Turku ja Tampere muistuttavat kaupunkiseutujen erityisasemasta: “Myös jatkossa selkeä rooli”

Kuva: Kari Hulkko
tampereenraatihuonehulkko
90 minuutin ajomatkan päässä Tampereelta (kuvassa), Turusta tai Helsingistä asuu kaksi kolmasosaa suomalaisista.

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitystä itsehallintoalueita muodostaessa käsittelevä selvitys nostaa yhdeksi itsehallintoalueuudistuksen tärkeimmäksi kysymykseksi, miten alueiden erityisasemaa tuetaan.

– Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen asema tulisi huomioida myös lainsäädännössä, jotta voimme varmistaa niiden roolin Suomen kilpailukyvyn ja kehityksen kärjessä”, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell tiedotteessa.

Valitut kaupunkiseudut voisivat saada vastattavakseen maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon tehtäviä. Erityisroolin myötä kaupungit ja kaupunkiseudut toimisivat myös kokeilualueina, joissa uusia, kansallisesti merkittäviä kasvun ja kilpailukyvyn avauksia testattaisiin.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen mukaan itsehallintoalueiden sisällä voisi olla joustavasti erilaisia hallinnollisia ratkaisuja erilaisille alueille.

– Suurilla kaupunkiseuduilla tulisi olla myös jatkossa selkeä rooli elinkeinopolitiikassa, työllisyydenhoidossa, toisen asteen koulutuksessa ja maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä tehtävissä. Kaupungit edistävät kansallista elinvoimaa ja kilpailukykyä yhä enemmän myös osaamisen kehittämisen, investointien, tapahtumien, innovaatioympäristöjen ja kokeilujen kautta. Sille tulee luoda edellytykset eri alueiden rooleja määritettäessä, sanoo Ikonen.

90 minuutin ajomatkan päässä Turusta, Tampereesta tai Helsingistä asuu kaksi kolmasosaa suomalaisista. Näiden kolmen kaupungin muodostama alue tuottaa yli puolet maan bruttokansantuotteesta.

Perusteltu erityisasema

Tänään julkaistun selvityksen laatinut valtiotieteen tohtori Timo Aro sanoo kaupunkialueilla olevan monia erityistekijöitä, jotka liittyvät niin kilpailukykyyn ja osaamiseen kuin maahanmuuttoon ja työllisyyteenkin.

– Kaikki nämä lisäävät suurten kaupunkien vastuita, kustannuksia ja palvelutarpeita. Tästä syystä niiden erityisasema on perusteltu, Aro sanoo.

Selvityksen mukaan suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa lähitulevaisuudessa muun muassa voimakkaan väestölisäyksen ja keskittymisen myötä.

Selvityksen mukaan nykyinen suunnittelujärjestelmä ei pysty vastaamaan kaupunkien kasvun haasteisiin. Liikkuvuuden ja lisääntyneiden liikenneyhteyksien myötä syntyy suuria, laajoja ja yhtenäisiä työssäkäyntialueita esimerkiksi eteläiseen ja lounaiseen Suomeen. Aluerakenteen muutoksiin on siksi varauduttava tulevaisuuslähtöisesti ja kaupunkiseutujen yhteistä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua on vahvistettava.

Suomeen ollaan muodostamassa vuoden 2019 alussa 18 uutta itsehallintoaluetta hallituksen linjausten mukaisesti. Itsehallintoalueet on tarkoitus luoda osana hallituksen viime vuonna sopimaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

OAJ supistaisi tuntuvasti ammatillista ja aineenopettajakoulutusta

Kuva: Getty Images
amis

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen supistaisi tuntuvasti ammatilliseksi opettajaksi pätevöittävän koulutuksen määrää jo ensi vuodesta lähtien. Luukkainen karsisi nykyiset yli 1 600 koulutuspaikkaa 1 100 koulutuspaikkaan kolmena vuotena peräkkäin, minkä jälkeen tarvetta voitaisiin tarkastella uudelleen.

Opettajien peruskoulutuksesta vapautuvat resurssit Luukkainen haluaa ohjata ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusyksiköiden toteuttamaan ammatillisten opettajien muuntokoulutukseen, erikoistumiskoulutuksiin ja muuhun ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen.

Opettajankoulutuksen pitää Luukkaisen mukaan vastata ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin ja kaikkien ammatillisten opettajien muuttuneeseen työtilanteeseen ja työnkuviin.

–  Opettajankoulutukseen pääsyssä etusija tulisi antaa niille hakijoille, jotka jo toimivat opettajina, mutta joilta puuttuvat pedagogiset opinnot. Ammatillisista opettajista noin kolmella neljästä on kelpoisuus tehtäväänsä ja kelpoisten osuutta pitää pystyä nostamaan, Luukkainen toteaa.

Luukkainen vähentäisi myös yliopistojen aineenopettajakoulutusta.

– Aloituspaikkoja pitäisi karsia sadoilla vuosittain, erityisesti humanistisilta aloilta, joilta on vaikein työllistyä. Esimerkiksi heinäkuussa aineenopettajista oli työttöminä 12,5 prosenttia.

