Kolumni

Pertti Paasio

Kirjoittaja on ministeri ja sosialidemokraattinen vaikuttaja.

Kirjoittaja on ministeri ja sosialidemokraattinen vaikuttaja.

Sipilän hallitus pähkinänkuoressa – “kymmenen katkon peli”

”Minä en koskaan fuskaa pasianssissa. Ellen saa jotakin korttia sopimaan, minä muutan sääntöjä.”

Tällaisen mietteen oli Helsingin sanomien pilapiirtäjä Kari liittänyt kuvaan, joka esitti Napoleonia pelaamassa pasianssia korttipöydän ääressä. Tuo vuosikymmenten takainen piirros jäi kiertämään mieltäni vielä sijoitettuna muiden Karin vuosikirjojen väliin kirjahyllyyn.

Kuva selkeni, niin myös syy, miksi se jäi koputtamaan otsaluuta sisältäpäin. Siinähän on Sipilän hallitus pähkinänkuoressa. Kun musta ei riittänyt peittämään punaista, säännöt muuttuivat, Niistä ilmoitettiin mutta ei etukäteen. Luulen, että tämä pasianssi tullaan muistamaan ja liittämään kirjoihin nimellä Kymmenen katkon peli. Yksi alku ja kymmenen lopetusta.

***

Tällaiset poliittisen kulttuurin pika-annokset ovat käyttökelpoista materiaalia ihan todellisuudessakin politiikan tekijöille. Maineikkaimpia ja käytössä kestävimpiä alan aforistisia lausahduksia on legendaarinen Kepu pettää aina. Teesi elää omaa vireää elämäänsä perimätietona sekä kaiken kokeneiden jo kyynisyyteen taipuvaisten politiikan polkuja tallovien että ahon laitaan hiljattain tulleiden keskuudessa.

Aika ajoin tämä johtoajatus pannaan ns. realitytestiin. Tällä testataan, onko taito yhä sormenpäissä ja voidaanko se edelleen viedä läpi niin, ettei pelikentän katsomossa huomata mitään.

Poliittiseen kielioppiin kuuluu myös menetelmä, jota akateemisessa maailmassa voitaisiin kategorioida vaikkapa perättömiksi selviöksi.

Viimeksi tällainen testi järjestettiin ns. Sote-joukkuekisana, joka muistetaan mm. siitä, että lähtölaukausta nimitettiin maaliksi.

Pelille, jota nyt siis testattiin on myös ominaista, että pisteitä jaetaan kahdessa sarjassa: varsinaisessa ja todellisessa. Jälkimmäisellle sarjalle annettiiin nimeksi Maakuntaitsehallinto, perinnelaji, jota oli pelattu pitkään ja soveltaen kaikkien historiallisesti tunnettujen lajien sääntöjä. Osaaminen oli siis vankasti hallussa.

Testi merkittiin onnistuneeksi ja materiaalin puolesta toimivaksi. Oli avoimessa tilanteessa syntynyt Sote-malli, jolle nimeksi tuli Maakuntaitsehallinto.

Pienenä ongelmana pidettiin traditionaalisen mallin käyttökelpoisuuden rapistumista perinteikkään ja yleisesti tunnetun tavoitteen saavuttamista. Oli ja on tarpeen korjata kattavaa slogania seuraavaan muotoon tarkennettuna: Kepu pettää aina, erityisesti silloin, kun se joskus jättää pettämättä.

***

Poliittiseen kielioppiin kuuluu myös menetelmä, jota akateemisessa maailmassa voitaisiin kategorioida vaikkapa perättömiksi selviöksi. Periaatteena on saada kuulija tai keskustelukumppani innostumaan näennäisestä toden kaltaisesta ajatuksen näköisestä tokaisusta, jolla on tyylikäs asu, joka ei kuitenkaan kritiikkiä kestä. Käytetyin tällainen perätön selviö lienee seuraava: On samantekevää, kuka/mikä palvelun järjestää, pääasia, että niitä järjestetään.

Tämän näennäisselviön periaatteena on, että sille voidaan nauraa yhdessä keskustelukumppanin kanssa ilman että kumppani on paikalla.

Ansa on siinä, että puhutaan vallan muusta asiasta kuin mistä on kyse. Yhteinen ylevöittävä nauru kattaa esimerkiksi yksittäisen potilaan pyrkimisen tai olemisen hoidossa. Suuri kysymys on kuitenkin muualla. Ei ole yhdentekevää, rakentuuko mm. palvelujärjestelmä finanssisijoittajien vai kansalaisille vastuullisen julkisen palvelujärjestelmän varaan.

