Kolumni

Pertti Paasio

Kirjoittaja on ministeri ja sosialidemokraattinen vaikuttaja.

Sipilän hallitus pähkinänkuoressa – ”kymmenen katkon peli”

”Minä en koskaan fuskaa pasianssissa. Ellen saa jotakin korttia sopimaan, minä muutan sääntöjä.”

Tällaisen mietteen oli Helsingin sanomien pilapiirtäjä Kari liittänyt kuvaan, joka esitti Napoleonia pelaamassa pasianssia korttipöydän ääressä. Tuo vuosikymmenten takainen piirros jäi kiertämään mieltäni vielä sijoitettuna muiden Karin vuosikirjojen väliin kirjahyllyyn.

Kuva selkeni, niin myös syy, miksi se jäi koputtamaan otsaluuta sisältäpäin. Siinähän on Sipilän hallitus pähkinänkuoressa. Kun musta ei riittänyt peittämään punaista, säännöt muuttuivat, Niistä ilmoitettiin mutta ei etukäteen. Luulen, että tämä pasianssi tullaan muistamaan ja liittämään kirjoihin nimellä Kymmenen katkon peli. Yksi alku ja kymmenen lopetusta.

***

Tällaiset poliittisen kulttuurin pika-annokset ovat käyttökelpoista materiaalia ihan todellisuudessakin politiikan tekijöille. Maineikkaimpia ja käytössä kestävimpiä alan aforistisia lausahduksia on legendaarinen Kepu pettää aina. Teesi elää omaa vireää elämäänsä perimätietona sekä kaiken kokeneiden jo kyynisyyteen taipuvaisten politiikan polkuja tallovien että ahon laitaan hiljattain tulleiden keskuudessa.

Aika ajoin tämä johtoajatus pannaan ns. realitytestiin. Tällä testataan, onko taito yhä sormenpäissä ja voidaanko se edelleen viedä läpi niin, ettei pelikentän katsomossa huomata mitään.

Poliittiseen kielioppiin kuuluu myös menetelmä, jota akateemisessa maailmassa voitaisiin kategorioida vaikkapa perättömiksi selviöksi.

Viimeksi tällainen testi järjestettiin ns. Sote-joukkuekisana, joka muistetaan mm. siitä, että lähtölaukausta nimitettiin maaliksi.

Pelille, jota nyt siis testattiin on myös ominaista, että pisteitä jaetaan kahdessa sarjassa: varsinaisessa ja todellisessa. Jälkimmäisellle sarjalle annettiiin nimeksi Maakuntaitsehallinto, perinnelaji, jota oli pelattu pitkään ja soveltaen kaikkien historiallisesti tunnettujen lajien sääntöjä. Osaaminen oli siis vankasti hallussa.

Testi merkittiin onnistuneeksi ja materiaalin puolesta toimivaksi. Oli avoimessa tilanteessa syntynyt Sote-malli, jolle nimeksi tuli Maakuntaitsehallinto.

Pienenä ongelmana pidettiin traditionaalisen mallin käyttökelpoisuuden rapistumista perinteikkään ja yleisesti tunnetun tavoitteen saavuttamista. Oli ja on tarpeen korjata kattavaa slogania seuraavaan muotoon tarkennettuna: Kepu pettää aina, erityisesti silloin, kun se joskus jättää pettämättä.

***

Poliittiseen kielioppiin kuuluu myös menetelmä, jota akateemisessa maailmassa voitaisiin kategorioida vaikkapa perättömiksi selviöksi. Periaatteena on saada kuulija tai keskustelukumppani innostumaan näennäisestä toden kaltaisesta ajatuksen näköisestä tokaisusta, jolla on tyylikäs asu, joka ei kuitenkaan kritiikkiä kestä. Käytetyin tällainen perätön selviö lienee seuraava: On samantekevää, kuka/mikä palvelun järjestää, pääasia, että niitä järjestetään.

Tämän näennäisselviön periaatteena on, että sille voidaan nauraa yhdessä keskustelukumppanin kanssa ilman että kumppani on paikalla.

Ansa on siinä, että puhutaan vallan muusta asiasta kuin mistä on kyse. Yhteinen ylevöittävä nauru kattaa esimerkiksi yksittäisen potilaan pyrkimisen tai olemisen hoidossa. Suuri kysymys on kuitenkin muualla. Ei ole yhdentekevää, rakentuuko mm. palvelujärjestelmä finanssisijoittajien vai kansalaisille vastuullisen julkisen palvelujärjestelmän varaan.

