SDP tuomitsee rasistiset katupartiot – Rinne: ”Omiaan lisäämään turvattomuuden tunnetta”

Kuva: Lehtikuva
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne katsoo katupartioiden heikentävän turvallisuudentunnetta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo kannanotossaan SDP:n suhtautuvan hyvin kielteisesti Soldiers of Odinin kaltaisiin järjestöihin ja tuomitsevan kaikenlaiset rasistiset katupartiot yksiselitteisesti.

– Oikeusvaltiossa kenenkään ei pidä ottaa oikeutta omiin käsiinsä, eikä ajaa omia ideologisia tavoitteitaan synnyttämällä pelkoa ja turvattomuutta, Rinne linjaa.

Rinne muistelee kannanotossaan omaa nuoruuttaan, jolloin Mäntsälässä vanhemmilla oli tapana järjestää perjantai- ja lauantai-illoiksi vapaaehtoistoimintana katukahviloita ja vastaavaa toimintaa.

– Tarkoituksena oli huolehtia siitä, että nuorilla oli viikonloppuna turvallista ja aikuiset näkyivät. Jos nuoren viikonloppu oli mennyt ”överiksi”, tieto kulki nopeasti vanhempien kesken. Sekä nuoret että vanhemmat pitivät katukahvilaa järkevänä toimintana. Kahden teini-ikäisen tytön vanhempana olin itsekin mukana muutaman kerran. Kyse ei ollut katujen turvallisuudesta, vaan vanhempainvastuun jakamisesta koko kylän kesken, Rinne sanoo.

Rinteen mukaan tällaisesta järkevästä huolenpidosta on pidettävä erilläään yleisen turvallisuuden nimissä perustetut katupartiot.

– Yksityiset katupartiot ovat omiaan lisäämään turvattomuuden tunnetta erityisesti siksi, että niiden taustalla on ilman syvempää analyysia muodostettu uhkakuva. Usein tämä uhkakuva perustuu faktojen sijaan tietämättömyydestä kumpuaviin pelkotiloihin, Rinne kirjoittaa.

– Kenenkään turvattomuuden tunnetta tai rikoksen uhriksi joutunutta ei tietenkään pidä vähätellä mutta on rehellistä myöntää, että Suomi on lähtökohtaisesti turvallinen maa. Tätä turvallisuutta ei pidä järkyttää toiminnalla, joka tosiasiallisesti heikentää niiden instituutioiden toimintaa, jotka ovat aikanaan perustettu turvallisuuden takaamiseksi. Poliisi on perustellusti yksi luotetuimmista viranomaisistamme. Sen voimavarat on turvattava muuttuvassa turvallisuusympäristössä, hän jatkaa.

Kantelut vaikuttivat: Kuopion sairaalan epäkohdat selvitetään

Kuva: lehtikuva / timo hartikainen

Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikan henkilökuntatilanne selvitetään perusteellisesti, lupaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri.

Päivystyksen ruuhkautumisesta ja henkilöstön riittämättömyydestä on tehty useita kanteluita aluehallintovirastoon (avi). Päivystyksen johto sai myös toukokuussa avoimen kirjeen, jossa henkilökunta listasi lukuisia kokemiaan epäkohtia, kertoi sairaanhoitopiiri tiedotteessaan torstaina.

Sairaanhoitopiiri kertoi jo käyneensä kantelut läpi ja lähettäneensä selvitykset aviin. Nyt käynnissä on selvitys päivystyksen henkilöstön mitoituksesta.

Sairaanhoitopiirin johtajan Risto Miettusen mukaan yksi syy ruuhkiin ovat äkilliset sairaustapaukset. Hänen mukaansa tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa henkilöstövaje olisi vaarantanut potilasturvallisuutta.

Niinistölle sapiskaa: ”Ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia” – puolue esittänee omaa ehdokasta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Perussuomalaiset todennäköisesti asettaa oman ehdokkaan presidentinvaaleihin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on jo valmiina esitys asiasta. Hän ei vielä kerro, kuka puolueen mahdollinen ehdokas on.

Hänen mukaansa puolue on tehnyt kesäkuussa paikallisyhdistyksille kyselyn, jossa tiedusteltiin, pitäisikö puolueen lähteä presidenttikisaan ja kuka olisi sopiva ehdokas.

Perussuomalaiset käsittelee presidenttiehdokkaan asettamista puoluehallituksessa 4. elokuuta. Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

– Valtuustolla on mahdollisuus hyväksyä tai olla hyväksymättä esitys. Viesti paikallisyhdistyksiltä on ollut siinä määrin selkeä, että en usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi, Halla-aho sanoo STT:lle.

En usko, että kilpailevia ehdotuksia kovin paljoa tulisi.

Halla-aho on sanonut useasti, että presidentti Sauli Niinistö (kuvassa) puuttui puolueen sisäisiin asioihin hallituskriisin yhteydessä.