***

Poliittista kielioppia riittäisi enemmänkin. Muistettava on kuitenkin omatkin velvoitteet. Julkisten palveluiden on toimittava.

Kirjoittaja on ministeri ja sosialidemokraattinen vaikuttaja. Pertti Paasio

Kirjoittaja on ministeri ja sosialidemokraattinen vaikuttaja.

Kolumni

Guggenheim Helsinki

LKS 20150623 Voittajaehdotus Art in the City Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun julkistamistilaisuudessa Helsingissä 23. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

LKS 20150623  Voittajaehdotus Art in the City Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun julkistamistilaisuudessa Helsingissä 23. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Hallituksessa kiista Guggenheim-rahoituksesta – Soini: “Lyövät löylyä kylmään kiukaaseen”

Guggenheim-museo ei saa valtion rahaa, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini (ps.) “plokissaan”.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin, että elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kannattaa Guggenheim-museon tuomista Helsinkiin. Rehn sanoi lehdelle pyrkivänsä edesauttamaan sitä, että valtion varoista löytyisi osarahoitusta kiistellylle museohankkeelle.

Soinin mukaan asiasta ei budjettiriihessä edes keskustella. Soinin mukaan valtion rahaa ei museoon ole perussuomalaisten hallituskauden aikana luvassa, mutta yksityisellä rahalla museon saa Soinin mukaan rakentaa.

– Olli Rehn ja (opetus- ja kulttuuriministeri) Sanni Grahn-Laasonen (kok.) lyövät löylyä kylmään kiukaaseen, Soini kirjoittaa.

– Valtion rahaa tuohon hankkeeseen ei perussuomalaisten hallituskaudella tule. Toivottavasti tämä tuli nyt hallituskumppaneille selväksi! hän päättää merkintänsä.

Pajamäki (sd.): Ei ratkaiseva avaus.

SDP:n Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki pitää Rehnin avausta poliittisena puheena.

– Toistaiseksi tämä on hänen oma avauksensa. Guggenheimin rahoitus on laaja kuvio, Pajamäki sanoo Ylelle .

Pajamäki e pidä ministeri Rehnin ulostuloa ratkaisevana eikä edes yllättävänä.

– Valtion osuus olisi ikään kuin alvin suuruinen summa, pääosa jäisi edelleen Helsingin maksettavaksi, hän kommentoi Yle Uutisille.

Samassa jutussa vasemmistoliiton valtustoryhmän puheenohtaja Veronika Honkasalo kuvaa Rehnin ulostuloa asiassa järkyttäväksi tilanteessa, jossa koulutukseen suunnataan ennennäkemättömiä leikkauksia.

– Pistää miettimään, kuinka kaukana todellisuudesta siellä eletään, Honkasalo hämmästelee.

LKS 20150623  Voittajaehdotus Art in the City Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun julkistamistilaisuudessa Helsingissä 23. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa Guggenheim Helsinki

LKS 20150623 Voittajaehdotus Art in the City Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun julkistamistilaisuudessa Helsingissä 23. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Kolumni

Ex-europarlamentaarikot paneelissa: Kuka puhuu tänään eurooppalaisista arvoista?

EU:sta puhutaan niin kuin se olisi möhkäle, sen päälle lasketaan kaikkia syntejä, valitti SDP:n entinen europarlamentaarikko Ulpu Iivari (sd.) tänään Helsingissä järjestetyssä paneelikeskustelussa.

Paraikaa europarlamentaarikkona työskentelevä Miiapetra Kumpula-Natrin (sd.) vuosiseminaarin paneelissa ääneen pääsivät myös entiset mepit Outi Ojala (vas.) ja Kyösti Virrankoski (kesk.)

Outi Ojalan mielestä EU-jäsenmaista puuttuu johtajuutta. Kaikki lepää Saksan liittokanslerin Angela Merkelin varassa.

Merkel tapaa tänään Suomen pääministeriä Juha Sipilää (kesk.) ja Ruotsin, Tanskan ja Hollannin pääministereitä Berliinissä. Liittokansleri on jo kohdannut muita Euroopan johtajia. Tarkoitus on valmistautua Bratislavan huippukokoukseen syyskuuun puolivälissä. Siellä taasen on määrä puhua EU:sta Brexitin jälkeen.

Ojala on huolissaan, mikäli Merkelin johdolla ei löydetä yhteistä linjaa.

