”Jos lapsia kuljetetaan harrastuksiin tai kouluun tai niin edespäin…” – Sipilän kryptinen kommentti ei auennut

Kuva: Lehtikuva
Juha Sipilän kommentti katupartioista herätti kummastusta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kummastelevat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ympäripyöreitä lausuntoja katupartioinnista.

Sipilä sanoi eilen Kouvolassa Ylen mukaan, että keskustelu on saanut ”ylisuuret mittasuhteet”. Poliisivaltuuksia kansalaispartiot eivät voi ottaa käsiinsä.

– Kyllähän jokainen arjessa ymmärtää, että jos lapsia kuljetetaan harrastuksiin tai kouluun tai niin edespäin, Sipilä lausui.

Arhinmäki kirjoittaa Facebookissa, ettei lasten kuljettamisella harrastuksiin ole mitään tekemistä rasististen katupartioiden kanssa.

– Nyt pääministerin pitäisi näyttää johtajuutta ja rohkeutta, ei höpistä, Arhinmäki sanoo.

Niinistön mielestä Sipilän puheet ovat niin kryptisiä (=salaperäisiä, arvoituksellisia), ettei niistä ota kukaan selvää.

Sipilä on Niinistön mukaan vaiennut, vaikka Suomi tarvitsee hallitukselta arvojohtajuutta.

Leijonien pudotuspelit alkavat kotiyleisön edessä – yhdistetyssä etsitään mitalisaumaa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Olympiafanit Juha (oikealla) ja Timo valmistautuvat illan pudotuspeliotteluun.

Leijonat pääsee Pyeonchangissa kotiyleisön luomaan tunnelmaan tiistaina olympialaisten pudotuspeliavauksessaan. Suomi hakee Etelä-Koreaa vastaan paikkaa puolivälierissä, jossa vastaan asettuisi Kanada keskiviikkona.

Leijonat voitti Pyeongchangissa ensin Saksan ja Norjan, mutta tappio Ruotsille tarkoitti pudotuspelejä pitemmän kaavan mukaan. Suomi ja Etelä-Korea eivät ole aiemmin kohdanneet miesten jääkiekossa olympiatasolla.

– Etelä-Korea herättää hyviä ajatuksia. Varmasti hallissa on väkeä, mutta eipä siinä. Sieltä tulee aina yksitellen joukkueita vastaan, ja meidän pitää olla parhaimmillamme, päävalmentaja Lauri Marjamäki arvioi.

Ykkösmaalivahti Mikko Koskinen muistutti ottelun aattona, ettei pelistä tule helppoa.

– Etelä-Korea pääsee vetämään paineettomasti kotiyleisönsä edessä, Koskinen tuumasi.
Ottelu alkaa kello 14.10 Suomen aikaa.

Jääkiekon lisäksi suomalaisia kisaa tiistaina yhdistetyssä ja ampumahiihdossa.

Yhdistetyn suurmäen kilpailussa suomalaisilla sauma mitaleille.

Yhdistetyn suurmäen kilpailussa suomalaisilla on toinen sauma tavoitella kärkisijoja, sillä viime viikolla Eero Hirvonen oli kuudes ja Ilkka Herola kahdeksas normaalimäen kilpailussa.

Hirvonen ja Herola ovat taas mukana, ja kvartetin täydentävät Leevi Mutru ja Arttu Mäkiaho. Hannu Manninen jäi sivuun varotoimena, ettei sairastu ennen loppuviikon joukkuekilpailua.

– Eero on tehnyt hyvää prosessia koko ajan, ja Ilkka löysi maanantaina hyvän vireen hyppäämiseen. Artulla ja Leevillä on ollut hankaluuksia siirtyä isoon mäkeen. Illalla luodaan vielä yksinkertainen tekniikkatavoite molemmille, päävalmentaja Petter Kukkonen kommentoi kisan aattoiltana.

Yhdistetyn mäkikisa alkaa kello 12 Suomen aikaa. Rupeama jatkuu kello 14.45 kymmenen kilometrin hiihdolla.

Ampumahiihdon sekaviesti alkaa klo 13.15.

Ampumahiihdossa sekaviesti on suomalaismiesten viimeinen kilpailu Pyeongchangissa, mutta naisilla on ohjelmassa vielä omakin viesti.

– Tavoite on kahdeksan sakkiin, mutta se voi lipsahtaa siitä suuntaan tai toiseen, Leppävuori arvioi.

Suomen sekaviestijoukkueessa olympiakisojen ampumahiihdossa kilpailevat tänään Laura Toivanen, Kaisa Mäkäräinen, Tero Seppälä ja Olli Hiidensalo.

