ehdokasmainos

“18 itsehallinnollista aluetta on aivan liian paljon” – Pardia: Uudistuksessa taattava yhdenvertaiset valtion palvelut

Kuva: Pardia
Kirjoittaja on palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja.
Niko Simola edellyttää, että aluehallintouudistuksen jatkovalmisteluun otetaan henkilöstöjärjestöt mukaan.

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mielestä itsehallinnollisille alueille on perusteltua siirtää vain ne aluehallinnon tehtävät, joiden hoidossa on ilmiselvä alueellinen ulottuvuus tai vahva kytkös alueiden kehittämiseen.

– Aluehallintouudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota palvelujen saatavuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Simolan mielestä nykyisille valtion aluehallinnon tehtäville 18 itsehallinnollista aluetta on aivan liian paljon.

Erityisesti ELY-keskuksissa on viime vuodet tehtäviä keskitetty suuralueille (4) tai kokonaan valtakunnallisesti hoidettavaksi. Hallinnon tehtäviä varten on myös perustettu uudet toimijat: KEHA-keskus ja aluehallintovirastojen yhteinen hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualue.

On kyseenalaista, miten näiden palvelujen siirtäminen parantaisi työvoimapolitiikan toteuttamista ja työllisyyden hoitoa.

– Tavoiteltuja tuottavuus- ja tehokkuushyötyjä tai säästöjä ei saada aikaan, jos nykyisiä valtion aluehallinnon tehtäviä sirotellaan entistä useammilla alueilla hoidettavaksi. Se johtaisi myös osaamisen ja henkilöresurssien käytön heikentymiseen, Simola huomauttaa.

Te-toimistot ovat työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan siirrettävissä uusille itsehallintoalueille.

– Tähän asti on ollut tärkeää, että työ- ja elinkeinopolitiikka, sen ohjaus ja toimeenpano on ollut valtion suorassa ohjauksessa. On kyseenalaista, miten näiden palvelujen siirtäminen parantaisi työvoimapolitiikan toteuttamista ja työllisyyden hoitoa.

Simolan mukaan uudistuksen toimeksiannossa ei mainita henkilöstöä sanallakaan, eikä henkilöstövaikutuksia ole arvioitu.

Simola edellyttää, että hankkeen jatkovalmisteluun otetaan henkilöstöjärjestöt mukaan.

– Henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen yhteistoiminnallinen osallistaminen pitää olla osa uudistusprosessia, eikä yhteistoimintalain vaatiman minimin toteuttamista.

 

.

MTV: Perussuomalaisten Niinistö harkitsee presidenttiehdokkuutta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) harkitsee asettumista puolueensa presidenttiehdokkaaksi, kertoo MTV. Niinistö sanoo MTV:n haastattelussa, ettei sulje tässä vaiheessa mitään vaihtoehtoa pois.

MTV:n mukaan pohdinta perussuomalaisten presidenttiehdokkaasta on käynnissä puolueen sisällä.

Puolueen puheenjohtaja Timo Soini on aiemmin ilmoittanut, ettei aio asettua ehdolle vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Keskustelua aiheesta

Kokoomusnaisten Vikman haluaa naiset kutsuntoihin – “Naiset pärjäävät keskimääräistä paremmin”

Sofia Vikman kokoomus

Kansanedustaja, Kokoomusnaisten puheenjohtaja Sofia Vikman laajentaisi kutsunnat koskemaan myös naisia. Vikmanin mukaan koko ikäluokan oikea-aikainen tavoittaminen kutsunnoissa lisäisi kiinnostusta asepalvelusta kohtaan ja kasvattaisi hyvin motivoituneiden varusmiesten määrää. Vikmanin mukaan naisia tarvitaan lisää myös kriisinhallintaoperaatioihin.

– Modernissa armeijassa tarvitaan taitoja, joita naisilla on kyky oppia siinä missä miehilläkin. Kutsuntojen ulottaminen naisiin on tärkeää, jotta saamme ikäluokkien parhaimmat kyvyt puolustusvoimien käyttöön, Vikman sanoo.

Hänen mukaansa kutsuntojen laajentaminen edistäisi myös sukupuolten yhdenvertaisuutta, kun naiset saisivat kutsunnoissa oikea-aikaista tietoa mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus.

Vikman sanoo, että varusmiespalveluksen suorittaneet naiset pärjäävät palveluksessa keskimääräistä paremmin ja ovat motivoituneita. Heistä noin 60 prosenttia on suorittanut johtajakoulutuksen.

Naisrauhanturvaajan kohtaaminen voi olla mullistavaa esimerkin vuoksi, sillä koulutettuja itsenäisesti toimivia naisia ei usein löydy kriisialueiden yhteisöistä.

Naisten asepalveluksen Vikman säilyttäisi jatkossakin vapaaehtoisena, koska koko ikäluokan pakolliseen asepalvelukseen ei tällä hetkellä ole puolustusvoimien näkökulmasta tarvetta.

Puolustusvoimien tavoitteena on saada lisää naisia vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Vikmanin mukaan naisia tarvitaan lisää ammattisotilaiksi ja etenkin kriisinhallintatehtäviin, vaikka miespuolinen ikäluokka määrällisesti riittäisi tällä hetkellä puolustusvoimien tarpeisiin.

– Kriisinhallintaan osallistuvista suomalaissotilaista keskimäärin vain noin neljä prosenttia on naisia, vaikka naisilla on kyky oppia sotilaan taidot siinä missä miehilläkin.

Vikman näkee naisrauhanturvaajien edistävän myös kohtaamisia paikallien väestön kanssa.