­– Kuka puhuu tänä päivänä eurooppalaisista arvoista? Niitä rikotaan tosi räikeästi esimerkiksi Unkarissa. Taakanjako, keskinäinen solidaarisuus on heikoissa kantimissa. Pahimmillaan voi tulla Brexit-ilmiöitä muuallakin. En usko, että EU hajoaa, mutta siitä voi tulla entistä toimintakyvyttömämpi.

Miapetra Kumpula-Natri muistutti sentään siitä, että nuorilla on kiinnostusta EU:hun ja se nähdään myönteisenä. Hajottavia tekijöitä on kuitenkin paljon.

Suomeen Kumpula-Natri peräsi EU:n rakentamisen intoa.

– Oltaisiin edes eri mieltä EU:n tulevaisuudesta, mutta nyt siitä ei puhuta ollenkaan, hän huolehti.

Brexit ei merkitse mitään.

Kyösti Virankosken mielestä Brexitiä on dramatisoitu paljon.

– Mielestäni Brexit ei merkitse oikeastaan mitään.

Hänen mukaansa Britannian kanssa käydään kauppaa jatkossakin. Aiemmin tilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt professori Sixten Korkman puhui aivan päinvastoin siitä, miten vaikeat Britannian ja EU:n neuvotteluista on tulossa.

Juuri mikään voimassaoleva malli ei sovi niiden välille. Korkmanin mukaan Brexitin taloudelliset vaikutukset eivät ole suuret Euroopalle mutta kylläkin Britannialle, jolle ne ovat kielteiset.

– Aina, kun Englanti on joutunut valitsemaan EU:n ja USA:n välillä, se valitsee USA:n. Se on kahdessa maailmansodassa kokenut, että Eurooppaan ei voi luottaa, Kyösti Virrankoski tiivisti ajatuksiaan Britannian toiminnasta.

Kun paneelin juontava toimittaja Kirsi Heikel kysyi, uskovatko panelistit siihen, että muut maat seuraisivat Brexitiä, käsiä ei noussut.

– Mahdollisesti meillä (Suomessa) käydään tulevat eduskuntavaalit tällä teemalla, Ojala tosin huomautti ja viittasi perussuomalaisiin.

Hän muistutti, miten EU on ollut Euroopalle monikymmenvuotinen rauhanprojekti. Tätä asiaa poliittisten johtajien kannattaisi nyt pitää esillä.

Turkista tulee tuskin koskaan EU:n jäsen.

Seuraavaksi Heikel käänsi paneelin puhetta Turkkiin.

Kumpula-Natrin mukaan sen kanssa pitää kyetä tekemään yhteistyötä niin kuin muidenkin EU:n lähialueiden kanssa. On löydettävä yhteisiä nimittäjiä.

– Turkista tuskin koskaan tulee EU:n jäsen, se on niin erilainen maa. Mutta Turkin kanssa on opittava elämään. Siirtolaiskysymyksissä joudutaan tekemään vaikeita ratkaisuja, Kyösti Virrankoski jatkoi.

Outi Ojala ei jaksa uskoa Turkin mahdollisuuteen saada viisumivapautta.

Tosin hän muistutti myös, että ylipäänsä EU:lla on aika huonot pelimerkit Turkin asioista puhuttaessa.

Tärkeänä asiana Euroopan ongelmien ratkaisussa Ulpu Iivari peräänkuulutti sitä, että isot perinteiset puolueet, kristillisdemokraatit ja sosialidemokraatit löytäisivät toinen toisensa ja että ne voisivat tehdä yhteistyötä populismia vastaan.

Outi Ojala muistutti, että kaikissa maissa kansalliset parlamentit eivät edes pääse vaikuttamaan EU-asioihin. Tähän hän toivoi muutosta.

Suomen hallitukselta hän vaatii visiota EU:sta.

– Minä en ymmärrä, mitä tämä hallitus haluaa Eurooppa-politiikassa.

Suomalainen poliitikko ottaa selvää.

Kyösti Virrankosken mielestä Suomella on EU-asioihin vaikuttamisessa muutama hyvä ominaisuus.

– Olemme ensinnäkin usein varsin tyyniä poliittisesti. Näemme usein päivän kuohujen yli. Lisäksi suomalainen poliitikko usein ottaa asioista selvää, se on aika harvinaista. Ainoa tapa vaikuttaa Euroopassa on, että tietää asioista.