 Hallitus aikoo leikata ammatillista koulutusta 190 miljoonalla eurolla. OAJ erittäin huolissaan myös leikkauksen työllisyysvaikutuksista.

– Jos koko leikkaus tehtäisiin henkilöstömenoista, vaarassa olisi jopa 3 800 oppilaitosten työpaikkaa. Myös ammattikorkeakoulutuksessa on tehty ja tehdään henkilöstöresursseihin kohdistuvia leikkauksia. Henkilöstömenot ovat oppilaitosten suurin menoerä, joten henkilöstövaikutukset ovat väistämättömiä. Aikuiskoulutuksessa opettajien työttömyysaste on jo yli 20 prosenttia. Leikkausta pitääkin lykätä ja kohtuullistaa.

Luukkainen huomauttaa, että koulujen ja oppilaitosten yhdistäminen ja yksikkökoon kasvaminen sekä ainevalikoiman supistuminen vähentävät opettajien työpaikkoja myös yleissivistävässä koulutuksessa.

Olli Luukkainen puhui tänään Vapaan sivistystyön päivillä Kuopiossa.

Järjestöt: Hallitus ei saa jälleen laiminlyödä väkivaltaa kokeneita

vakivaltaaihekuva154161

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen laajimmista ihmisoikeusongelmista. Siitä huolimatta Suomi on laiminlyönyt jo aivan liian pitkään velvollisuuttaan suojella ja tukea väkivaltaa kokeneita naisia. Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus korjata tämä epäkohta, järjestöt muistuttavat.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto, Naisten Linja ry ja Ensi- ja turvakotien liitto vaativat hallitukselta konkreettisia toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Joka kolmas suomalaisnaisista on kokenut kumppaninsa tekemää väkivaltaa. Samaan aikaan turvakotipaikkoja ei ole läheskään riittävästi turvaa tarvitseville.

Viime vuonna turvakoteihin yhteyttä ottaneista 1200 ei saanut turvakotipaikkaa tilanpuutteen vuoksi.

– On katastrofi, että väkivaltaa pakeneville ihmisille ei löydy heidän kipeästi tarvitsemaansa apua hädän hetkellä. Kynnys avun hakemiselle väkivaltatilanteissa on muutenkin korkea, Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tanja Noponen sanoo.

Järjestöjen mukaan turvakotipaikkoja tarvittaisiin Suomeen vähintään 500, kun niitä on nyt alle 120. Turvakotiverkosto ei ole myöskään maantieteellisesti kattava – joillakin paikkakunnilla lähin turvakoti voi olla satojen kilometrien päässä.

Kattavaa turvakotiverkostoa varten tarvittaisiin THL:n arvion mukaan vuosittain noin 40 miljoonan euron rahoitus. Viime vuonna turvakotien ylläpitoon oli varattu 11,5 miljoonan euroa. Valtiovarainministeriö ehdottaa ensi vuodelle kahden miljoonan euron määrärahalisäystä, joka on täysin riittämätön. Monet väkivaltaa kokeneet tulevat jäämään ilman heille kuuluvaa turvaa jatkossakin.

Ettei tämä ollut jälleen tyhjää puhetta.

Järjestöt kirjoittavat, että perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja silloin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo vaativat talvella yhteisessä kannanotossaan nollalinjaa naisten häirinnälle turvapaikanhakijoihin liittyneen keskustelun yhteydessä. Samalla he tunnustivat, että naisiin kohdistuvan väkivalta on Suomessa laajempi ongelma, jonka korjaamiseksi tarvitaan palveluita, kuten turvakotipaikkoja.

– Nyt ministereillä on mahdollisuus osoittaa, ettei tämä ollut jälleen kerran vain tyhjää puhetta. Naisiin kohdistuva väkivalta ei katoa suomalaisesta yhteiskunnasta kauniilla juhlapuheilla, vaan väkivallan vähentämiseksi tarvitaan palveluja ja resursseja, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen sanoo.

Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan yli 55 000 suomalaisnaista oli kokenut seksuaalista väkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Seksuaalista väkivaltaa kokeneille suunnatut palvelut ovat kuitenkin järjestöjen mukaan täysin riittämättömät. Varsinaisia raiskauskriisikeskuksia on yksi, vaikka niitä tarvittaisiin 13.

Lisäksi niiden mukaan tarvitaan matalan kynnyksen palvelupisteitä, joihin voisi tulla kuka tahansa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut ilman ajanvarausta tai sosiaaliturvatunnusta. Valtakunnallisen ja ympärivuorokautisen puhelimen jatkuva, riittävä rahoitus on myös turvattava.

– Turvakotien lisäksi tarvitsemme kipeästi resursseja palveluihin, joihin on helppo tulla ja apua saa nopeasti, mutta myös riittävän pitkään. Väkivallasta selviytyminen vie aikaa. Tarvitaan päätöksiä ja panostusta, suunnittelija Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo.