– Olimme tyytymättömiä tapaan, jolla presidentti Niinistö sekaantui hallituskriisiin ja ryhtyi asiattomasti opastamaan perussuomalaisia, millä periaatteella voimme esittää ministereitä.

Presidentti Niinistö otti kesäkuussa kantaa siihen, että perussuomalaisten johdossa on nyt kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomion ovat saaneet Halla-aho ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen.

– Teko on yleensä sovitettu, kun tuomio on kärsitty. On aika tehtävä edessä vakuuttaa, että ne elementit, jotka tuomioon johtivat, ovat poissa, Niinistö sanoi kesäkuussa.

Niinistö sanoi kesäkuussa, että hän ei usko perussuomalaisten asettavan häntä ehdokkaakseen.

– En usko, että sellaista vaaraa on olemassa, presidentti sanoi Kultaranta-keskusteluiden yhteydessä kesäkuussa.

”Se on huomattavasti enemmän kuin SKP:n kannatus (0,2%)” – Halla-aho irvailee Elolle gallup-luvuista

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittailee entiselle puoluetoverilleen Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtajalle Simon Elolle tuoreista gallup-luvuista.

– Puheenjohtaja Elo sanoi HS-gallupin jälkeen, että 2,5% kannatukseen voidaan olla tyytyväisiä. Onhan se samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi kristillisdemokraateilla, joka on sentään ollut olemassa vuosikymmeniä, Halla-aho vertailee Facebook-kirjoituksessaan.

Perussuomalaisia kannatti HS-kyselyssä 6,3 prosenttia vastaajista.

Tämänpäiväisessä Ylen kannatusmittauksessa perussuomalaisista irronneen Uusi vaihtoehto -ryhmän kannatus oli koko mittauksen pienin, vain 0,7 prosenttia. Perussuomalaisia kannatti 8,1 prosenttia.

Halla-aho hakee vertailukohtaa tällekin gallup-luvulle.

– Myös 0,7% kannatusta voidaan ajatella positiivisesti. Se on huomattavasti enemmän kuin Suomen Kommunistisen Puolueen kannatus (0,2%) vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ja SKP on sentään 100-vuotias puolue, hän kirjoittaa Facebookissa.

Tunnettu urheilulääkäri Pekka Peltokallio on kuollut

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kansainvälisesti tunnettu urheilulääkäri ja kirurgi Pekka Peltokallio kuoli keskiviikkona Espoon sairaalassa, tiedotti Urheiluliitto.

Helsingin yliopiston kirurgian professori emeritus Peltokallio oli kuollessaan 91-vuotias.

Peltokallio oli Suomen joukkueen lääkäri useissa arvokisoissa. Hän oli pitkään myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n lääkintäkomitean jäsen.

Peltokallio syntyi Ylistarossa 21. tammikuuta 1926, mutta vietti lapsuutensa Petäjävedellä. Kirurgina hän toimi viisi vuotta Keski-Suomen keskussairaalassa ja yli 30 vuotta Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Kirurgina Peltokallio hoiti lukuisia menestyneitä suomalaisia ja ulkomaisia huippu-urheilijoita. Helsingin 1983 yleisurheilun MM-kisoissa ja 1994 EM-kisoissa Peltokallio oli mukana järjestelytoimikunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ikääntyneille juopoille vain karsittua katkaisua Tampereella

Iäkkäiden, alkoholia liikaa käyttävien hoito huolestuttaa Tampereella.

Ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Kaikille tuttu ja lennokas lausahdus.

Mutta:

– Moni ihminen pitää kiinni mainitusta asenteesta vielä ikääntyneenäkin. Jos ihmisellä tämän asenteen lisäksi on taipumusta ryyppyputkiin, hänen itsensä ja hänen läheistensä olisi syytä huolestua. Etenkin, jos lennokkuuteen taipuvainen on yli 65-vuotias.

Näin sanoo osastonhoitajana ja Tehy Tampereen pääluottamusmiehenä työskennellyt kaupunginvaltuutettu Esa Kanerva (sd.).

Kanervan mukaan ”yhteiskunta” ei ainakaan Tampereella auta ikääntyneitä tuurijuoppoja kovin innokkaasti katkolle.

– Tarjolla on vain ”riisuttu kattaus” katkaisuhoitoa: Yli 65-vuotiaille lähinnä niin sanottua avohoitoa, millä on alan ammatilaisten piirissä huono maine päihdeongelmien ratkaisemisessa.

Kanervan mukaan päihdetyössä avohoitopainoteisuus on sinänsä käypä hoitomuoto, mutta varsinainen katkaisuhoito on ammattilaisten työtä.

– Hoidosta tulisi vastata joko päihdelääkärin tai psykiatrin, koska pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä saattaa seurata vakavia vieroitusoireita ja sekavuutta. Korkea ikä ja siihen liittyvät sairaudet lisäävät selvästi kuoleman riskiä. Tilanne on omaisille ja vanhuksille hyvin epämiellyttävä.

