ja rohkeutta, ei höpistä, Arhinmäki sanoo.

Niinistön mielestä Sipilän puheet ovat niin kryptisiä (=salaperäisiä, arvoituksellisia), ettei niistä ota kukaan selvää.

Sipilä on Niinistön mukaan vaiennut, vaikka Suomi tarvitsee hallitukselta arvojohtajuutta.

Valtion tukemat riskisijoitukset ongelma ministereiden sidonnaisuusilmoituksissa – Professori: ”Pitäisi katsoa päätöksenteon ydintä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Nordea Pankki Talous Raha Toimisto Työkuva Pörssi Sijoittaminen

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan ministereiden sidonnaisuusilmoitusta tulisi selkiyttää. Nykymuotoinen perustuslain säännös ei velvoita ministereitä avaamaan pääomasijoituksiaan tai vakuutuskuoriaan, mikä on Voutilaisen mukaan ongelma, koska valtio on ryhtynyt hiljattain tukemaan rahastojen kautta tapahtuvaa riskisijoittamista.

Käytännössä ministerit voisivat siis sijoittaa yksityisiä varojaan julkisuudelta piilossa niin, että valtio helpottaisi sijoituksista koituvia mahdollisia tappiota.

Viime vaalikaudella perustettu Tekes pääomasijoitus Oy kanavoi Tekesiltä saamiaan valtion budjettivaroja rahastoihin, jotka tekevät ICT-yrityksiin tehtävistä riskisijoituksista turvallisempia yksityisille sijoittajille.

– Rahastot ovat matalariskisempiä, kun ensisijaiset tappiot kärsii valtio. Pääomasijoitus Oy saa myös voittoja rahastoista vasta toissijaisesti, yksityisten sijoittajien jälkeen. Ketjutus on hyvin monimutkainen. Ketä niissä rahastoissa on ja onko siellä poliittisia sidoksia, se pitäisi avoimuuden nimissä katsoa ainakin poliittisen päätöksenteon ytimen osalta, Voutilainen sanoo Demokraatin viikkolehdelle.

”Ei ole ja mikäli olisi, olisin ilmoittanut ne sidonnaisuusilmoituksessani.”

Tekes Pääomasijoitus Oy:n rinnalla ICT-yrityksiin sijoittaa Tekesin mukaan eläkelaitoksia, muita institutionaalisia sijoittajia, sijoitusyhtiöitä ja säätiöitä.

Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sidonnaisuusilmoituksen mukaan hänellä on ”merkittävä rahoitusomaisuus” Nordea pankki Suomi Oyj:n sekä Helsingin OP Pankki Oyj:n sijoitusinstrumenteissa. Ilmoituksessa mainitaan Nordea Eläkesijoitus, Nordea säästöhenkivakuutus (2kpl); Nordea Capital Private (tuottokori) sekä OP Kasvutuottotili.

Sipilän sidonnaisuusilmoituksen perusteella on mahdotonta päätellä onko hänellä sellaista sijoitusomaisuutta, joka on yhteydessä Pääomasijoitus Oy:n rahastoon. Kun Demokraatti tiedusteli mahdollisista kytköksistä Juha Sipilältä, hän kiisti asian.

– Ei ole ja mikäli olisi, olisin ilmoittanut ne sidonnaisuusilmoituksessani, Sipilä sanoi.

Voutilaisen mukaan ministereiden sidonnaisuuksia käsittelevää perustuslain 63§ ei välttämättä tarvitsisi muuttaa, mutta sitä voisi täsmentää ohjeistuksella.

Perustuslain (63§) mukaan ”ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.”

Aiheesta lisää Demokraatin 8.12. ilmestyvässä viikkolehdessä.

Keskustelua aiheesta

Eduskuntaan perustettiin uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä

Ei Saa MYYDÄ

Eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Se kertoo tarkoituksekseen Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden toteutumista.

Ryhmän toiminnan painopiste on työskennellä uskonsa vuoksi vainottujen puolesta kansainvälisesti, mutta myös omantunnon- ja uskonnonvapauden vaalimiseksi kotimaassa.