Kilpailu alkaa kello 13.15 Suomen aikaa. Kilpailussa kaksi naista hiihtää 6 kilometrin osuudet ja kaksi miestä 7,5 kilometrin osuudet.

Sekaviesti on olympiaohjelmassa toisen kerran, ja Suomi on nyt mukana ensimmäisen kerran.

Massiivinen lakipaketti lähetekeskusteluun – eduskunta aloittaa tänään tiedustelulakien käsittelyn

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta aloittaa tiedustelulakien käsittelyn lähetekeskustelulla iltapäivän täysistunnossa.

Uudistuksessa siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiset ovat saamassa valtuudet tehdä tiedustelua ilman rikosepäilyä. Edellytyksenä olisi, että tiedustelun avulla voidaan saada tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta.

Odotettavissa on keskustelua ainakin turvallisuusympäristön muutoksesta ja toisaalta kansalaisten yksityisyyden välisestä tasapainosta, tiedustelun rajaamisesta tarkoituksenmukaiseksi ja sen valvonnasta.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Valiokuntakäsittelyn edetessä puolueiden odotetaan ottavan kantaa siihen, pitävätkö ne perusteita riittävinä kiireelliselle menettelylle.

Keskeisessä asemassa on SDP, joka pystyisi yksinään estämään lain säätämisen kiireellisenä.

Tiedustelulakien käsittelyn arvioidaan joka tapauksessa kestävän pitkälle kevääseen.

Erityistä huomiota on herättänyt tietoliikennetiedustelu.

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.

Myös eduskunnan salassapitosäädöksiin muutoksia.

Eilen julkisuuteen nousi myös se, että eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketin myötä myös eduskunnan työjärjestys on muuttumassa.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoi STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen kertoi, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoi.

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiisti mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta.

Ponnistelut Tammerkosken tehdasmaiseman saamiseksi Unescon maailmanperintökohteeksi jatkuvat – Jari Niemelä olisi työssä mukana

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Tammerkosken kulttuurimaisema sopii tamperelaisten mielestä säilyttämisen arvoiseksi.

Tampereen kaupunki jätti 1990-luvun lopulla Museovirastolle hakemuksen Tammerkosken teollisuushistoriallisen ympäristön saamiseksi Unescon maailmanperintökohteeksi. Virasto koordinoi, hallinnoi ja valmistelee mainitunlaisia hankkeita Suomessa.

Tampereen kaupungin mukaan museopalvelut on työskennellyt monien alan asiantuntijoiden kanssa aiheen parissa jo vuosia. Museopalvelut on muun muassa pyytänyt arvioita kohteen merkityksestä kansainvälisiltä asiantuntijoilta. Niissä on todettu Tammerkosken vahvuus nimenomaan kaupungin ydinkeskustassa sjjaitsevana teollisena kulttuurimaisemana. Aluetta on pidetty myös laadukkaan uudiskäytön näyttämönä. Hanke kirjattiin Tampereen arkkitehtuuriohjelmaan vuonna 2008.

Museovirasto on koonnut Suomesta noin 100:n maailmanperintökohteeksi pyrkivän hankkeen luettelon. Virasto käy läpi hankkeet Unescon kriteerien ja hankkeiden toteuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Lisäksi niistä kootaan vuoden 2018 aikana aielista, joka käsitellään Valtioneuvostossa. Luonnollisesti osa hankkeista karsiutuu.

Maailmanperintökohteiden valinnassa pyritään yksittäisten kohteiden sijasta toteuttamaan laajempia, saman teeman ympärille rakentuvia kokonaisuuksia -esimerkiksi Alvar Aalto –kaupungit ja Oulujoen voimalaitokset.

Tammerkosken teollisuusmiljöötä koskeva hakemus on Museoviraston alustavassa luettelossa. Tampereen lisäksi teollisuusperintöön liittyviä hankkeita ovat Forssan ja Porin teollisia miljöitä koskevat hakemukset.

Niinpä Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina ponnen, jonka mukaan ”Tampere selvittää yhteistyön mahdollisuutta niiden kaupunkien kanssa, jotka myös ovat jättäneet tehdasmiljöötä koskevan hakemuksen”.

Jari Niemelän aloitteet – palvelutalo Lielahteen

Kaupunginvaltuusto sai kokouksessaan vastauksen useisiin valtuutettujen jättämiin aloitteisiin.

Edesmennyt kaupunginvaltuutettu Jari Niemelä (sd.) ehdotti aikoinaan, että Tampereen kaupunki ryhtyy ”tutkimaan mahdollisuuksia muuttaa Lielahden punatiilinen kartanorakennus vanhusten palvelutaloksi”. Niemelä esitti, että palvelut toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

Aloitteeseen antamassaan vastauksessa kaupunki toteaa, että ”asemakaavatyön yhteydessä selvitetään tarkemmin myös yksittäisten rakennusten, kuten Kartanorakennuksen erilaiset käyttömahdollisuudet. Kartanorakennuksen käyttöä mietittäessä tulee huomioida rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen”.