Tarjolla päivän katkaisu

Kanervan mukaan Tampereella katkaisuhoitoa antavat laitokset on ajettu alas. Vipusenkadulla sijaitsevalla Vipusella hoidetaan nykyään vain narkomaanit, Palhoniemi ja Mainiemi ovat historiaa. Vipusella hoidettiin aiemmin perinteisten alkoholin väärinkäyttäjien katkaisuhoidot – myös iäkkäämpien. Palhoniemeen ja Mainiemeen puolestaan pääsivät iäkkäämmätkin päihdeongelmaiset kuntoutusjaksolle.

Keskeinen selviämis- ja katkaisuhoitoasema toimii nykyaikaisissa tiloissa Sorinkadulla. Se tuottaa katkaisuhoidot ja konsultaatiot avokatkolle kaupungin omana tuotantona. Sorinkadulle otetaan yli 65-vuotiaat yhdeksi vuorokaudeksi selviämiseasemalle. He eivät pääse varsinaiseen katkaisuun katkaisuhoitoasemalle, vaan heidät ohjataan joko sairaalaan tai kotikatkoon.

– Katkaisuhoito kestää yleensä viisi vuorokautta. Sen aikana pyritään hoidossa olevat ihmiset saamaan sellaiseen kuntoon, että he pystyvät esimerkiksi vapinoiltaan varsinaiseen päihdekuntoutukseen, Kanerva täsmentää.

Sorinkadun selviämisasemalle asiakkaat, myös iäkkäät alkoholia liikaa käyttäneet toimittaa yleensä poliisi. Apua tarvitseva saa tavallisesti palvelua yhden vuorokauden ajan. Jos kyseessä on petipotilas, hänet ohjataan Hatanpäälle osastohoitoon. Mikäli vanhus kannetaan tai talutetaan Acutaan, tarjolla on sama kohtelu.

– Hänet potkitaan pois selviämisasemalle tai Hatanpään sairaalaan. Varsinaista lääkärin valvomaa ympärivuorokautista katkaisuhoitoa yli 65-vuotiaat eivät tavallisesti saa tuon yhden vuorokauden jälkeen. Heidät ohjataan niin sanottuun kotikatkoon lääkitysohjeiden kanssa, Kanerva sanoo.

Omaisten oltava tarkkana

Kanervan mukaan huomattava osa asiakkaista ohjautuu avokatkoon omaisten ja kotipalvelun työntekijöiden arvion pohjalta. Omaiset ja ystävät ovat avainasemassa. Kun puhelin soi useana päivänä useamman kerran ja samat kuulumiset on vaihdettu moneen kertaan, kellojen pitäisi kilistä.

– Ihminen kaipaa seuraa. Usein hän hakee sen paremman puutteessa pullosta. Kun ongelma on havaittu, hoitajatiimi tekee kotikäynnin ja arvioi hoidon tarpeen. Hoito aloitetaan selviämisaseman lääkärin puhelinneuvojen avulla. Lääkäri ei siis tapaa vanhusta lainkaan.

– Näin menetellen potilaan oikeudet hyvään ja asianmukaiseen hoitoon eivät toteudu. Hoitajatiimi joutuu ottamaan rankan vastuun ikäihmisten päihdehoidosta. Selvää lääketieteellistäkin vastuuta on sälytetty tai ulkoistettu esimerkiksi vieroitusoireiden ja deliriumin hoidossa hoitajille. Mikä on heidän oikeusturvansa, Kanerva kysyy.

Huonosta hoidosta monenlaisia ongelmia

Kanervan mukaan monille ennen tuttu juoppohulluus on saanut nimen delirium. Suomeksi se tarkoittaa sekavuustilaa.

– Se on alidiagnosoitu sairaus, vaikka se on vakava tila. Delirium aiheuttaa paljon kustannuksia, koska sen oireita voi esiintyä jopa puoli vuotta akuutin tilanteen jälkeen. Etenkin ikäihmisten hoidon tarve kasvaa. Esimerkiksi kaatumisriskit lisääntyvät, ja loukkaantumiset ovat siten yleisiä. Sekavuustila voi altistaa myös dementialle. Näitä sekavuustiloja voidaan ennaltaehkäistä asianmukaisella päihdehoidolla.

– Tämä on hyvä esimerkki huonoista yhteiskunnallisista valinnoista. Euron säästö tuo kahden euron menot. Voihan olla niinkin, että vanhuksilla testataan, kuinka pitkälle päihdepalvelujen ja niiden aiheuttamien kustannusten leikkaaminen voidaan viedä niin, että kuolemantapaukset ovat siedettävät. Tylysti sanottu, mutta ainakin päihdepalveluiden tila ja laatu tulisi arvioida kaupungissamme perusteellisesti, Kanerva jatkaa.

Keskustelua aiheesta