Ryhmän perustavassa kokouksessa 30.11. sen puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sari Essayah (kd.) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Harry Wallin (sd.). Mukaan ryhmän toimintaan on tässä vaiheessa ilmoittautunut toistakymmentä kansanedustajaa.

Ympäri maailmaa jännitteet uskontojen ja elämänkatsomusten välillä ovat kasvaneet, ryhmän puheenjohtaja Essayah tiedottaa. Monet tutkimukset ja raportit osoittavat, että mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus on maailmassa nykyisin monin tavoin uhattu tai laiminlyöty. Muun muassa yli 250 miljoonaa kristittyä kärsii eriasteista vainoa yli 60 eri maassa. Vainottujen ihmisoikeudet ovat rajoitettuja tai lähes kokonaan poljettuja.

Ryhmä kertoo seuraavansa kansainvälistä tilannetta ja esimerkiksi vetoomuskirjeiden kautta pyrkivänsä auttamaan uskonnollisen ja omantunnonvapauteen liittyvän vainon kohteeksi joutuneita. Lisäksi ryhmä järjestää seminaareja, tekee kannanottoja ja vetoomuksia sekä luo yhteistyösuhteita ja verkostoa uskonnon- ja omantunnonvapautta edistävien kansalaisjärjestöjen ja verkostojen kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Thaimaassa on tällä hetkellä noin 11 500 pakistanilaista kristittyä turvapaikanhakijaa, joista suuri osa on paennut kotimaastaan jumalanpilkkasyytösten tai muun vainon vuoksi.

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä on lähettänyt tänään 7.12. päivätyn vetoomuksen Thaimaan YK-edustustoon, sillä Thaimaa ei ole allekirjoittanut vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta eikä sen vuonna 1967 hyväksyttyä lisäosaa, eikä maassa ole virallista turvapaikanhakijoita koskevaa toimintamallia.

Kirjeessä Thaimaan YK-suurlähettiläälle pyydetään myötätuntoa uskontonsa vuoksi vainottuja pakistanilaisia kohtaan ja vedotaan Geneven pakolaissopimuksen allekirjoittamiseksi, koska sen myötä näiden vainottujen asema Thaimaassa muuttuisi laittomista maahanmuuttajista turvapaikanhakijoiksi, joita ei voisi esimerkiksi samalla tavoin pidättää ja syyttää laittomasta maassaolosta.

Keskustelua aiheesta

SDP:n puoluesihteerikisaan uusi nimi

Kuva: Petra Peltonen
Antton Rönnholm

Akavalaisen Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen liiton tuleva puheenjohtaja ja Miltton Brusselsin johtava asiantuntija Antton Rönnholm, 36, lähtee tavoittelemaan SDP:n puoluesihteerin tehtävää.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi on ilmoittanut omasta ehdokkuudestaan aiemmin.

SDP:n nykyinen puoluesihteeri Reijo Paananen on kertonut olevansa työmarkkinoiden käytössä ja ottavansa mielellään vastaan erilaisia työtilaisuuksia. Puoluesihteerin tehtävä on Paanaselle edelleen myös vaihtoehto.

– Jotta voi hoitaa tehtävää menestyksellisesti, pitää tietää, mitä siltä edellytetään, Paananen on sanonut.

Rönnholm sanoo lähtevänsä tavoittelemaan puoluesihteerin tehtävää pitkän harkinnan jälkeen.

–  Harkinta oli pitkä, koska tehtävä on painava. Monet pyynnöt ja tuenosoitukset piirien aktiiveilta ja muilta sosialidemokraateilta saivat kuitenkin vakuuttuneeksi, että minulla voisi olla tehtävään paljon annettavaa, hän sanoo.

Kannattajissa on myös puoluekokousedustajia. Rönnholm lupailee tuleville nettisivuilleen listaa häntä tukevista nimistä. Hänen kampanjapäällikkönsä on asiantuntija Matti Niemi, joka on aiemmin toiminut muun muassa Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen erityisavustajana.

