”18 itsehallinnollista aluetta on aivan liian paljon” – Pardia: Uudistuksessa taattava yhdenvertaiset valtion palvelut

Pardia
Niko Simola edellyttää, että aluehallintouudistuksen jatkovalmisteluun otetaan henkilöstöjärjestöt mukaan.
Pardia
Niko Simola edellyttää, että aluehallintouudistuksen jatkovalmisteluun otetaan henkilöstöjärjestöt mukaan.
Pardia
Niko Simola edellyttää, että aluehallintouudistuksen jatkovalmisteluun otetaan henkilöstöjärjestöt mukaan.

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mielestä itsehallinnollisille alueille on perusteltua siirtää vain ne aluehallinnon tehtävät, joiden hoidossa on ilmiselvä alueellinen ulottuvuus tai vahva kytkös alueiden kehittämiseen.

– Aluehallintouudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota palvelujen saatavuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Simolan mielestä nykyisille valtion aluehallinnon tehtäville 18 itsehallinnollista aluetta on aivan liian paljon.

Erityisesti ELY-keskuksissa on viime vuodet tehtäviä keskitetty suuralueille (4) tai kokonaan valtakunnallisesti hoidettavaksi. Hallinnon tehtäviä varten on myös perustettu uudet toimijat: KEHA-keskus ja aluehallintovirastojen yhteinen hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualue.

On kyseenalaista, miten näiden palvelujen siirtäminen parantaisi työvoimapolitiikan toteuttamista ja työllisyyden hoitoa.

– Tavoiteltuja tuottavuus- ja tehokkuushyötyjä tai säästöjä ei saada aikaan, jos nykyisiä valtion aluehallinnon tehtäviä sirotellaan entistä useammilla alueilla hoidettavaksi. Se johtaisi myös osaamisen ja henkilöresurssien käytön heikentymiseen, Simola huomauttaa.

Te-toimistot ovat työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan siirrettävissä uusille itsehallintoalueille.

– Tähän asti on ollut tärkeää, että työ- ja elinkeinopolitiikka, sen ohjaus ja toimeenpano on ollut valtion suorassa ohjauksessa. On kyseenalaista, miten näiden palvelujen siirtäminen parantaisi työvoimapolitiikan toteuttamista ja työllisyyden hoitoa.

Simolan mukaan uudistuksen toimeksiannossa ei mainita henkilöstöä sanallakaan, eikä henkilöstövaikutuksia ole arvioitu.

Simola edellyttää, että hankkeen jatkovalmisteluun otetaan henkilöstöjärjestöt mukaan.

– Henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen yhteistoiminnallinen osallistaminen pitää olla osa uudistusprosessia, eikä yhteistoimintalain vaatiman minimin toteuttamista.

 

.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat