ehdokasmainos

Demarinuorilta ehdotuksia maahanmuuttopolitiikkaan – ”Pragmaattisia ratkaisuja sydän paikallaan”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
23621731974_1b4019d706_k
Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen on harmissaan siitä, että asiallinen keskustelu jää ennakkoluulojen, huhupuheiden ja väärän tiedon alle.

Demarinuoret haluavat osallistua pakolaiskriisin synnyttämään keskusteluun maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi. Demarinuorten puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen luonnehtii kannanotossaan Suomen joutuvan muun Euroopan tavoin tarkastelemaan uudelleen pakolais- ja turvapaikkapolitiikan käytänteitään.

– Kansalliset toimintatavat ja rakenteet on saatava vastaamaan nykyistä paremmin niitä haasteita, jotka muuttunut toimintaympäristö meille asettaa. Samalla tarvitsemme entistä enemmän yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä muiden maiden kanssa, Räsänen linjaa.

Räsäsen mukaan järkevä kansallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta näyttää nyt olevan erityisen vaikeaa.

– Ratkaisujen etsiminen, ongelmien ratkaiseminen ja lieveilmiöiden ennaltaehkäisy jäävät valitettavasti kovaäänisen vähemmistön ennakkoluulojen, huhupuheiden ja väärän tiedon alle. Tässä tilanteessa emme voi olla sinisilmäisiä, mutta emme voi myöskään tuomita apua tarvitsevia muutamien yksilöiden virheiden takia, Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan ratkaisuja tarvitaan, eikä vastuu tilanteen hallinnasta katso puoluerajoja. Helppoja ratkaisuja ei Räsäsen mukaan ole, mutta yksi asia on selvä: hädänalaisia tulee auttaa aina.

– Demarinuoret haluaa korostaa, että vaikka ratkaisujen on oltava pragmaattisia, on sydämen oltava samalla paikoillaan, Räsänen sanoo.

Räsänen painottaa, että koko Euroopan laajuisilla ratkaisuilla ja toimenpiteillä tulee puuttua kriisien juurisyihin niiden syntyalueilla.

– Näistä haasteista kyllä selviämme, kun muistamme jokainen elää ihmisiksi, Räsänen sanoo.

Kymmenen kohdan lista

Demarinuoret antavat kymmenen konkreettista ehdotusta maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi ja avuksi pakolaiskriisiin. Ehdotukset vievät Demarinuorten mukaan kohti hallitumpaa maahanmuuttopolitiikkaa. Ne kuuluvat näin:

  1. EU tarvitsee yhteisen maahanmuuttopolitiikan
  2. Pakolaisleirien olosuhteita on kehitettävä lisäresursoinnilla
  3. Kotouttamismenojen huomioimatta jättäminen EU:n alijäämämenettelyssä
  4. Tukea kunnille, jotka sitoutuvat jo etukäteen antamaan kuntapaikan turvapaikan saaneelle
  5. Vauhtia turvapaikanhakijoiden työllistymiseen
  6. Ehkäistään kaksien työmarkkinoiden syntyä
  7. Sosiaalisen pääoman vahvistaminen osana kotouttamisprosessia
  8. Sisäisen turvallisuuden resurssit on turvattava
  9. Vihakirjoittelu ja -teot hallintaan
  10. Palautuskäytänteet kuntoon

Tarkemmat tiedot siitä, mitä näillä kohdilla tarkoitetaan tarkoitetaan, voit lukea Demarinuorten sivuilta.

D-studio: Kuntavaaleissa suuri sekaannusvaara – “Tilanne hullunkurinen”

D-Studion lauantaivieras, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen arvelee sote-kysymysten nousevan kuntavaalien teemaksi siitäkin huolimatta, että hallituksen kaavailema maakuntauudistus siirtäisi toteutuessaan niitä koskevan päätöksenteon kunnilta pois.

Eli kuntalaiset saattavat keväällä äänestää edustajia huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluista vaikka kuntapäättäjillä ei ole siihen enää valtuuksia.

Paananen myöntää, että tilanne on hullunkurinen. SDP yritti Paanasen mukaan tarjota hallitukselle oppia, että uudistuksia pitäisi tehdä yksi kerrallaan.

– Tästä opista ei haluttu viisastua. Nyt hallitus tekee sekä maakuntauudistusta että sote-uudistusta yhtäaikaa. Tähän mennessä tästä ei ole tullut yhtään mitään, kun on yritetty haukata liian suuri pala kerrallaan.

D-Studio on Demokraatin poliittinen ajankohtaisohjelma verkossa.

Lukiolaiset innostuivat Ihalaisen avauksesta – pelissä työelämän tuntemus

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdotti torstaina Ylen A-studiossa pidempää työhöntutustumisjaksoa myös lukiolaisille. Hänen mielestään lukiokoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi työelämän tuntemusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää avausta tärkeänä. Lukion tehtävä on ennen kaikkea valmistaa jatko-opintoihin, mutta työelämätaitojen pitäisi olla osa kaikkia koulutusasteita. SLL:n oman selvityksn mukaan lukiolaiset kokevat puutteita erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen.