Rönnholmin isä Mikko Rönnholm on ollut SDP:n kansanedustaja. Antton Rönnholm on aiemmin ollut eduskunnan puhemies Paavo Lipposen ja ministerien Eero Heinäluoma, Pia Viitanen ja Krista Kiuru erityisavustaja.

’”Kaikki pitää saada kiertämään.”

Naantalin, Turun, Helsingin ja Brysselin väliä tällä hetkellä sukkuloiva Rönnholm pitää tärkeänä, että puolusihteerin tehtävänkuvasta käydään puolueessa keskustelua. Hän itse jakaa puoluesihteerin tehtäviä kolmeen pääosaan: politiikan valmisteluun, sen viestimiseen sekä järjestökentän johtamiseen.

– SDP:n perinteisille arvoille on entistä enemmän kysyntää. Tavoitteidemme ja keinojemme tulisi kuitenkin yhä enemmän löytyä modernista ajasta ja maailmasta. Me demarit olemme tunnettuja siitä, että meillä on faktoja ja konkreettisia ehdotuksia. Niitä tulee olla jatkossakin, mutta myös enemmän ymmärrystä siitä miten ihmismieli toimii. Jos ihminen etsii toivoa, hänen katseensa kääntyy populismin kangastuksesta vain sinne missä sitä on enemmän tarjolla, Rönnholm pohtii.

Reijo Paananen on kiertänyt puoluesihteerinä paljon kenttää.

– Jos haluamme, että puoluesihteeri oikeasti uudistaa järjestötyön toimintatapoja, nostaa kampanjaosaamisen tasoa ja kykenee levittämään uusia ideoita ja työkaluja, se vaatii nimenomaan organisaation johtamista, tiimityöskentelyn kehittämistä ja järjestökoneen saumattomuuden parantamista. Se yksinkertaisesti ei tapahdu niin, että käyttää aikansa kiertämiseen hajautetusti siellä ja täällä, Hanna Kuntsi on puolestaan kertonut.

Jos Rönnholmista tulisi puoluesihteeri, hän sanoo kiertävänsä kenttää mahdollisuuksien mukaan.

– Mutta ei se voi se päätehtävä olla. Meillä on monipuolinen kasvovalikoima puolueen johdossa. Kaikki pitää saada kiertämään ja viemään sanomaa. Puoluesihteerin pitää olla tyyppi, jota voidaan pyytää puhumaan ja sitten hän myös tulee puhumaan, Rönnholm toteaa.

– Itse haluan kehittää myös parempia sähköisiä yhteyksiä, jotka mahdollistavat osallistumista piireistä myös ilman matkustamista, Rönnholm toteaa.

”Hyvästä politiikasta pitää myös viestiä hyvin.”

Antton Rönnholmin työ on pitkälti Brysselissä. Puoluesihteerikampanja on hänelle myös taloudellinen satsaus, sillä hän lentää kampanjamatkoilleen Suomen ja Belgian väliä. Käytännössä Rönnholm tekee kampanjansa tammikuussa ja etenkin viikonloppuaikaan tavaten puoluekokousryhmiä eli piirien puoluekokousedustajia.

– Jos Turku ja Rovaniemi kokoontuvat samaan aikaan samana päivänä, voi olla hankalaa, mutta sitten puoluekokouspaikalla ryhmillä voi olla aikaa tavata ja haastatella minua, Rönnholm miettii.

Hän arvioi, että puoluesihteerin tehtävänkuva selviää puoluekokousedustajien ryhmien keskustellessa asiasta.

– Eikä ole mitään muuta alustaa päättää puoluesihteerin tehtävänannosta kuin puoluekokous. Siellä puoluekokousedustajien valitsema henkilö vaikuttaa sitten siihen mikä puoluesihteerin työnkuva on. Minä tarjoan siihen omaa näkemystäni ja agendaani.