***

Poliittista kielioppia riittäisi enemmänkin. Muistettava on kuitenkin omatkin velvoitteet. Julkisten palveluiden on toimittava.

Pertti Paasio

Kirjoittaja on ministeri ja sosialidemokraattinen vaikuttaja.

Kolumni

eutanasia

Kyselyt: Eutanasia saa kannatusta niin kansalaisilta kuin hoitajilta

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä.

Lähes seitsemän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta. Miltei puolet vastanneista olisi myös itse valmis auttamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa.

Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.

Kysely toteutettiin huhtikuun alussa, ja siihen vastasi lähes 2 700 liiton jäsentä.

Selvä enemmistö myös kaikista suomalaisista näyttää kannattavan eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä sallisi kuolinavun. 14 prosenttia oli eutanasiaa vastaan ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eutanasiaa kannattavat etenkin nuoret, kaupunkilaiset, opiskelijat ja toimihenkilöt. Miehistä kuolinavun kannalla on 81 prosenttia ja naisista 72 prosenttia.

Eniten vastustajia löytyy iäkkäimmistä, maalla asuvista ja vähiten koulutetuista. Silti näissäkin ryhmissä enemmistö kannattaa kuolinapua.

Kantar TNS tiedusteli asiaa noin tuhannelta suomalaiselta huhtikuussa HS:n toimeksiannosta. Haastatelluilta kysyttiin, pitäisikö parantumatonta, kuolemaan johtavaa tautia sairastavalla olla oikeus kuolinapuun.

eutanasia

Kolumni

yle-fem

Yle Teema ja Fem ovat nyt samalla kanavalla

Tänään aloittava Yle Teema & Fem -televisiokanava yhdistää ruotsinkielisen Yle Femin ja kulttuurikanava Teeman ohjelmiston. Uusi kanava näkyy kanavapaikalla 5.

Ylen mukaan kanavien yhdistämistä on perusteltu muun muassa sillä, etteivät ne erillisinä kyenneet täysin täyttämään ohjelmakaaviota. Esimerkiksi Yle Fem lähetti myös Ruotsin SVT:n ohjelmia.

Alkuilta on kanavalla Yle Femin hallussa, ja Teeman ohjelmistoa tulee pääasiassa kello 20 alkaen. Poikkeuksina ovat sunnuntait ja maanantait, jolloin Teema ei lähetä ohjelmaa. Kino Klassikko siirtyy sunnuntaista torstaihin, musiikkidokumentit lauantai-iltaan ja Yle Live -konsertit sunnuntaista perjantaihin. Kino Suomen kotimaisia elokuvia nähdään tiistai-illoissa.

yle-fem
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Järjestöt parahtavat hallitukselle: ”Pelastakaa opiskelijaperheet”

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat, että hallitus turvaa puoliriihessään opiskelijalapsiperheiden toimeentulon. Järjestöt esittävät yhdessä Väestöliiton kanssa, että hallitus palauttaa opintorahaan huoltajakorotuksen.

Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen opiskeluaikana aiheuttaa taloudellisia rasitteita, joista lapsiperheiden on hankala selvitä keskeyttämättä opintojaan.

– Pelkällä opintotuella opiskelijalapsiperheet eivät kata taloudellisia kulujaan. On järkyttävää, että jo nyt noin 60 % näistä perheistä joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. Yksinhuoltajaopiskelijoiden tilanne on kaikkein heikoin, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme huomauttaa.

Opintotuen huoltajakorotus poistettiin opintotuesta vuonna 1992 ja se onkin ainut syyperusteinen etuus, jossa tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä.

Muutokset ovat järkyttäviä.

– Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa opiskelijoiden perheellisyyttä ei ole huomioitu opintotuessa. Kun tämän yhdistää Suomen väestökehitykseen, niin perusteet tilanteen parantamiselle todella ovat olemassa, SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto puuskahtaa.

Opiskelijat siirretään elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Tähän asti yleiseen asumistukeen ovat olleet oikeutettuja vain opintotukea saavat perheelliset opiskelijat. Opintorahaa ei myöskään ole laskettu tuloksi määriteltäessä asumistukea, toisin kuin jatkossa.

Muutos leikkaa siis jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä. Samassa yhteydessä myös opintorahaa leikataan huomattavasti, jolloin muutokset ovat järjestöjen mielestä järkyttäviä.