– Lukiossa on selvästi aukko tässä asiassa. Ongelmaa voitaisiin korjata ottamalla käyttöön lukiolaisten TET-jakso. Jakso voisi olla vapaavalintainen, ja se tulisi voida suorittaa joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen esittää.

Lukiolaisista vain 17 % tietää aloittaessaan, mille alalle aikoo hakeutua lukion jälkeen. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli, mutta koulutustarjonnan ja erilaisten työtehtävien kirjoa on mahdoton kuvata koko laajuudessaan.

– Opinto-oppaiden selaamisen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa kuvaa työelämästä. Työpaikalla lukiolainen voisi tutustua työelämän pelisääntöihin ja näkisi, miten eri alojen osaamista voi hyödyntää työelämässä. Työnantajien vastuulla olisi tarjota mielekkäitä työtehtäviä. Lukio-opiskelu on tiivistahtista, eikä siitä kannattaa irrottaa aikaa pelkkään kahvinkeittoon. TET-jakson tulisi tukea lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista, Luukkainen muistuttaa.

“Jotkut kunnat käskeneet olemaan syömättä leipää” – 80 kansanedustajaa vaatii ruokavalion turvaamista

Keliaakiot voivat syödä vain gluteenitonta leipää.

Eduskunnan keliakiaverkosto on jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään turvaamaan gluteeniton ruokavalio myös toimeentulotukiasiakkaille.

Lakialoitteessa esitetään lääkärin diagnosoimasta keliakiasta johtuvasta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien ylimääräisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan.

Lakialoite keräsi lähes 80 nimeä. Keliakiaverkostoon kuuluvista kansanedustajista lakialoitteen allekirjoittivat muun muassa verkoston jäsenet Anneli Kiljunen (sd.), Leena Meri (ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Johanna Karimäki (Vihr.), Katja Hänninen (vas.), Sari Tanus (kd.), Satu Taavitsainen (sd.) sekä Matti Semi (vas.).

Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuuni sairaus, jonka ainoa hoito on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä.

Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin elintarvikkeiden valinnassa kuin ruoanvalmistuksessakin sekä kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Siksi verkosto katsoo, että ruokavaliokustannukset on rinnastettava lääkekustannuksiin.

– Tällä hetkellä keliakian kustannukset voidaan korvata harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Sen käytössä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, mikä asettaa pienituloisimmat keliaakikot eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa on jopa evätty harkinnanvarainen toimeentulotuki ja käsketty olemaan syömättä leipää. Lakialoitteellamme tahdommekin korjata ongelman, toteaa Keliakiaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

“Eriarvoisuuden kasvu on myrkkyä” — tällaisia muutoksia SDP haluaa ensi vuoden budjettiin

Kuva: Lehtikuva

SDP:n eduskuntaryhmän tänään jättämät talousarvioaloitteet ovat osa puolueen marraskuussa valmistuvaa vaihtoehtoa valtion budjetiksi. SDP vaihtoehtobudjetti lähtee taas siitä, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

SDP:n talousarvioaloitteilla halutaan tehdä muutos muun muassa lasten koulutukseen ja kansalaisten perusturvaan kohdistuviin hallituksen leikkauksiin. Lisäksi panostuksen kasvuun huomioidaan. Aloitteissa esitetään myös työllistämisen määrärahojen sekä nuorisotakuun turvaamista.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että vaikeina aikoina on tärkeä pitää kaikki mukana ja taata kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lindtmanin mukaan eriarvoisuuden kasvu on pahinta myrkkyä maalle, jossa työttömyys on korkealla tasolla eikä pilkahdusta paremmasta ole näkyvissä.

— Lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, ja aloitteissa vaadimmekin, että hallituksen esittämät lisäleikkaukset koulutukseen perutaan ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ei heikennetä. SDP:n vaihtoehdossa panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, eikä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvateta.

SDP:n valtiovarainkunnan vastaavan Pia Viitasen mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan tärkeä mittari on, että tuloeroja ei kasvateta.

— Siksi aloitteissamme torjutaan hallituksen perusturvaan tekemät indeksileikkaukset, jotka kohdistuvat mm. kansan- ja takuueläkkeisiin, rintamalisiin, lapsilisiin, vähimmäispäivärahoihin ja yleiseen asumistukeen. Lisäksi torjumme hallituksen esittämät työttömyystuvan leikkaukset.

Keskustelua aiheesta

Uudet luvut julki kansanedustajista: Hätkähdyttävä muutos tilastossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustajien aktiivisuus talousarvialoitteiden tekemisessä on laskenut dramaattisesti kuluvan vuosikymmenen aikana. Toisaalta viime vuoteen verrattuna aloitteita tehtiin lähes sata enemmän.

Kansanedustajat jättivät alustavan laskelman mukaan ensi vuoden budjettia koskien 459 talousarvioaloitetta. Viime vuonna niitä jätettiin 363. Vielä vuonna 2010 kansanedustajat tekivät 1147 talousarvioaloitetta.

Talousarvioaloite on kansanedustajan tekemä aloite, joka sisältää ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä.

Talousarvioaloitteet tehdään ja käsitellään kunkin vuoden talousarvioesityksen yhteydessä.

Keskustelua aiheesta