Rönnholm kertoo seuranneensa politiikkaa lapsesta asti ja tehneensä työtä sen ympärillä koko aikuisikänsä.

Ministerien erityisavustajuuksiensa ohella hän on työskennellyt energia-alan asiantuntijana ja tehnyt tutkimusta niin Sorsa-säätiölle kuin CEPS-ajatuspajalle.

– Poliittisen valmistelun suunnittelu ja strateginen johtaminen ovat mielestäni tärkeimpiä puoluesihteerin tehtäviä ja uskon, että kokemukseni antaa minulle hyvät mahdollisuudet menestyä siinä roolissa. Hyvästä politiikasta pitää myös viestiä hyvin. SDP:n viestintä on välillä ollut politiikan parhaimmistoa, välillä ei niinkään. Nykypäivän nopeatempoisessa mediakentässä puoluesihteeri on viestinnän tärkeä kulmakivi.

– Sama koskee järjestökenttää. SDP on aloittanut uudistusten tiellä, joka pitää kulkea määrätietoisesti loppuun. Toiminnan tavat ja rakenteet on järjestettävä nykytoimijoiden potentiaalin parhaiten hyödyntäviksi ja samalla on panostettava uusien sosialidemokraattien mukaantuloon.

Tärkein tehtävä on lopulta inspiroiminen.

Rönnholmin mukaan SDP:ssä odotetaan esimerkkiä ja edestä johtamista. Ei vain puoluetoimistolla tai kuntavaaliehdokkaiden joukossa, vaan koko sosialidemokraattisessa liikkeessä.

– Siksi minusta puoluesihteerin tärkein tehtävä on lopulta inspiroiminen. Me kaikki tarvitsemme tässä ajassa luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. SDP voi olla vielä enemmän kuin se nyt on, sillä tämä aika meitä totisesti tarvitsee.

Rönnholm painottaa myös sosialidemokratian kansainvälisyyttä. Puolueen eikä myöskään Suomen maana pidä käpertyä sisäänpäin, vaan pitää muokata aktiivisesti maailmaa ja pyrkiä vaikuttamaan. Rönnholm kuvaa itseään sekä pragmaattiseksi että aatteelliseksi sosialidemokraatiksi.

– Meillä on selkeät arvot. Meillä täytyy olla myös aika isoja unelmia. Ei pidä vain hoitaa valtiota vaan uskaltaa katsoa sen ohella myös pitkälle tulevaisuuteen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut tavoittelevansa jatkokautta helmikuun puoluekokouksessa. Muita ehdokkaita puheenjohtajaksi ei ainakaan toistaiseksi ole. Kansanedustajien Tytti Tuppurainen ja Timo Harakka tiedetään harkitsevan ehdokkuuttaan.

Rönnholmille on päivänselvää, että puoluekokous ja puolueen puheenjohtaja määrittelevät puolueen linjan. Puolusihteerin täytyy pystyä toimimaan ja tukemaan valittua linjaa. Rönnholm uskoo, että hän tulisi hyvin toimeen kaikkien edellämainittujen henkilöiden kanssa.

Vaikka Rönnholm viihtyy nykytyössään, hän kertoo, että tulisi Suomeenkin mielellään takaisin.

– Se on oman perheen ja ystäväpiirin keskus.

Harrastuksikseen Rönnholm nimeää lukemisen ja juoksemisen. Tälle vuodelle takana on yksi puolimaraton Brysselissä.

”Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt…” – työntekijäliitto varoittaa katastrofista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
pau-posti

Työntekijäliitto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU näkee hallituksen postilakiesityksessä lukuisia ongelmia.

Se on huolestunut erityisesti siitä, että kirjeiden kulkunopeus on hidastumassa merkittävästi – lähes puoleen nykyisestä.

PAU:n mukaan käytännössä postinjakelu harvenee 2–3 kertaan viikossa. Kirje voi viipyä matkalla jopa viikon.

PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen huomauttaa, että lakiesitys vaikuttaa myös sanomalehtien jakeluun.

