Pohjoismaiset demarit ja ay-liike: Oikeisto on väärässä purkaessaan pohjoismaista mallia

Kuva: Kari Hulkko
verkkoon-rinne-pasta
Viime keväänä Samakin puheenjohtaja, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kiersi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa kampanjoimassa ovelta ovelle.

Pohjoismaisen poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen yhteistyöjärjestö Samak on huolissaan siitä, millaiseen suuntaan oikeisto on Pohjoismaita viemässä. Samakin mukaan oikeisto haluaa purkaa pohjoismaisen mallin, vaikka ekonomistit ympäri maailmaa ovat ihailleet Pohjoismaiden kykyä selviytyä globalisaatiosta.

– Kuten oikeisto oli väärässä aiemmin, niin se on nytkin. Juuri pohjoismaisen mallin avulla me selviämme paremmin kuin muut. Työväenliikkeen periaatteet – vapaus, tasa-arvo, yhteisöllisyys ja ahkera työ – ovat tärkeämpiä kuin pitkiin aikoihin, Samak linjaa kannanotossaan.

Samak muistuttaa, ettei nyt eletä ensimmäistä aikaa, jolloin Pohjoismaiden vahvat perusarvot, jotka perustuvat työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen tekemälle työlle, haastetaan. Noin 25 vuotta sitten koettiin murros, joka muutti maailmantalouden toimintakenttää ja toi muun muassa halvan työvoiman maat markkinoille.

– Aivan kuten globalisaation käynnistyessä vauhdilla 25 vuotta sitten, on oikeisto taas sitä mieltä, ettei enää ole mahdollista pitää yllä korkeaa hyvinvointia ja että meidän pitää sen sijaan hyväksyä matalapalkkaiset, yksinkertaiset työt, Samak kertaa.

Samak korostaa, että aivan kuten silloinkin tehtiin, myös tänä päivänä on syytä valita osaamislinja matalapalkkalinjan sijaan.

– Jos annamme periksi houkutukselle matalammista palkoista, määräaikaisten töiden lisääntymiselle ja hyvinvoinnin laskulle, tulee Pohjola muuttumaan alueeksi, jossa elintaso laskee voimakkaasti, jossa muutamilla harvoilla on paljon ja jossa monet jumittuvat matalapalkkatöihin. Maat kokisivat menetyksiä tuottavuudessa, muuntautumis- ja kilpailukyvyssä, kannanotossa painotetaan.

Samakin vuonna 2012 käynnistämässä projektissa työstetään pohjoismaista mallia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Nordmod2030-projekti korostaa pohjoismaisen mallin kolmea peruspilaria: vastuullista talouspolitiikkaa, kattavia turvaverkkoja sekä hyvin organisoitua ja ihmisarvoista työelämää.

– Meidän on huolehdittava ja kehitettävä näitä, ei ajettava alas niitä. Eikä vähiten ajassa ilmenevien nopeiden muutosten ja kriisien vuoksi, kannanotossa sanotaan.

Samak kokoontuu Tukholmassa

Samak kokoontuu vuosikokoukseensa tänään ja huomenna Tukholmassa. Samakiin kuuluvat Pohjoismaiden viisi sosialidemokraattista puoluetta sekä ammatilliset keskusjärjestöt, kuten SAK, ja jäsenjärjestöt Grönlannista, Färsaarilta ja Ahvenanmaalta.

Samakin puheenjohtajana toimii Ruotsin pääministeri Stefan Löfven. Kokousta voi seurata suorana lähetyksenä Periscopen kautta. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne puhuu kokouksessa huomenna kello 10.30.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

RKP:n Henriksson moittii hallitusta vastuuttomuudesta: ”On kyse oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) keskusteli RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin kanssa eduskunnassa 30. syyskuuta 2016.

Hallituspuolueiden pitäisi kantaa vastuunsa ja ymmärtää, että on mahdollista ratkaista päivystyskysymys järkevästi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa maanantaina, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r.) tiedottaa.

Hän vetoaa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten päättäjiin.

– Hallituspuolueilta tarvitaan tukea, jotta 12+1-malli, joka takaa sekä Seinäjoelle että Vaasalle laajan ympärivuorokautisen päivystyksen saadaan läpi. Koko oppositio tukee tätä esitystä, jota perustuslakivaliokunta yksiselitteisesti pitää parhaimpana mallina kielellisten perusoikeuksien turvaamisen kannalta, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hän katsoo hallituksen toimineen vastuuttomasti pitäessään jyrkästi kiinni 12 laajan päivystyksen sairaalasta.

– 12+1 mallin puolesta eivät puhu pelkästään kielelliset perusoikeudet, vaan myös se, että laaja päivystys sekä Seinäjoella että Vaasassa ei olisi kalliimpi vaihtoehto. Myös Seinäjoella puolletaan 12+1 ratkaisua.