– Suomen painoarvo ei ole tällä hetkellä kovin hyvä. Parempaan voi mennä, Ulpu Iivari sanoi.

Miiapetra Kumpula-Natri puhui ihmisten Euroopasta ja ihmisen kokoisten asioiden nostamista EU:ssa kärkeen ja näkyviin. Hän mainitsi työttömyyden ja nuorison syrjäytymisen.

Outi Ojala satsaisi EU:ssa konfliktin ehkäisyyn ja minimisosiaaliturvaan, joka torppaisi köyhyyttä.

– Kilpailulainsäädäntö vaatisi kohennusta, nythän kaikki perustellaan kilpailulla, sanoi Kyösti Virrankoski, joka jo aiemmin oli ilmoittanut kannattavansa Tobinin veroa.

Ulpu Iivari sanoi päätössanoikseen, että lopulta Euroopassa pärjätään yhdessä paremmin.

Kolumni

Miapetra Kumpula-Natri
Miapetra Kumpula-Natri

Kumpula-Natrin vuosiseminaarissa kaivattiin Suomeen puhetta EU:sta – eikä vain syyllistämistä

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) puolusti tänään Helsingissä järjestämässään vuosiseminaarissaan EU:n toimintaa ja merkitystä.

Kaksi vuotta meppinä toiminut Kumpula-Natri sanoi, että Eurooppaa ravistelee nykyisin joka viikko jokin uusi kriisi. Kriisit teettävät mepeille töitä, hän myönsi.

– Teemme silti lainsäädäntötyötä kuin aikaisemminkin, hän huomautti kuitenkin perään.

Kumpula-Natri kaipaa Suomeen puhetta Euroopasta. Nyt sitä ei juuri havaitse. Sen sijaan jäsenmaissa saatetaan syyttää EU:ta asioista, joissa sillä ei ole edes toimivaltaa. Tällaisina asioina Kumpula-Natri nosti esiin rajavartiointiin ja työttömyyteen liittyviä kysymyksiä.

Timo Soiniltakin (ps.) voisi kysyä, onko hän valmis antamaan EU:n toimia tehokkaammin, ja tässä puhun erityisesti rajaturvallisuudesta, Kumpula-Natri sanoi.

Tällä hän viittasi ulkoministeri Soinin kriittisiin kantoihin EU:n yhteistä rajavalvontaa kohtaan.

– Soini on sanonut, ettei sitä voi tehdä, kun siinä menisi lisää rahaa EU:lle.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri tarttui myös tasavallan presidentin Sauli Niinistön suurlähettiläspäivillä pitämään puheeseen.

“Liian usein tehdään päätöksiä vain sitten joskus myöhemmin tehtävistä päätöksistä. Ja silloinkin kun päätöksiä syntyy, jää niiden toimeenpano usein aikomukseksi. Näin toimien EU heikentää omia tulevaisuuden edellytyksiään kansalaistensa silmissä”, Niinistö lausui.

Europarlamentaarikko totesi, että Niinistö kyllä tietää hyvin, että lukkona on lähes aina jokin jäsenmaa.

– Komissio ja parlamentti toimivat joskus jopa ällistyttävän nopeasti, Kumpula-Natri kokee.

Toisaalta Kumpula-Natri lisäsi Ninistön sanoneen myös, että EU:n “tilanne on muutoinkin monin tavoin solmussa. Solmu on pitkälti itse solmimamme.”

– Ehkäpä tasavallan presidentti viittasikin jäsenmaiden kuhnailuun.

Kumpula-Natri nosti puheenvuorossaan myös esiin Eurobarometrin tuloksia. Sen mukaan suomalaiset ja eurooppalaiset haluaisivat, että EU puuttuisi paljon enemmän asioihin kuin nyt.

– Euroopan avulla voidaan asioita myös ratkaista, monessa asiassa emme pääse eteenpäin muuten.

Referendumista voi tulla neverendum.

Professori Sixten Korkman arvioi omassa seminaaripuheenvuorossaan Brexitiä eli Britannian kansanäänestystä EU:sta eroamisesta. Korkman tiivisti Brexitin protestiksi globalisaatiota vastaan. Globalisaatioon puolestaan liittyy kansalaisten frustraatio eli pettymys, joka ruokkii eliitinvastaista populismia.

Kansanäänestys on Korkmanin mielestä karkea väline, jonka käyttämisessä pitäisi olla äärimmäisen varovainen. Donald Trumpin hän luki osaksi kuvaamaansa ilmiötä, jota kuitenkin Suomessa on vähemmän, mihin voi hänen mukaansa olla tyytyväinen.