– Perheellisten opiskelijoiden etuudet voivat tukimuutosten seurauksena laskea vuositasolla yli 1 000 euroa! Huoltajakorotuksella hallitus turvaisi näiden opiskelijoiden opintojen jatkumisen opintotuella, liittojen puheenjohtajat muistuttavat.

Kolumni

salolainen

”Kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue hallitukseen?” – kokoomuskonkarilta tulee kova arvio

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) (kuvassa) vaatii pääministeri Juha Sipilää (kesk.) puuttumaan perussuomalaisten vaatimuksiin kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

– Perussuomalaisten romahdus kunnallisvaaleissa on aloittanut Suomen ulkopolitiikkaa  ja ennen kaikkea turvallisuutta ja puolustusta vaarantavan keskustelun kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

Salolainen varoittaa, että ”hanke murentaa ulkomailla huolella rakennettua kansainvälistä Suomi kuvaa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna”.

– Perussuomalaiset on hallituspuolue, joka asettaa heidät erityisen vastuulliseen asemaan.

Pääministerin on nyt nopeasti vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki.

Salolainen pitää jo pelkkää keskustelua hallituksen sisällä huolestuttavana.

– On myös huomattava että tasavallan presidentti on usein korostanut EU:n turvallisuuspoliittista merkitystä ja toivonut sen vahvistumista. Hyvällä syyllä voi kysyä, kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue Suomen hallitukseen, Salolainen kysyy.

Salolaisen mielestä on selvää, että kansanäänestystä ei tule ja keskustelu siitä on tarkoitettu ”kotimaiseen kulutukseen ensi eduskuntavaaleja silmälläpitäen”. Hän korostaa, että kotimaisena se ei kuitenkaan pysy, sillä jo nyt brexit-Britannian lehdistö on uutisoinut mahdollisesta fixitistä”. Salolainen kuvailee, että ”maito on jo läikkynyt lattialle”.

Salolainen vaatii Sipilää toimimaan.

– Pääministerin on nyt nopeasti ja selkeästi vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki, sillä EU:sta eroaminen tuhoaisi nykyisen Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikan. Menettäisimme muun muassa solidaarisuus- ja yhteisvastuulausekkeiden antaman turvan puhumattakaan siitä että joutuisimme laajan eurooppalaisen puolustusyhteistyön ulkopuolelle.

salolainen

Kolumni

riihi

Hallituksen kyky muuttaa suuntaa testataan: puoliväliriihi alkaa

Hallituksen kaksipäiväinen puoliväliriihi alkaa aamukymmeneltä Kesärannassa. Puoliväliriihessä hallitus arvioi, miten hallitusohjelma on tähän asti toteutunut ja määrittelee painopisteet loppuvaalikaudelle.

Puoliväliriihessä hallitus tekee suurimpia talous- ja linjapäätöksiään sitten hallitusohjelman.

Isona kysymyksenä neuvotteluissa on ainakin tavoitteesta laahaava työllisyys. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä, mutta tavoitteen saavuttaminen on alkanut näyttää koko ajan epätodennäköisemmältä.

Työllisyyden kohentamiseksi hallitus yrittää löytää keinoja ainakin kannustinloukkujen purkuun. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aikaisemmin, että pöydällä ovat asumistuet ja verotus, mutta myös erilaiset maksut, kuten päivähoitomaksujen alennus kannustinloukkujen purkamiseksi.

Isona kysymyksenä on tavoitteesta laahaava työllisyys.

Myös perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja työvoiman kohtaanto-ongelmat saattavat olla hallituksen pöydällä. Jännitystä riiheen tuo myös mahdollinen ministereiden salkkujako. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aikaisemmin ilmoittanut olevansa valmis lisäämään ministerien määrää työ- ja oikeusministerin työkuorman vuoksi.

Suomen lähialueilla tapahtuneet terrori-iskut näkyvät puoliväliriihen lopputuloksissa. Sipilä uskoo, että turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota puoliväliriihen varojenjaossa ja ”turvallisuuden kori” tulee saamaan jotakin.

Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii turvallisuusviranomaisille lisäresursseja, koska nykytilanteessa vain kaikkein kriittisimmät tehtävät pystytään sen mukaan hoitamaan.

Riihestä odotetaan lisää rahaa myös innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Rahoitusta niihin haetaan yritystukien karsimisesta, jota on yritetty jo monet kerrat aiemmin.

Myös apteekkijärjestelmän uudistamisessa voidaan päästä eteenpäin puoliväliriihessä.

riihi