– Nyt on kyse poliittisesta tahdosta. On kyse kansalaisten oikeudesta yhdenvertaiseen hoitoon. Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta sittenkin päättää, että Seinäjoen keskussairaalalle annetaan lakisääteinen velvoite hoitaa myös Pohjanmaan runsaslukuinen ruotsinkielinen väestö, edellytän että asia palautetaan perustuslakivaliokunnalle. Näin voidaan tarkistaa turvaako esitys kielelliset perusoikeudet myös käytännössä. Tämän pitäisi olla itsestään selvyys oikeusvaltiossa, Henriksson sanoo.

Imatran ampumisista epäiltyä ei ole viime päivinä kuulusteltu

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
imatra-2-1

Imatran ampumisesta epäilty käytti anastettua asetta, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Saku Tielinen. Aseen omistajaa ei Tielisen mukaan epäillä mistään rikoksesta.

– Aseen omistaja ja epäilty ovat tuttuja keskenään, mutta sen tarkemmin en voi heidän suhteestaan kertoa, sanoo Tielinen.

Lähes kaikki Imatran ampumiseen liittyvät henkilöt on saatu kuulusteltua.

Epäiltyä itseään ei kuitenkaan ole loppuviikon aikana kuulusteltu. Poliisi on aiemmin kertonut, että epäilty ei ole halunnut vastata kysymyksiin. Häntä on määrä kuulustella jälleen myöhemmin.

Viikko sitten sunnuntain vastaisena yönä Imatralla ammuttiin kaupunginvaltuuston sosialidemokraattinen puheenjohtaja ja kaksi toimittajaa. Veriteosta epäilty on 23-vuotias imatralainen mies.

AVAINSANAT

Ylen kysely: Niinistö presidenttisuosikki, Heinäluoma ja Tuomioja jaetulla kolmannella sijalla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20161203 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli haastateltavana suorassa radiolähetyksessä Yle Radio 1:ssä lauantaina 3. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Presidentti Sauli Niinistö on Yleisradion teettämässä kyselyssä ylivoimaisesti suosituin presidenttiehdokas. Niinistön nimesi suosikikseen 52 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vastaajat saivat valita viisi vähiten tai eniten mieluista nimeä 46 nimen joukosta. Toiseksi suosituin oli viime presidentinvaalien kakkonen, vihreiden Pekka Haavisto. Hän sai yhdeksän prosentin kannatuksen. Niinistö voittaisi Haaviston myös vihreiden äänestäjien parissa.

Kumpikaan ei ole vielä ilmoittanut, aikovatko he olla ehdolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa.

Kahden prosentin kannatukseen eli kolmannelle sijalle pääsi kuusi nimeä. Heidän joukossaan ovat SDP:stä Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja.

Sekä Heinäluoma että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ovat kieltäytyneet presidenttiehdokkuudesta.

Vastaajat saivat valita myös vähiten mieluisan presidenttiehdokkaan. Kärkeen tässä kategoriassa sijoittuivat Timo Soini ja Paavo Väyrynen.

Taloustutkimus esitti Ylen presidenttikyselyä varten vastaajille listan, jossa oli 46 nimeä. Mukana on myös monia sosialidemokraattisia poliitikkoja.

Kyselyyn haastateltiin vajaat 2 000 henkilöä. Haastattelut tehtiin 13.–28.11. Haastateltavat olivat 18–79 -vuotiaita.

Kommentti: SDP:n puheenjohtajakisassa uusi mielenkiintoinen tieto – Mitä tekee Timo Harakka nyt?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Onko Antti Rinne saamassa haastajan SDP:n puheenjohtajakisaan vai ei? Asiaan on tulossa selvyyttä pian, sillä SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on luvannut kertoa kantansa alkavalla viikolla.

– Minun pitää pohtia, olisiko isänmaan ja puolueen etu, että olisin käytettävissä. Annan vastaukseni ensi viikolla, Harakka lupasi eilen Lännen Medialle.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppuraisen tiedetään yhä pohtivan omaa ehdokkuuttaan.

Tuppurainen kertoo Demokraatille sunnuntaina aamupäivällä, ettei ole sitonut harkintaansa siihen, asettuvatko muut ehdolle.

– Teen kokonaisharkinnan. Ilmoitan ratkaisustani, kun palaset ovat loksahtaneet kohdilleen, hyvissä ajoin ennen puoluekokousta…, Tuppurainen sanoo.

Se, miten Tuppurainen kommenttiaan jatkaa, tekee asian erittäin mielenkiintoiseksi:

– …mutta ei kuitenkaan ensi viikolla, hän toteaa.

Tuppuraisen puheenjohtajailmoitusta ei siis tule vielä alkavalla viikolla.

Jos ehdokkaita on useita…

Moni on saattanut odottaa, että nimenomaan Tuppurainen kertoisi omista aikeistaan ensimmäisenä – ainakin allekirjoittanut. Nyt näin ei siis näytä käyvän.

Kansanedustaja Timo Harakka sen sijaan on aiemmin todennut harkitsevansa SDP:n puheenjohtajakisaan lähtemistä, jos ehdokkaita on useita.

Tähän saakka kuitenkin vain istuva puheenjohtaja Antti Rinne on ilmoittanut asettuvansa ehdolle SDP:n helmikuun puoluekokouksessa.

– En missään tapauksessa halua samanlaista repivää kokemusta kuin oli kaksi vuotta sitten, kahtiajakoa (puolueeseen) ei saa tulla, Harakka on sanonut marraskuussa muun muassa STT:lle.

– Sitähän se käytännössä tarkoittaa, että jos ehdokkaita tulee useita, niin ehdokkuutta voidaan harkita, hän on lausunut.

Aikataulut näyttävät.

Timo Harakka on nyt mielenkiintoisessa tilanteessa. Jos hän ilmoittaa toisena ehdokkaana ensi viikolla tavoittelevansa SDP:n puheenjohtajuutta, hän löytää varmasti omat sanat edestään. Häneltä kysytään, miksi hän haastaa Rinteen, vaikka on sanonut, ettei haasta, ellei ole muita ehdokkaita.

Harakka voinee sanoa, että tilanne on muuttunut. Hän onkin koko ajan kertonut, että kannatusta ja kannustusta lähteä puheenjohtajakisaan on tullut yhä enemmän ja enemmän. Hän voisi siis perustella oman ilmoittautumisensa ehdokkaaksi vetoamalla muuttuneeseen tilanteeseen ja suureen pyytäjien määrään.

Tytti Tuppuraisesta ei ole tulossa sitä henkilöä, joka ikään kuin samalla raottaisi ovea myös Harakan ehdokkuudelle. Tuppurainen tekee oman harkintansa täysin itsenäisesti.

Jos Harakka lähtisi ehdolle, joku saattaa pohtia myös, tietääkö hän jo, että myös Rinteen lisäksi joku muukin, käytännössä Tytti Tuppurainen, on lähdössä ehdolle. Tällaisesta salaisuuksien vaihdosta ei ole kuitenkaan mitään tietoa, jos sillä nyt muutoinkaan suurta merkitystä olisi.

Sitten veikkaus. Nähdäänkö SDP:ssä puheenjohtajakisa? Oma arvaukseni on, etten tiedä. Mutta selvää on ainakin, että vielä ensi viikolla asia ei selviä, vaikka Timo Harakka ilmoittaisi, ettei ole kisassa mukana.

Aika ja aikataulut näyttävät.

Syytös: Sipilä, Berner ja Postin johto seisovat tumput suorina kansallisen katastrofin edessä

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, Postin hallintoneuvoston jäsen Satu Taavitsainen (sd.) on järkyttynyt postinjakelun kaoottisesta tilanteesta. Taavitsainen ei voi käsittää, miksi omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) seisovat toimettomina postinjakelun kestämättömien ongelmien pitkittyessä.

─ Lauantaina taas sain klinikallani kansalaisilta palautetta viivästyneistä ja kadonneista posteista. Olen useasti nostanut asian esille hallintoneuvoston kokouksissa, mutta Sipilä, Berner ja Postin johto eivät näköjään välitä postin kulusta ja ovat unohtaneet, että kyseessä on peruspalvelu. Heillä on käsissään kansallinen katastrofi, jonka edessä he vain seisovat tumput suorina. Asian kuntoon saattaminen olisi yksinkertaista, jos on tahtoa toimia oikein, toteaa Taavitsainen.

Postin johtaminen näyttäytyy työntekijöille karuna ja epäinhimillisenä.

Taavitsaisen mukaan Postin työntekijät alkavat olla jo ihan loppu. Posti on irtisanonut työntekijöitään aivan liikaa työmäärään nähden ja töissä olevat vielä sairastuvat työkuormansa edessä.

─ Postin johtaminen näyttäytyy työntekijöille karuna ja epäinhimillisenä. Ihmiset joutuvat voimiensa äärirajoilla työskentelemään ihan liian suuren urakan edessä. Lisää työntekijöitä on palkattava normaaleihin työsuhteisiin ja lopetettava kikkailut jatkuvien ylitöiden teettämisellä ja vuokratyövoimalla.

─ Tällainen peli ei vetele! Valtionyhtiön tulee palvella kansaa. Haluan Postin tekevän perustehtävänsä hyvin, kohtelevan työntekijöitään arvokkaasti ja kunnioittavan postinsaajia ja -lähettäjiä sekä lehtien tilaajia, ärähtää Taavitsainen.

Taavitsainen vaatii, että hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin postin tilanteen korjaamiseksi ja postinjakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.