Protestiin globalisaatiota vastan liittyy myös faktojen ja asiantuntijoiden vastustaminen. Informaatiotulvassa isoa kuvaa on vaikea hahmottaa.

Brexitin vaikutukset maailmantalouden ja Euroopan kannalta ovat Kormanin mukaan ajan mittaan maltilliset. Löytyy uusia keinoja hoitaa asioita. Kyllä elämä jatkuu, hän lohdutti. Sen sijaan Ison-Britannian itsensä kannalta Brexitin seuraukset ovat selkeän kielteiset.

– He saivat epäilemättä enemmän päätösvaltaa itselleen. Toisaalta he menettävät huomattavaa vaikutusvaltaa Euroopan tasolla tapahtuviin päätöksiin. He menettävät paljon enemmän kuin voittavat.

Korkman ei osannut ennustaa aikataulua, jolla EU:n ja Britannian käymät eroneuvottelut aikanaan saataisiin päätökseen, sillä “referendumista voi tulla neverendum”.

– Jos ei neverendum, joka tapauksessa vaikea prosessi.

Brexitin tarttumiseen esimerkiksi Ranskaan Korkman ei usko.

– Uskon, että järki voittaa.

Käsitellessään puheensa loppupuolella myös euron tulevaisuutta Korkman puhui yhä paljon siitä, mihin Euroopassa pitäisi keskittyä.  Sen pitäisi panostaa olennaiseen, kuten pakolaispolitiikkaan. Sen sijaan esimerkiksi aluepolitiikassa roolia voisi madaltaa.

Korkman peräänkuulutti ristiriitoja avaavaa, suvaitsevaa, populismia patoavaa yhteiskunnalista keskustelua, “diskuteeraamista”.

Keskustelussa on lähdettävä enemmän alhaalta ylös liikkeelle. Sisämarkkinoiden lisäksi on esimerkiksi korotettava EU:n roolia työntekijän perusoikeuksien, ympäristön, verokilpailun torjunnan saralla.

EU-päätöksenteon ankkurointi demokratian vaatimuksiin kaipaa hänen mukaansa rehellistä kommunikointia, ei vain EU:n syyllistämistä.

Miapetra Kumpula-Natri Miapetra Kumpula-Natri

Kolumni

raksamies-hulkko
raksamies-hulkko

Rakennusteollisuus pohtisi vakavasti EK:n johtoportaan asemaa – “Ovat paavillisempia kuin Paavi itse”

Rakennusteollisuuden RT:n  toimitusjohtaja Tarmo Pipatti hämmästelee Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Ilkka Oksalan erittäin jyrkkää suhtautumista rakennusalan eilen julkistettuun uuteen työehtosopimukseen. Oksala kiirehti oitis eilen illalla tyrmäämään sopimuksen.

– Ei lasketa mukaan kiky-sopimukseen, Oksala jyrähti.

Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton työehtosopimus on molempien osapuolten mukaan mukaan alalle paremmin soveltuva kuin yleinen kilpailukykysopimus.

RT:n ja Pipatin toiveissa oli, että sopimus pääsisi mukaan kikyyn. Näin laukeaisi kertaheitolla 90 prosentin raja, joka on ollut hallituksen vaatimus 100 miljoonan euron lisäveroalesta.

Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto solmivat vallankumoukselliseksikin luonnehditun työehtosopimuksen, joka ei pidä sisällään lainkaan palkankorotuksia, mutta sisältää puolen vuoden työkokeilun kohtalaisin eduin.

Eniten alan sopimus poikkeaa kikystä työajan pidennyksen osalta, josta sovitaan joustavasti paikallisesti. Sopimus on voimassa vuoden 2018 helmikuun loppuun.

– Sopimus edistää voimakkaasti ja aidosti paikallista sopimista. Alalle tulokynnystä madalletaan. Ja kaikki sovitaan liittokohtaisesti. Tämä ei sitten sovikaan EK:lle, vaikka he ovat juuri näitä asioita vaatineet ja ajaneet, Pipatti sanoo.

Hän kertoo, että EK:ta informoitiin koko ajan alan neuvottelujen edistymisestä. Heidän piti olla tietoisia, mitä asiassa tapahtuuja missä mennään.

– Mutta he ovat tällaisia millivillejä (pilkunviilaajia) ja tuntuvat olevan paavillisempi kuin Paavi itse, Pipatti sanoo.

