Veronmaksajain keskusliitto pelkää: Sote-uudistus voi johtaa verotuksen kiristymiseen

Kuva: Roope Permanto
Kiristyvätkö verot soten myötä?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on linjannut, ettei sosiaali- ja terveysalan uudistus saa johtaa kokonaisveroasteen nousuun. Veronmaksajain Keskusliitto epäilee kuitenkin, että todellisuudessa uudistus voi johtaa verotuksen kiristymiseen.

– Miten kunnat saadaan laskemaan veroprosenttejaan niin paljon kuin kunnilta siirtyy rahoitusvastuuta uusille toimijoille eli sote-alueille tai valtiolle, kysyy Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Kunnilla on perustuslaillinen oikeus määrätä itse kunnallisveroprosenttinsa. Lehtisen mukaan on suuri riski, etteivät jotkut kunnat laske kunnallisveroa niin paljon kuin sosiaali- ja terveysmenoja siirtyy sote-alueiden tai valtion hoidettavaksi. Velkaisilla kunnilla voi olla suuri houkutus tasapainottaa taloutensa sote-uudistuksen yhteydessä.

– Voidaanko erikseen ohjata tai määrätä, ettei näin tapahtuisi. Tämä on todella iso avoin kysymys, Lehtinen sanoo.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen kertoo, ettei vielä ole tarkkaa kuvaa kuntien tehtävistä ja valtion osuudesta.

– Rahoitusasia on vielä kokonaan auki, Koskinen sanoo.

Hänen mukaansa joitakin laskelmia uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen on tehty, mutta mitään julkaistavaksi kelpaavaa ei ole.

Myös valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikareen mukaan laskelmat ovat vielä keskeneräisiä. Syy on se, ettei sote-rahoituksen mallista ole vielä päätöksiä.

Järvikare arvioi, että linjauksia pitää tulla lähiviikkojen aikana, jotta hallituksen esitys sote-uudistuksesta ehtisi lausuntokierrokselle suunnitellusti huhtikuussa.

Kuntakohtaiset erot suuria

Esillä on ainakin kaksi vaihtoehtoa. Kuntien sosiaali- ja terveysmenot voitaisiin siirtää uudistuksen yhteydessä valtion maksettavaksi. Toinen malli on, että suunnitellut maakunnista muodostettavat itsehallintoalueet saisivat verotusoikeuden. Sote-rahoitus tulisi silloin osittain itsehallintoalueilta ja osittain valtiolta.

Sote-rahoitusta ei ole vielä käsitelty hallituksessa eikä ministerityöryhmässä. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) esikunnasta viestitettiin STT:lle, ettei hän sen vuoksi halua kommentoida vielä asiaa.

Kuntaliiton Koskinen huomauttaa, ettei kunnissa ole tarkkaa tietoa siitä, mitä tehtäviä poistuu ja mitä jää. Vastaukset vaikuttavat siihen, millaisilla veroprosenteilla kuntien rahoitus saadaan kasattua.

– Tässä on erittäin suuria kuntakohtaisia eroja. Yksinkertaisen vastauksen antaminen on mahdotonta.

Eroja syntyy siitä, että sosiaali- ja terveysmenojen osuus on joissakin kunnissa suurempi ja toisissa pienempi.

Pulmana myös valtionosuudet

Veronmaksajien Lehtinen pitää riskinä, että sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaasti tuottavissa kunnissa verotus kiristyy, kun sote-alueilla menot tasataan kuntien välillä.

Karkeasti ottaen sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat yli puolesta kuntien menoista. Kunnallisvero voisi jäädä siten alle puoleen nykyisestä, mutta valtion kantama sote-vero ja mahdollinen maakuntavero kompensoisivat erotuksen.

Lehtinen nostaa esiin myös kuntien saamat valtionosuudet. Sosiaali- ja terveyspuolen valtionosuudet siirtyvät ilmeisesti sote-alueille, mutta auki on hänen mukaansa, tuleeko valtionosuusjärjestelmään muutoksia.