Keskustorille elämää

Valtuusto sai vastauksen toiseenkin Jari Niemelän aloitteeseen. Siinä hän esitti, että ”Tampereen kaupunki lisää Molinin tontin kehittämisen seuraavaan tarkistettavaan asemakaavoitusohjelmaan ja ryhtyy valmistelemaan arkkitehtikilpailua tavoitteena Molinin tontille sijoitettava julkinen/puolijulkinen rakennus tai museotalo kuntalaisten parhaaksi ja tori-ilmeen ryhdittämiseksi”.

Apteekkari Molinin tontti, jossa oli parikin taloa, sijaitsi tai sijaitsee Vanhan kirkon pohjoispuolella suunnilleen vastapäätä nykyistä Kelan taloa ja kaupungin virastotaloa.

Aloitteen mukaan Molinin tontille tulee rakentaa edustava, vähintään kaksikerroksinen monitoimitalo, jossa olisivat esimerkiksi kunnallisina toimintoina kaupungin palvelupiste, matkailua palveleva Tourist Information, eläkeläisten ja nuorison omat infotiskit ja terveysneuvontapiste. Taloon voi lisäksi sijoittaa yksityisia palveluja.

Vastauksessa aloitteeseen kaupunki toteaa, että ”Molinin tontin kehittäminen on ollut alusta asti mukana Viiden Tähden Keskustan kehittämisohjelmassa. Tontin kehittämisestä ja käyttötarkoituksesta ei ole vielä päätöksiä tai linjauksia. Tontin kehittämisvaihtoehtoja tutkitaan vuonna 2017 käynnistyneessä ja vuonna 2018 jatkuvassa Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmaan kuuluvassa Keskustorin ja sen lähiympäristöä koskevassa laajassa visiotyössä”.

Ehkä Jari Niemelän elämäntyö näkyy joskus paitsi Tamperetta koskevassa kirjallisuudessa myös Lielahdessa ja kaupungin sydämessä.

Keskustelua aiheesta

Tämä ristiretki ei osoita päättymisen merkkejä: ”Petteri Orpo, voidaanko sopia, että tämä käsittämätön kartelli puretaan?”

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Jos jossain esiintyy arvostelua apteekkareita kohtaan, siellä suurella todennäköisyydellä vaikuttaa myös vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja Antero Vartia, maan ehkä tunnetuin ”apteekkari-kartellin” vastustaja.

Hänen niin sanottu ristiretkensä epäviisaaksi katsomaansa epäkohtaa vastaan on jatkunut pitkään myös julkisuudessa. Viimeisin Vartian sivallus ilmestyi luettavaksi maanantaina, kun vihreä kansanedustaja kirjoitti aiheesta omalla Twitter-tilillään.

Vartia kommentoi päivityksellään Helsingin Sanomissa julkaistua Helsingin Pakilan apteekin apteekkarin Jari Kokkosen mielipidekirjoitusta, jossa Kokkonen vaatii Espoon Jorviin apteekkia nopeasti. Espoon kaupunki on tehnyt aloitteen myös yöaikaan toimivan apteekin saamiseksi Jorvin sairaalan alueelle.

”Nykyinen lainsäädäntö sallii sen, että apteekkarit voivat hidastaa uuden apteekin perustamista pitkään. Keväällä on odotettavissa tästä uudesta apteekkiluvasta valitus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kun Fimean päätös on lainvoimainen, apteekkilupa tulee haettavaksi ja Fimea valitsee siihen apteekkarin. Tästä päätöksestä voi valittaa kuten perustamispäätöksestäkin. Espoon ­tekemästä aloitteesta voi mennä kuusi vuotta tai enemmän ennen kuin Jorvin sairaalan ­alueella on apteekki.”

Vartia kirjoittaa apteekkari Kokkosen tekstiin liittyen, että apteekit ovat apteekkareita varten.

”Miksi apteekkareille olisi muutoin annettu oikeus valittaa uusista toimiluvista hallinto-oikeuteen? Petteri Orpo, voidaanko sopia, että seuraavalla kaudella tämä käsittämätön kartelli puretaan? Veronmaksajat kiittäisivät.”

Kokkonen kirjoittaa, että hänen mielestään apteekki on ensi kädessä asiakkaita varten.

”Voin toki pidentää oman apteekkini auki­oloaikaa vielä muutamalla tunnilla, jotta yöllä apteekkipalveluja tarvitsevien espoolaisten ei tarvitse ajaa Töölöön asti.”