– Vaikka yleispalvelulähetysten eli postimerkillisten kirjeiden osuus kaikista postilähetyksistä on pieni, kirjeen riittävä kulkunopeus on taannut esimerkiksi sanomalehden kulkemisen päiväpostin jakelun viitenä päivänä viikossa.

Haja-asutusalueen sanomalehtien lisäksi jakeluverkon romuttaminen hidastaa myös aikakauslehtien, vastausta vaativien viranomaiskirjeiden, sairaalakirjeiden, laskujen ja yhdistysten kokouspostin jakelua.

– Jos kansalaiset ovat olleet Postin jakeluhäiriöistä käärmeissään jo nyt, niin voi vain kuvitella, millainen meteli syntyy, jos jakelua heikennetään entisestään, Nieminen varoittaa.

Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi. Outoa logiikkaa.

Hän pelkää, että yleispalvelun heikentäminen hävittäisi tuhansia työpaikkoja ja lisäisi osa-aikatyötä postialalla. Se heijastuisi myös media-alaan, painoalaan ja logistiikkaan.

Hallitus on vakuuttanut maaseudun sanomalehtijakelun toimivan myös tulevaisuudessa. PAU muistuttaa, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa.

– Lakiteksti ei anna samaa lopputulosta. Totuus on, että kirjeen kulkunopeuden hidastaminen mahdollistaa läpi maan jakelupäivien harventamisen kahteen kertaan viikossa.

Nieminen huomauttaa, että sanomalehti on markkinaehtoinen tuote.

– Jos Posti nostaa sanomalehden jakelun hinnan niin korkeaksi, että sanomalehti ei osta jakelua Postilta, niin tällöin sitä ei Postin jaa.

Lakiesityksessä Postille säädetään velvoite kilpailuttaa jakelu niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa eli haja-asutusalueella.

– Suomen Posti on lähes 400 vuotta vanha laitos ja sillä on kiistatta paras kokemus postin jakamisesta. Jostain syystä Posti ei kelpaa nykyhallitukselle postioperaattoriksi, vaan Postin pitäisi ulkoistaa postinjakelu ja harjoittaa muuta liiketoimintaa. Outoa logiikkaa, ihmettelee Nieminen.

Hänen mielestään jo nyt on ollut nähtävissä kehitys, jossa jakelu on siirtynyt yritykselle, joka työllistää vain niin sanottuja itsensätyöllistäjiä. He ovat usein pakkoyrittäjiä, joilla on työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan, mutta työnantaja kohtelee heitä kuin yrittäjiä.

– Halutaanko postinjakelusta ammatti, jota leimaa tulojen epävarmuus, ja jolla on lähes mahdoton elättää itsensä ja perheensä, Nieminen kysyy.

”Uskomattoman hienot” — Yle: Linnan kättelyilta mittautti huippuluvut

Kuva: Lehtikuva

Linnan juhlat -lähetys keräsi ennätysyleisön itsenäisyyspäivänä, Yle kertoo. Lähetyksen keskikatsojamäärä oli 2,6 miljoonaa, ja enimmillään sitä seurasi yli 2,7 miljoonaa katsojaa. Luvut selviävät Finnpanelin tv-mittaritutkimuksesta.
Lisäksi Yle Areenassa suoraa Linnan juhlien lähetystä käynnistettiin yli 250 000 kertaa.

– Ovathan nämä luvut uskomattoman hienot ja kertovat paitsi pitkästä perinteestä tv-katselussa, mutta myös hyvin tuotetuista ohjelmista, sanoo Ylen itsenäisyyspäivän ohjelmiston päätuottaja Marko Krapu.

Myös Kohti Linnan juhlia- sekä Linnan jatkot -nimiset lähetykset kiinnostivat kansalaisia. Enimmillään ennakkolähetyksellä oli 1,8 miljoonaa katsojaa ja jatkoilla 1,3 miljoonaa katsojaa.

AVAINSANAT