Ensimmäinen Euroopan laajuinen, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan keskittyvä ihmisoikeussopimus eli Istanbulin sopimus astui voimaan Suomessa elokuussa 2015. Järjestöt toteavat, että sopimuksen täysimittainen täytäntöönpano vaatisi Suomelta viimein uskottavia panostuksia.

Sopimuksen toimeenpano kunnianhimoisesti vaatii selkeän toiminta- ja rahoitussuunnitelman ja toimintaa tulee seurata ja arvioida. Tähän tarvitaan riittävästi henkilöstöresursseja.

Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan runsaan kahden miljardin euron kustannukset vuodessa.

HS: Rehn ajaa budjettiriihessä Guggenheimia Helsinkiin

Kuva: Jari Soini
rehn-olli

Helsingin Sanomat kertoo, että elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ajaa budjettiriihessä aktiivisesti Guggenheim-museota Helsinkiin.

Rehn katsoo, että valtio voisi jakaa neljän vuoden aikana Guggenheimille noin 40 miljoonaa euroa.

Lehti yhdistää museokeskusteluun liikennekaaren taksiuudistukseen. Perussuomalaisille saattaisi sopia taksilupien höllentäminen pääkaupunkiseudulla, mikäli lupajärjestely on ja pysyy maaseudulla.

Tällainen taksipäätös puolestaan saattaisi muuttaa perussuomalaisten kielteistä kantaa valtion rahan antamiseksi Guggenheimille.

LM:n kysely: Rinne sai suurimman kannatuksen SDP:n puheenjohtajaksi

Kuva: lehtikuva / timo hartikainen
35574102
Antti Rinne SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunnan ja puoluejohdon kesäkokouksessa Kuopiossa 10. elokuuta 2016.

Lännen Media kysyi demarijärjestöjen ja -yhdistysten johtohenkilöiltä, ketä he kannattavat puolueensa puheenjohtajaksi.

Nykyinen puheenjohtaja Antti Rinne sai kyselyssä 45 prosentin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman 24,5 prosentin henkilökohtaisen suosion. Jos he kävisivät kaksinkamppailua puheenjohtajuudesta, Rinne voittaisi kyselyn mukaan Lindtmanin prosentein 54,4–45,6.

Kansanedustaja Timo Harakka saa LM-kyselyssä 10,7 %, varapuheenjohtaja Sanna Marin 5,2 %, kansanedustaja Tytti Tuppurainen 4,9 % ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri 4,3 % ja vaihtoehto joku muu 5,5 % äänistä.

Lännen Median kyselyyn 19.8.–25.8. vastasi 380 demarivaikuttajaa. Heistä 19,7 % toimii ensisijaisesti jonkin SDP:n piirin piirihallituksessa, 62,1 % SDP:n paikallisosaston, kunnallisjärjestön tai jonkin muun puolueen järjestön puheenjohtajana ja 18,2 % jossain muussa keskeisessä luottamustehtävässä sdp:ssä.

Kysely lähetettiin 950 demarivaikuttajalle. Vastausprosentti oli 40,0.

Kyselyssä oli myös avoimet vastaukset, joissa vastaajat saivat kuvata henkilöitä. Puheenjohtaja Rinteelle tuli kritiikkiä esiintymistaidoista, mutta kiitosta muun muassa rauhallisuudesta ja aitoudesta.

Rinne on sanonut kertovansa marraskuussa, pyrkiikö hän jatkamaan puolueensa johdossa. Kukaan muu ei ole ainakaan toistaiseksi ilmoittanut haastavansa häntä.

Puoluekokous pidetään Lahdessa 2017.

Citygroup: Trumpin valintaa saattaa seurata globaali taantuma

Kuva: Getty Images / AFP
35855875
Donald Trump piti eilen puhetta Manchersterissa, New Hampshiressa.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi voisi johtaa globaaliin taantumaan, varoittaa pankkijätti Citigroup. Yhdysvaltain suurimpiin pankkeihin lukeutuva investointipankki julkisti arvionsa torstaina.

Trumpin voitto voisi arvion mukaan laskea globaalia bruttokansantuotteen kasvua jopa 0,8 prosenttiyksikköä muun muassa epävarmuuden lisääntymisen takia.

Hillary Clintonin voitto sen sijaan saattaisi Citigroupin mukaan johtaa suurempaan poliittiseen jatkuvuuteen ja sitä myöten suurempaan varmuuteen markkinoilla.

Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter sanoi, että marraskuun presidentinvaalit ovat suuri epävarmuuden aihe maailmantaloudelle.

Presidentinvaalien kampanja sai torstaina entistäkin synkempiä sävyjä. Sekä Clinton että Trump syyttivät toisiaan rasismista. Clintonin mukaan Trump flirttailee rasismin ja vainoharhaisten ajatusten kanssa.

Trump puolestaan väitti, että Clinton on rasisti ja että Bill ja Hillary Clintonin säätiö on “rikollinen hanke”.

New York Times -lehti arvioi torstaina, että republikaanien ehdokkaalla Trumpilla on 12 prosentin mahdollisuus voittaa demokraattipuolueen Clinton presidentinvaaleissa.

AVAINSANAT