Pipatti sanoo, ettei rakennusteollisuus ole tekemässä “mexittejä”, eli eroamassa EK:sta, kuten Metsäteollisuus aikanaan teki.

– Emme ole lähdössä minnekään missään oloissa, mutta vakava keskustelu johdon asemasta on käytävä, Pipatti sanoo.

raksamies-hulkko raksamies-hulkko

Kolumni

“Pihvi puuttuu”, “Liian vino ja pieni otos” – Sd-edustajat: Hallituksen perustulokokeilussa isoja puutteita

SDP:n kansanedustajan, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatovin mukaan hallituksen perustulokokeilusta puuttuu pihvi. Filatovin mukaan on silti hyvä, että perustuloa kokeillaan edes ilman pihviä.

– Pihvit ovat tunnetusti kalliita. Hallituksen perustulokokeilu kutistui ainoastaan 2 000 Kelan työttömyysturvalla olevaa koskevaksi, käytännössä siis työttömän työmarkkinatukikokeiluksi. Laajempi kokeilu olisi ollut hallituksen mukaan liian kallis toteuttaa, Filatov arvioi.

Kokeiluryhmän kohdallaan ansiotulot eivät leikkaisi perustuloksi kutsuttua työttömyysturvaa. Esityksessä perustellaan, että kokeiluun voidaan ottaa vain 2 000 henkeä, koska rahaa on käytettävissä vain 20 miljoonaa euroa.

– Kannatan lämpimästi sitä, että työtulojen ja työttömyysturvan yhteensovitusta lievennetään. Siis sitä, että työstä jää enemmän käteen. Tähän samaan tavoitteeseen tähtäsi 300 euron vapaa ansaintaosa työttömyysturvassa, joka viime eduskuntakaudella rakennettiin kaikille työttömille.

Filatovin mukaan oleellista olisi, että tulonsiirron määrä ei vaihtelisi nykyjärjestelmässä niin paljon riippuen siitä, mikä on edunsaajan status.

– Ongelmia tulee, kun työstä tai työttömyydestä siirtyy opiskelemaan, lastenhoivaan tai yrittäjyyteen. Silloin arjessa pärjäämisen riskit kasvavat.

– Hallituksen kokeilu kuivui miniatyyrikokoon rahapulan varjolla. Ikävä kyllä toimeentulo-ongelmiin auttaa vain raha, eikä monimutkaisiin ongelmiin ole yksinkertaisia ratkaisuja, hän huomauttaa.

Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko tässä kutistettu hyvä kokeilu pelkäksi hallituksen julkisuukuvan kiillotusyritykseksi? Toivottavasti näin ei ole.

Esityksen mukaan perustulokokeiluun osallistuvien ei tarvitsisi ilmoittautua te-toimistoon eikä hakea työtä.

– Samaan aikaan hallitus kepittää muita työttömiä ja lisää pakkoja ja raportointivelvollisuuksia sekä suunnittelee kaikille muille työttömille velvollisuutta ottaa vastaan työtä työttömyysturvaa pienemmällä palkalla. Ei kovin reilua meininkiä. Mieleen hiipii väkisinkin ajatus, onko tässä kutistettu hyvä kokeilu pelkäksi hallituksen julkiskuvan kiillotusyritykseksi? Toivottavasti näin ei ole, Filatov päättää tämänpäiväisen kannanottonsa.

Harakka: “Nollatutkimus”

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka huomauttaa omassa Facebook-päivityksessään, että hallituksen kokeilu koskee kahtatuhatta työtöntä.

– Ei opiskelijoita, freelancereita, yrittäjiä, muiden tukien saajia. Liian vino ja pieni otos, nollatutkimus. Kuinka kukaan tieteilijä suostuu tähän pelleilyyn? Harakka kysyy.

– Varsinainen kärkihanke! Putte Possun syntymäpäivät ilman Putte Possua.

FB-kommentissaan Harakka arvioi Kelan tutkimusprofessoriin vedoten, että luotettava otos olisi vähintään 10 000.

Sosiaali- ja terveysministeriön perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti torstaina lausuntokierrokselle. Perustulokokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017 ja 2018.

Perustuloa saavia ihmisiä verrattaisiin kokeilun ajan kohdejoukkoon kuuluvaan verrokkiryhmään, jolle ei maksettaisi perustuloa.

Koeryhmälle maksettavaksi summaksi esitetään 560 euroa kuukaudessa.