– Naisten määrän kasvattaminen sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa on tärkeää myös siksi, että monissa tilanteissa vuorovaikutusta paikallisen väestön kanssa ei synny, mikäli partio koostuu vain miehistä. Naisrauhanturvaajan kohtaaminen voi olla mullistavaa esimerkin vuoksi, sillä koulutettuja itsenäisesti toimivia naisia ei usein löydy kriisialueiden yhteisöistä, Vikman sanoo.

Rinne Buk-kohusta: Kansainväliset sopimukset velvoittavat auttamaan vakavien rikosten tutkinnassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää selvänä, että Suomi antoi virka-apua  Ukrainan yllä alasammutun MH17-lennon kansainvälisessä rikostutkinnassa. Rinne kommentoi asiaa Yle TV 1:n Ykkösaamussa lauantaina.

Rinteen mukaan Suomen toiminnassa oli kyse tasapainoilusta kauppasopimuksista johtuvien rajoitteiden ja kansainvälisten sopimusten välillä.

– Kansainväliset sopimukset velvoittavat auttamaan vakavien rikosten tutkinnassa, siitä on minun mielestäni lähtökohtaisesti kysymys.

Rinne ei näe virka-avun antamisessa mitään erityistä dramatiikkaa. Hänen mukaansa asiasta syntyneen kohun taustalla on hollantilaisten viranomaisten toiminta. Tutkintaan liittyvien yksityiskohtien piti tulla julki vasta mahdollisen oikeudenkäynnin yhteydessä.

–  Ehkä tämä tuli vähän yllättäen julkisuuteen tässä viime viikkojen aikana ja se on sitten aiheuttanut hämmennystä.

Rinteen mukaan Suomella on kauppasopimuksista johtuvia rajoitteita tietojen käyttämiseen riippumatta siitä mistä päin aseita ostetaan.

– Kun presidentti puhuu rohkeudesta päätöksissä, ymmärrän, että kyse on tämän asian tulkinnasta. Jos välimiesoikeus istuu Venäjällä, niin onko silloin tukea muilta mailta siihen, että Suomi on antanut virka-apua ja sitten luovuttanut tietoja Venäjän kanssa tehdyn kaupan kohteeseen liittyvistä asioista, Rinne kysyi.

Hän ei halunnut arvioida millaisia mahdollisia poliittisia vaikutuksia Suomen toiminnalla voisi olla.

– Pitäisi tarkalleen tietää mitä kauppasopimuksissa on, jää nähtäväksi.

Malaysia Airlinesin lento MH-17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin syöksyi maahan Itä-Ukrainassa 17. heinäkuuta 2014. Kone ammuttiin alas Buk-tyyppisellä ohjuksella. Suomi on avustanut tapaukseen liittyvää rikostutkintaa tekemällä Neuvostoliitosta ostetun Buk-ohjuksen koeräjäytyksen ja toimittamalla tiedot hollantilaiselle syyttäjäviranomaiselle.

D-studio: Kuntavaaleissa suuri sekaannusvaara – “Tilanne hullunkurinen”

D-Studion lauantaivieras, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen arvelee sote-kysymysten nousevan kuntavaalien teemaksi siitäkin huolimatta, että hallituksen kaavailema maakuntauudistus siirtäisi toteutuessaan niitä koskevan päätöksenteon kunnilta pois.

Eli kuntalaiset saattavat keväällä äänestää edustajia huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluista vaikka kuntapäättäjillä ei ole siihen enää valtuuksia.

Paananen myöntää, että tilanne on hullunkurinen. SDP yritti Paanasen mukaan tarjota hallitukselle oppia, että uudistuksia pitäisi tehdä yksi kerrallaan.

– Tästä opista ei haluttu viisastua. Nyt hallitus tekee sekä maakuntauudistusta että sote-uudistusta yhtäaikaa. Tähän mennessä tästä ei ole tullut yhtään mitään, kun on yritetty haukata liian suuri pala kerrallaan.

D-Studio on Demokraatin poliittinen ajankohtaisohjelma verkossa.

Lukiolaiset innostuivat Ihalaisen avauksesta – pelissä työelämän tuntemus

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdotti torstaina Ylen A-studiossa pidempää työhöntutustumisjaksoa myös lukiolaisille. Hänen mielestään lukiokoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi työelämän tuntemusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää avausta tärkeänä. Lukion tehtävä on ennen kaikkea valmistaa jatko-opintoihin, mutta työelämätaitojen pitäisi olla osa kaikkia koulutusasteita. SLL:n oman selvityksn mukaan lukiolaiset kokevat puutteita erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen.

– Lukiossa on selvästi aukko tässä asiassa. Ongelmaa voitaisiin korjata ottamalla käyttöön lukiolaisten TET-jakso. Jakso voisi olla vapaavalintainen, ja se tulisi voida suorittaa joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen esittää.

Lukiolaisista vain 17 % tietää aloittaessaan, mille alalle aikoo hakeutua lukion jälkeen. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli, mutta koulutustarjonnan ja erilaisten työtehtävien kirjoa on mahdoton kuvata koko laajuudessaan.

– Opinto-oppaiden selaamisen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa kuvaa työelämästä. Työpaikalla lukiolainen voisi tutustua työelämän pelisääntöihin ja näkisi, miten eri alojen osaamista voi hyödyntää työelämässä. Työnantajien vastuulla olisi tarjota mielekkäitä työtehtäviä. Lukio-opiskelu on tiivistahtista, eikä siitä kannattaa irrottaa aikaa pelkkään kahvinkeittoon. TET-jakson tulisi tukea lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista, Luukkainen muistuttaa.