Antti Häkkäsestä odotetusti uusi oikeusministeri – ensimmäinen juristi hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Antti Häkkänen (kok.) on uusi oikeusministeri.

Uudeksi oikeusministeriksi nousee kokoomuslainen juristi Antti Häkkänen. Hän on 32-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta.

Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Eduskunnassa hän on toiminut hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä.

Kokoomuksen toinen juristikansanedustaja Ben Zyskowicz sanoi jo aiemmin, ettei ole käytettävissä oikeusministeriksi. Hän perusteli asiaa terveyssyillä. Hän ei ole koskaan ollut käytettävissä ministeriksi, koska hän on kertonut kärsivänsä vaikeasta migreenistä.

Häkkästä pidettiin lähes varmana salkunsaajana viimeistään sen jälkeen, kun hän keskeytti eilen Yhdysvaltain-matkansa.

Oikeusministerin salkun siirtymisestä perussuomalaisilta kokoomukselle päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä. Perussuomalaiset puolestaan saa urheilu- ja kulttuuriasiat Sanni Grahn-Laasosen (kok.) opetus- ja kulttuuriministerin salkusta.

Riihessä päätettiin, että jokainen puolue saa yhden uuden salkun ja valitsee itse uuden ministerinsä. Keskusta kertoi jo aiemmin tänään, että uusi maa- ja metsätalousministeri on kansanedustaja Jari Leppä. Perussuomalaisten uusi kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppaministeri on kansanedustaja Sampo Terho.

Iso ministeriruletti pyörähti liikkeelle talvella, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) huolestui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) kohtuuttomasta työtaakasta. Se sai hänet pohtimaan, pitäisikö ministerien määrää sittenkin lisätä. Lindström joutui maaliskuussa viikoksi sairauslomalle muun muassa korkean verenpaineen takia. Lindström jatkaa työministerinä.

Juttua päivitetty lisätiedoilla

Perussuomalaisten ministeripaikasta äänestettiin – kulttuurin salkku Sampo Terholle

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uudeksi kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeriksi on valittu perussuomalaisten Sampo Terho. 39-vuotias Terho on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ehdolla puolueen puheenjohtajaksi.

Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtävien siirtymisestä kokoomukselta perussuomalaisille päätettiin alkuviikosta hallituksen puoliväliriihessä, kun ministerien määrää päätettiin lisätä kolmella. Tehtäviä on hoitanut Sanni Grahn-Laasonen, jolle jää opetusministerin tehtävät.

Ministeriehdokkaana äänestettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Ehdolla oli myös kansanedustaja Mika Niikko.

Venäjän ulkoministeri Lavrov Suomeen

Kuva: lehtikuva / timo heikkala

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Suomessa ensi torstaina, kertoo ulkoministeriö. Hän tulee vierailulle ulkoministeri Timo Soinin (ps.) kutsusta.

Ministerien kahdenvälisten keskustelujen aiheina ovat Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet, Itämeren alueen turvallisuuskehitys sekä muut ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

Ministerit keskustelevat lisäksi Suomen ja Venäjän kahdenvälisistä asioista sekä alueellisista kysymyksistä mukaan lukien arktinen yhteistyö.

Lavrov tapaa Suomen-vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön.

Myös perussuomalaiset hyväksyi hallintarekisterin – Soini joulukuussa 2015: ”Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Talousvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Kaj Turunen (ps.).

Eduskunnan talousvaliokunta on hyväksynyt mietinnön lakiesityksestä, johon kiistelty hallintarekisteri sisältyy.

Arvo-osuusjärjestelmää koskeva lakiesitys etenee eduskunnan suureen saliin. Oppositio on jättänyt mietintöön vastalauseen ja esittää lakiesityksen hylkäämistä.

Valiokunta käsitteli istunnossaan asiasta kutakuinkin saman paperin kuin viime keväänä, sillä hallitus ei ole antanut eduskunnalle uutta esitystä asiasta.

Valiokunta ehdottaa kuitenkin kolmea lausumaa. Valiokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) korosti ensimmäistä lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan verottajan tiedonsaanti hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä.

Lausuman mukaan tunnistamatta jäävältä edunsaajalta perittävä lähdevero on ”riittävän kannustava”. Turusen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole sopinut lähdeveron suuruudesta.

Hallintarekisteriä aiemmin vastustaneille perussuomalaisille tarjottiin jo viime vuonna ratkaisuksi lähdeveron korottamista. Turuselle lähdeveron korotus ei kuitenkaan tuolloin riittänyt.

Turusen mukaan hallintarekisteristä keskusteltiin alkuviikon hallituksen puoliväliriihessä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on toistuvasti vastustanut hallintarekisteriä. Esimerkiksi marraskuussa 2015 Soini kirjoitti blogissaan hallintarekisteriin liittyvän ”lukuisia moraalisia ja käytännön ongelmia”.

– Hallintarekisteriä ei viedä eteenpäin. Päätös on oikea ja vastaa perussuomalaisten linjaa. Tämä on ollut johdonmukainen kantamme jo viime eduskuntakaudella, Soini kirjoitti joulukuussa 2015.

SDP:n Lauri Ihalainen kritisoi hallituksen toimintatapaa, jossa asia tuotiin valiokuntaan vain parin päivän varotusajalla. Hän myös epäilee valiokunnan lausumien vaikutusta lain lopulliseen sisältöön.

”Käsittämätön linjaus verottajalta” – Eläkeläisjärjestö raivostui: Eikö saa enää edes syömistä tarjota?

Kuva: Thinkstock

Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ei hyväksy verohallinnon uutta päätöstä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistoiminnassa tarjottava maksuton ruokailu katsotaan veronalaiseksi tuloksi.

Jos yleishyödyllinen yhteisö tai julkisyhteisö tarjoaa kahvia, kahvileipää tai virvokkeita, sitä ei vielä pidetä veronalaisena ateriana. Mutta jos tarjoilu on niin runsas, että se korvaa normaalin lounasruoan tai illallisen, kyse on veronalaisesta ateriaedusta – jos ateria saadaan vastikkeena tehdystä työstä. Jos vapaaehtoiselle kuitenkin annetaan edellä mainittu etu, siitä ei voida tehdä ennakonpidätystä. Henkilön pitäisi itse ilmoittaa verottajalle veronkannon yhteydessä saamastaan etuudesta.

EKL:n jäsenyhdistyksissä toimii monituhatpäinen vapaaehtoistyöntekijöiden ja vertaisohjaajien armeija eri liikunta- ja kulttuuriryhmien vetäjinä. Liitto muistuttaa, että sen yhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä noin 6 500 henkilöä, jotka käyttävät aikaansa muiden hyväksi noin 90 000 tuntia kuukaudessa.

– Vapaaehtoisemme tekevät myös erittäin tärkeää työtä ulkoiluttaen vanhuksiamme sekä auttamalla heitä muutenkin monin eri tavoin. Mielestämme 100-vuotias Suomi ei ole koskaan osannut arvostaa eläkkeensaajajärjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tekemää äärettömän arvokasta työtä tarpeeksi, EKL jyrähtää.

Ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vapaaehtoisille.

Liitto pelkää, että mahdolliset veroseuraamukset eivät houkuttele uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön vaan päinvastoin karkottaa heidät tämän tärkeän työn parista.

– Esimerkiksi palvelutaloissa tullaan tämän verottajan käsittämättömän linjauksen myötä tilanteeseen, että ylijäämäruoka on mieluummin laitettava biojätteeksi kuin tarjota se vanhuksia ulkoiluttaville vapaaehtoisille.

Vapaaehtoistyöntekijöiden aterioiden verovapaudesta ei ole säädetty laissa erikseen. Eläkeläisjärjestö vaatii että tuloverolain 71 §:ään on ehdottomasti lisättävä veronalaisuutta koskeva poikkeus myös vapaaehtoisten ateriaetuudesta.

Keskustelua aiheesta